Sähkön hinta nousee ensin rajusti ja voi kääntyä laskuun keväällä – näin markkinat ennustavat nyt kehitystä

Sähkön hinta näyttää nousevan rajusti talvea kohti mentäessä. Sähköfutuurit ennakoivat kuitenkin, että keväällä sähkö alkaisi halventua.

– Kukaan ei pysty ennustamaan sähkön hintaa kovin pitkälle, johtaja Antti Paananen Energiavirastosta sanoo.

Viranomaiset eivät ennusta sähkön hintaa. Futuurihinnat ovatkin paras veikkaus, joka on tarjolla. Johdannaiset kertovat, miten markkinatoimijat pyrkivät hallitsemaan riskejään ja suojaavat sähkön tuotantoaan ja hankintaansa.

Erityisesti tämän vuoden loka–joulukuun ja ensi vuoden tammi–maaliskuun tilannetta kuvaavat hinnat ovat olleet viime aikoina hyvin korkeat. Sen jälkeen tilanne näyttää rauhoittuvan. Vuoden kuluttua hinnat näyttävät jälleen kokoavan, mutta ei niin rajusti kuin nyt.

– Markkinoilla on paljon epävarmuutta tulevasta kehityksestä. Johdannaishinnat ovat kesän aikana nousseet hyvin voimakkaasti niin täällä kuin muuallakin Euroopassa, Paananen kertoo.

Johtaja Tuomas Rauhala Fingridistä arvioi yleisesti, että epävarmuuksien taustalla on etenkin jopa lähitulevaisuuden kannalta vallitseva poikkeuksellinen tilanne.

– Se tekee tilanteesta hyvin herkän muutosten suhteen.

Rauhala huomauttaa, että jo parissa viikossa futuurien tasot ovat muuttuneet aika paljon.

Mitä kauemmas tulevaisuuteen mennään, sitä suurempaa epävarmuus on. Paananen sanoo, että tilannetta pitkän ajan päästä ennakoivat markkinat ovat ohuet ja jopa yksittäiset kaupat saattavat heiluttaa näkymää.

Saksassa sähkön hinta ylitti maanantaina tuhat euroa megawattitunnilta, mikä oli uusi ennätys. Saksan tasoa pidetään koko Euroopan viitehintana.

Myös Suomessa pörssisähkön hinta on korkeimmillaan hiponut vastaavia lukemia, mutta viikoittaiset ja kuukausittaiset keskiarvohinnat ovat selvästi matalammat.

Eurooppalaiset markkinat rauhoittuivat tiistaihin mennessä, kun alan toimijat odottavat Euroopan unionin reaktiota. EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin on tiistaina määrä kommentoida sähkömarkkinoiden uudistamista.

Etenkin maakaasun saanti ja hinta heiluttavat sähkön hintaa Euroopassa. Yhteisillä markkinoilla tilanne heijastuu myös Suomeen, vaikka täällä käytetään vain vähän maakaasua. Pula maakaasusta heijastuu myös muiden energialähteiden kuten kivihiilen kysyntään ja hintaan.

Lue lisää: Fingridiltä arvio ensi talvesta: sähköpulaan ja sähkökatkoihin varauduttava

Suomi on yleensä sähkön nettotuoja, mutta jos tuotantoa on paljon, Suomi voi viedäkin sähköä. Ensi talvena voidaan joutua pohtimaan joidenkin laitosten käynnistämistä ja sähkön tuottamista esimerkiksi fossiilisella energialla. Tähän ei välttämättä päädytä, jos tuontisähköä on tarjolla järkevään hintaan.

Tuotantokapasiteetti vaihtelee Suomessa paljon. Olkiluoto 3 -ydinvoimala näyttää nyt onnelta ikävässä tilanteessa. Se voi korvata Venäjän tuonnista uupumaan jäävän siivun, mutta vielä ei varmasti tiedetä, milloin se pyörii täydellä teholla.

Fingrid arvioi, että talven kulutushuipussa sähkönkulutus voi nousta noin 15 100 megawattituntiin. Kotimaisella tuotannolla pystytään kattamaan parhaimmillaan arviolta 12 300 megawattia. Lisää sähköä pyritään tuottamaan tehoreservein ja ostamaan ulkomailta.

Tuulivoima saattaa myös tulla avuksi. Paananen kertoo, että tuulivoimakapasiteetti nousee lähivuosina arviolta tuhat megawattituntia 5 000 megawattituntiin. Määrä on merkittävä, mutta tuulet ratkaisevat lopputuloksen.

– Nykykapasiteetilla tuotanto on ollut suurillaan suurimmillaan reilut 3 000 megawattia, mutta tyyninä kesäpäivinä se on jäänyt alle alle 200 megawattitunnin.

Jos kaikki kapasiteetti on jo käytössä, voidaan joutua joustamaan kulutuksesta. Lopputulos on pitkälti keleistä kiinni.

– Toivottavasti sää olisi lauha ja tuulinen ja Olkiluoto kävisi täydellä teholla, Paananen sanoo.