Pääministeri Sanna Marin (sd.) osallistuu tänään salaperäiseen Bilderberg-kokoukseen Washingtonissa.
Vuosittain järjestettävä kolmipäiväinen Bilderberg-kokous kerää yhteen maailman merkittävimpiä vaikuttajia. Konferenssin epävirallisten keskustelujen tarkoituksena on lisätä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välistä vuoropuhelua.
Kokouksessa käytyjen keskustelujen sisällöstä kerrotaan vain niukasti julkisuuteen.
Tapahtuman suljettu luonne on jo vuosien ajan kiihottanut salaliittoteoreetikkoja, jotka muun muassa väittävät, että kokouksen tavoitteena olisi perustaa maailmanhallitus. Bilderbergin verkkosivujen mukaan ryhmään kohdistuvat salaliittoteoriat eivät pidä paikkaansa.
Vuosina 2020 ja 2021 kokousta ei järjestetty koronapandemian takia.
1. Kuka Bilderberg-kokouksen järjestää?
Järjestäjä on Foundation Bilderberg Meetings -niminen säätiö. Sitä johtaa ohjauskomitea, jonka jäsenet valitaan neljän vuoden pituiselle kaudelle. Ohjauskomitea päättää kokousten asialistan ja valitsee paikalle kutsuttavat henkilöt.
Ohjauskomitealla on kaksi puheenjohtajaa. Tällä hetkellä he ovat Leidenin yliopiston taloustieteen professori Victor Halberstadt ja New Yorkin The Museum of Modern Artin hallituksen puheenjohtaja, bisnespersoona Marie-Josée Kravis.
Lisäksi komiteaan kuuluu runsaat 30 muuta jäsentä. Heidän joukossaan on yksi suomalainen, Suomen pankin entinen johtaja Erkki Liikanen.
Bilderbergin verkkosivujen mukaan ohjauskomitean entisiä suomalaisjäseniä ovat Tampereen yliopiston työelämäprofessori ja Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen, entinen diplomaatti ja ministeri Jaakko Iloniemi sekä Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila.
2. Mitä kokouksessa tapahtuu?
Matti Apunen kertoo Ylelle puhelimitse, että käytännössä kokouksessa istutaan aamusta iltaan pitkiä seminaaripäiviä.
Ihmiset istuvat tiiviisti salissa, kuuntelevat aiheiden alustuksia ja käyvät sitten teemaan liittyvää keskustelua.
Konferenssin keskustelut käydään Chatham House -säännöillä. Se tarkoittaa, että esitettyjä tietoja saa vapaasti käyttää, mutta niitä ei saa yhdistää asian esittäjään. Näin keskustelijat voivat esittää ajatuksiaan ja mielipiteitään vapaasti.
Matti Apunen sanoo, että Bilderberg-kokouksessa on kyse korkealaatuisesta kansainvälisestä seminaarista, jossa käsitellään maailman isoja kysymyksiä.
Hänen mukaansa kokouksen tavoitteena on saada aikaan merkityksellistä keskustelua ja synnyttää uusia ideoita.
Apusen mukaan tauoilla ihmiset puhuvat keskenään vapaamuotoisesti kokouksen teemoista.
– Se on ainutlaatuinen tilaisuus tavata esimerkiksi huippututkijoita ja muita sellaisia ihmisiä, joita on muuten vaikea saada kiinni, Apunen sanoo.
Hän kertoo, ettei ole havainnut lobbaamista tai yrityksiä vaikuttaa poliitikkoihin kokouksen yhteydessä.
3. Keitä kokoukseen osallistuu?
Kokoukseen kutsutaan vuosittain noin 120-140 henkilöä. Joukossa on muun muassa poliitikkoja, yritysjohtajia, tutkijoita, median edustajia sekä talouden ja teknologian asiantuntijoita. Valtaosa heistä tulee Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.
Tämän vuoden osallistujista ei ole juuri tihkunut tietoja julkisuuteen. Euroopan komission mukaan yksi osallistujista on komission varapuheenjohtaja ja eurooppalaisen elämäntavan edistämisestä vastaava komissaari Margaritis Schinas.
Bilderbergin verkkosivujen mukaan kutsutut osallistuvat kokoukseen yksityishenkilöinä eivätkä virallisissa tehtävissä. Pääministeri Sanna Marin on kuitenkin virallisella työmatkalla ja matkustaa kokoukseen valtioneuvoston kanslian kustantamana eli viime kädessä veronmaksajien rahoilla.
4. Millaisia asioita kokouksissa käsitellään?
Tämän vuoden tapahtuma on tavallistakin salamyhkäisempi, sillä Bilderbergin sivuilla ei ole toistaiseksi julkaistu mitään tietoja kokouksesta.
Aiempina vuosina sivuilla on kerrottu kokouksen osallistujat ja lista keskustelujen aiheista.
Esimerkiksi vuonna 2019 asialistalla olivat vakaa strateginen järjestys, Euroopan tulevaisuus, ilmastonmuutos, Kiina, Venäjä, kapitalismin tulevaisuus, brexit, tekoälyn etiikka, sosiaalisen median käyttö aseena, avaruuden merkitys ja kyberuhkat.
5. Millaista arvostelua Bilderbergiin kohdistuu?
Bilderberg-kokousta on kritisoitu avoimuuden puutteesta. Varsinkin globalisaation vastustajat ovat arvostelleet kokousta.
Osallistujien joukossa on demokraattisesti vaaleilla valittuja poliitikkoja, mutta äänestäjillä ei ole mahdollisuutta saada tarkkaa tietoa siitä, mitä kokouksessa tapahtuu.
Aiempina vuosina kokouspaikkojen ympäristössä on nähty mielenosoituksia. Kokouksissa on tiukat turvajärjestelyt korkean profiilin osallistujien vuoksi.
Matti Apunen toteaa, että Bilderbergin ympärille on kehittynyt kummallinen salaliittoteoreetikkojen kasvillisuus, joka ylläpitää käsitystä, että kokous olisi jokin salainen maailmanvallan organisaatio.
– Näihin salaliittoteoreetikkoihin ei näköjään oikein mikään vaikuta. Mutta se sitkeys, jolla tämä myytti elää, niin se on minusta ällistyttävää, Apunen sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 3.6. klo 23 asti.