SEB pankin talousennusteen mukaan Ruotsissa vaikeuksissa olevat kotitaloudet, asuntorakentamisen väheneminen ja suhteellisen tiukka finanssipolitiikka viittaavat siihen, että talouskasvu on tänä vuonna Euroopan unionin heikoimpia. Suomi selvinnee lievemmällä taantumalla.
Inflaatio laskee, mutta pohjainflaatio vain hitaasti. Tämän kevään rahoitusalan myllerrys osoittaa pankin mukaan selvästi rahapolitiikan nopean kiristämisen haitat.
– Olemme lähellä ohjauskorkojen huippua, mutta on odotettava vähintään syksyyn, ennen kuin keskuspankit alkavat laskea korkojaan, ja Yhdysvaltain keskuspankki Fed on ensimmäinen.
– Reaalitalouden vahva kehitys on pitänyt inflaation korkeana, mutta se on myös helpottanut keskuspankkien mahdollisuuksia nostaa ohjauskorkojaan nopeasti ilman huolta työttömyyden kasvusta ja talouskasvun nopeasta hidastumisesta. Nyt hidastumisen merkit alkavat kuitenkin olla selvempiä, ja inflaatio alkaa vihdoin hidastua. Tämä muuttaa pelikenttää, toteaa SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.
Ruotsissa ahtaalle joutuneet kotitaloudet vähentävät kulutusta
Ruotsin reaalipalkkojen odotetaan laskevan yli kymmenen prosenttia kahden vuoden aikana, ja kotitalouksiin kohdistuu paineita myös asuntolainojen korkojen noususta.
Kulutus väheni vuonna 2022, ja sen odotetaan laskevan yhteensä neljä prosenttia, joka olisi lähes ainutkertainen lasku. Asuntojen hintojen lasku jatkuu, ja SEB:n ekonomistit pitävät kiinni ennusteesta, jonka mukaan ne laskevat yhteensä 20 prosenttia.
Suomessa tunnelmat paranevat hieman vuoden toisella puoliskolla
Suomen talous ajautui taantumaan viime vuoden lopulla, ja taantuma jatkuu kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Vuoden 2023 toisella vuosipuoliskolla tapahtuvan elpymisen ansiosta koko vuoden tuotanto pysyy kuitenkin lähellä edellisvuoden tasoa.
SEB:n mukaan Suomen bruttokansantuote jää tänä vuonna miinusmerkkiseksi (-0,1) ja elpyminen on hidasta. Ensi vuoden bkt-kasvuksi pankki ennakoi 1,2 prosenttia.
SEB:n mukaan viime vuonna tapahtuneen suomalaisten kotitalouksien ja yritysten luottamuksen romahduksen jälkeen talouden tunnelma on tänä vuonna hieman kohentunut.
– Nousu johtuu kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä, joka näyttää myös hyödyttäneen yritysten tunnelmia palvelualoilla ja vähittäiskaupassa. Toistaiseksi vähittäismyynti on jatkanut laskuaan tasaista kolmen prosentin vauhtia, mutta vahvat työmarkkinat ja mielialan elpyminen saattavat parantaa tilannetta.
Velanhoitokustannusten merkittävä kasvu on haitannut kulutusta. Kotitalouksien velan osuus käytettävissä olevista tuloista on noin 140 prosenttia. Se on korkea, mutta pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, SEB toteaa.
Ohjauskorot pian huipussaan
Ohjauskorot ovat nyt lähellä huippuaan, mutta useilla keskuspankeilla on vielä yksi tai useampi askel jäljellä. Yhdysvaltain keskuspankki Fed aloittaa koronlaskut ensimmäisenä marraskuussa. Euroopan keskuspankki nostaa korkoja vielä kesä- ja heinäkuussa ja odottaa vuoden 2024 toiselle vuosineljännekselle ennen koronleikkausten aloittamista.
Pankkisektorin myllerrykset Yhdysvalloissa ja Euroopassa ovat nostaneet pinnalle uusia uhkia rahoitusvakaudelle. SEB:n asiantuntijat uskovat kuitenkin, että viranomaisten nopea puuttuminen riittää välttämään rahoituskriisin.
SEB:n päästrategi Jussi Hiljasen mukaan viimeisen parin kuukauden tapahtumat muistuttavat meitä riskeistä, jotka liittyvät rahapolitiikan nopeaan kiristämiseen pitkän nollakorkokauden jälkeen.
– Rahapolitiikka vaikuttaa viiveellä, mutta erityisesti EKP kokee, että sillä ei ole mahdollista odottaa jo tehtyjen koronnostojen vaikutuksia, koska euroalueen inflaatiohuoli on edelleen akuutti ja keskuspankki haluaa osoittaa, että se taistelee inflaatiota vastaan täydellä tarmolla. Kesän jälkeen EKP:n koronnostot lienevät kuitenkin ohi ja painotus siirtyy koronnostoista taseen koon pienentämiseen, Hiljanen toteaa.