STM pyytää sote-alueille 700 miljoonaa, VM:n budjettipäällikkö tarjoaa nollaa – eri tukipakettien mahduttaminen menokehyksiin vaatii luovuutta

Hallituspuolueet neuvottelevat parhaillaan satojen miljoonien tukipaketista sosiaali- ja terveydenhuollon hoitovelan purkuun.

Sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) että pääministeri Sanna Marin (sd.) ovat linjanneet, että noin 22,5 miljardin euron rahoituksella aloittaneille hyvinvointialueille pitää osoittaa tammikuun lisäbudjetissa 700 miljoonaa euroa lisää.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Kari Hakari vahvistaa Ylelle, että ministeriöstä on viime tiistaina toimitettu lisäbudjettiesitystä valmistelevaan valtiovarainministeriöön 700 miljoonan euron ehdotus.

– Sillä pystytään tukemaan tätä käynnistystä ja suuntaamaan katsetta pidemmälle eteenpäin, ettei tarvita nopeita ja vääränsuuntaisia säästötoimenpiteitä.

Hakari perustelee summaa koronan ja inflaation pahentamalla hoito- ja palveluvelalla, joka rasittaa peruspalveluita ja on oireillut erikoissairaanhoidossa esimerkiksi päivystysten ruuhkina.

– Patoutunutta palvelutarvetta on aika paljon. Tosiasiallisesti palvelutarve on kasvanut enemmän kuin rahoitus, Hakari sanoo.

Lisäksi hyvinvointialueiden käynnistäminen vaatii Hakarin mukaan enemmän rahaa kuin osattiin ennakoida. Varoja kuluu esimerkiksi palkankorotuksiin, kuntien kiinteistöistä maksettaviin vuokriin ja ”demokratiakustannuksiin”, kuten aluepäättäjien kokouspalkkioihin.

Kirstua vartioiva virkamies: Ei vahvoja perusteita

Lisätalousarvioesitystä valmistellaan valtiovarainministeriön johdolla. Viime kädessä sen sisällöstä päättävät kuitenkin poliitikot.

Talouskuria virkansa puolesta vartioiva valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä ei jaa sosiaali- ja terveysministeriön näkemystä 700 miljoonan euron lisätarpeista hyvinvointialueilla. Hänen mukaansa STM:n esittämät perustelut lisärahoitukselle eivät ole riittäviä.

– Tällä hetkellä ajattelemme virkamieskannassa, että varsinkaan koko tarpeelle ei nähdä perusteluja.

Minkälaisesta tasosta pitäisi sitten mieluummin puhua?

– Kyllä me puhutaan hyvin pienestä tasosta, eli kyllä se näkemysero on lähemmäs 700 miljoonaa tällä hetkellä. Emme nähneet sieltä täysin välttämättömiä kustannuksia juuri tässä hetkessä sisällyttää lisätalousarvioon, Niemelä sanoo.

Niemelä ei perustele kantaansa yksityiskohtaisemmin, koska STM:n esitys ei ole julkinen. Hän toteaa, että asiaa tarkastellaan vielä lähipäivinä tarkoin.

Entä hoitovelka ja päivystysten kriisi?

– Totta kai on paljon asioita, joita on syytä arvioida ja laittaa uudelle tolalle. Mutta olemme vasta tammikuun puolivälissä ja korostaisin sitä, että annetaan käynnistymiselle aikaa ja arvioidaan sitten tilannetta uudelleen, budjettipäällikkö Niemelä sanoo.

Länsi-Uusimaa valmistautuu yli 100 miljoonan sopeutukseen

Hyvinvointialueilla lisärahalle sen sijaan löydettäisiin helposti käyttöä. Ylen kyselyssä alueet kertoivat jo viime syksynä, että lisärahoitusta ensimmäiselle toimintavuodelle tarvittaisiin 1,5 miljardia euroa.

Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hyväksymä talousarvio alkaneelle vuodelle on 71 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn toteaa, että jos lisää rahoitusta ei tule, kolmen seuraavan vuoden aikana sopeutusta on tehtävä 110 miljoonan euron edestä.

– Se tarkoittaisi merkittäviä palveluiden heikentämisiä, ja palvelutuotannossa on jo tällä hetkellä kriittisiä korjattavia asioita. Olisi tosi epätarkoituksenmukaista tässä kohtaa lähteä sopeuttamaan rahoitusvajetta.

Svahnin mielestä soten rahoituslain ajatus siitä, että valtio korvaa hyvinvointialueille siirtyvät vastuut täysimääräisesti, ei ole toteutunut.

– Mehän ei olla pystytty vaikuttamaan siihen, mitkä resurssit siirtyivät. Nehän on määritelty laissa. Meiltä puuttuu heti kättelyssä 100 miljoonaa. Sehän on ihan absurdi tilanne, Svahn sanoo.

Poliitikot päättävät, menokehykset natisevat

Todennäköistä on, että hyvinvointialueet saavat lisärahoitusta. Tällä hetkellä lisäbudjetin sisällöstä neuvotellaan ministereiden talouspoliittisten erityisavustajien voimin.

Muun muassa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on tosin kysellyt, mistä rahat otetaan, kun hallituksen itse sopimissa enimmäismenoissa eli menokehyksessä tulee katto pian vastaan.

Toisaalta keskustastakin on viestitty, että sote-palveluiden lisärahoitus on puolueelle tärkeää.

Kehyksessä on tilaa vielä 375 miljoonaa euroa. Valmistelussa on ainakin jopa 700 miljoonan euron lisäraha sote-alueille, 400 miljoonaa sähkötukeen ja 120 miljoonaa maataloudelle.

Sekä sähkötuki että maatalouden rahat voitaneen kuitenkin tulkita huoltovarmuuteen liittyviksi, jolloin hallitus voisi käyttää poikkeuslauseketta, jonka turvin menot voidaan sijoittaa kehyksen ulkopuolelle.

Sote-rahoille taas voidaan vielä löytää lisää tilaa alkaneen vuoden varsinaisesta talousarviosta: esimerkiksi uusiutuvan energian tukea ei tarvitakaan niin paljon kuin budjettiin on kirjattu, koska sähkön hinta on korkealla.

Voidaanko kehyksissä jollakin keinolla vielä pysyä, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä?

– Kyllä se mahdollisuuksien rajoissa on. Se riippuu siitä, että kuinka paljon tulkitaan menoja poikkeuslausekkeiden piiriin ja kuinka paljon me löydämme budjettipohjasta uudelleen allokoitavaa tuon 375 miljoonan euron päälle.

Lisätalousarvioesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle 26. tammikuuta.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 16.1. klo 23:een asti.