Sukusiittoisuus, käyrät raajat, iho-ongelmat – liikajalostuksen kautta koirille muodostuneista terveysongelmista pyritään eroon
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tänään julkaisema selvitys tulee avuksi eläinsuojelulain tulkitsemiseen koirien jalostuksen kysymyksissä.
– Tällä haetaan konkretiaa, kun eläinsuojelulakia ei ole käytännössä käytetty linjaamaan jalostusasioita, kertoo jalostusagronomi, Luken vieraileva tutkija Katariina Mäki.
Suomen lainsäädännössä kielletään eläinjalostus, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa. Parhaillaan säädettävänä olevassa uudessa eläinten hyvinvointilaissa otetaan laajemmin huomioon eläinten terveys jo jalostusvaiheessa.
Eläinjalostukseen liittyvän eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostaminen -selvityksestä julkaistiin nyt toinen koiria koskeva osa, Koiranjalostuksen ongelmat ja valvontakriteerit. Selvitys määrittelee eläinsuojelulainsäädännön täyttäviä valvontakriteereitä sekä raja-arvoja koirien haitallisille perinnöllisille sairauksille.
Aiempi selvityksen osa käsitteli lyttykuonoisten ja -kalloisten koirien jalostusta. Uudessa selvityksessä tarkastellaan laajemmin erilaisia ominaisuuksia, jotka aiheuttavat koirien hyvinvoinnille haittaa.
– Monet perinnölliset sairaudet ja viat aiheutuvat ensinnäkin siitä, että koiran rakenne ei ole ihanteellinen, vaan siinä on ylilyöntejä ja liioittelua, jotain muuta, mikä poikkeaa koiran normaalista rakenteesta. Se aina altistaa esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksille, Mäki kertoo.
Esimerkkinä on lyhyiden raajojen käyryys, mikä voi aiheuttaa ajan myötä nivelongelmia ja -rikkoja sekä kipuja.
Selvityksessä on tartuttu myös sukusiittoisuuteen. Suljettujen populaatioiden sisäsiittoisuuden takia rotuun kasaantuu ongelmia perinnöllisen vaihtelun puutteen takia.
– Sitä lieventämällä, eli sen kannan ulkopuolisten eläinten jalostuskäytöllä, saataisiin näitä ongelmia vähenemään.
Lisäksi selvitykseen otettiin mukaan muun muassa iho-ongelmat sekä psyykkiset oireet, kuten stressi- tai pelkotilat.
Videolla Katariina Mäki kertoo, mitkä krooniset oireilut yllättivät hänet selvitystä tehdessä.
Selvityksen tarkoitus ei ole rajoittaa, vaan tarjota työkaluja
Selvitys voi Mäen mukaan tuoda kasvattajille uusia työkaluja ja linjauksia siihen, mihin ominaisuuksiin pitää keskittyä ja minkälaisia terveystutkimuksia pitäisi jalostuskoiralla olla.
– Tarpeeksi laajalta jalostuspohjalta voidaan löytää terveitä jalostuseläimiä, ja jalostus menisi eteenpäin ja parantaisi eläinkantaa ja eläinten hyvinvointia.
Tavoitteena jalostuksessa on myös, että koirien terveystutkimuksia ei tarvitse enää tulevaisuudessa tehdä niin runsaasti.
– Tarkoitus olisi, että päästäisiin terveysongelmista eroon, jolloin ne harvinaistuisivat eikä jalostuskoiria tarvitsisi tutkia niin monen ongelman varalta.
Selvitys koskee muitakin kuin pelkkiä rotukoiria, sillä rotujen sijaan on keskitytty koirien ominaisuuksiin.
– Ei ole tarkoitus kieltää mitään rotuja, sillä missä tahansa rodussa voi lähteä kehittymään kiellettyjä ominaisuuksia. Näitä ominaisuuksia voi olla myös risteytyskoirilla ja monirotuisilla.
Koiran hankkijat voivat vaikuttaa pentujen vastuulliseen kasvatukseen
Mäki peräänkuuluttaa, että koiran ottajalla on iso vastuu koirien jalostuksessa.
Koiranjalostukseen kuuluu jalostusyksilöiden terveystutkimuksia, joita joillakin roduilla voi olla lukuisia. Niiden teettäminen nostaa pentujen hintaa, jolloin vastuullisten kasvattajien pentujen sijaan koirasta haaveilevat voivat siirtyä etsimään edullisempia pentuja pimeiltä markkinoilta tai ulkomailta.
– Se, että ostetaan mitä sattuu, lisää ongelmaa ja pitää sitä yllä. Ostajilla on iso vastuu, jotta vastuulliset kasvattajat voisivat rauhassa tuottaa koiria ilman, että kysyntä karkaa vastuuttomille markkinoille, Mäki pohtii.
Valvonnassa esiintyy haasteita
Edelleen kysymysmerkkinä on, miten koiranjalostusta voidaan kontrolloida esimerkiksi Kennelliiton ulkopuolisten kasvattajien keskuudessa.
Rotukoirilla on Kennelliitossa rekisterit ja jalostustietojärjestelmä, josta käy ilmi tehdyt tutkimukset sekä sen myötä myös monet terveysongelmat. Mäen mukaan se voi asettaa rotukoirat huonompaan asemaan.
– Niitä, jotka eivät kuulu Kennelliiton rekistereihin, kantakirjoihin ja rotuihin, on vaikeampi valvoa. Tähän pitää löytyä keinoja.
Mäen mukaan myös joidenkin vastuullisten kasvattajien koiria jää rekistereiden ulkopuolelle, sillä roturisteytysten hyväksyttäminen vaatii vielä tällä hetkellä paljon aikaa ja raskasta byrokratiaa.
Tavoitteena arjessa vaivaton ja hyvinvoiva koira
Koirien jalostuksen selvityksessä tavoitellaan koiria, jotka eivät tarvitsisi säännöllistä lääkitystä, erityisruokavaliota tai kärsisi pelkotiloista, jotka aiheuttavat stressiä jokapäiväisessä elämässä koiralle tai omistajalle.
Tavoitteena olisi Mäen mukaan, että koira olisi arjessa vaivaton, hyvinvoiva ja pitkäikäinen eikä eläimellä olisi käyttäytymisongelmia.
– Hyvä ohjenuora jalostukselle olisi, että koiran kanssa on helppo olla ja helppo viettää elämää.
Selvityksessä oli mukana konsultoimassa joukko eläinlääkäreitä ja eläinten käyttäytymisen asiantuntijoita. Ohjausryhmään kuului Luken lisäksi asiantuntijoita maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Ruokavirastosta.