Suomalainen tekoäly-yhtiö haluaa luoda eurooppalaisen vaihtoehdon amerikkalaisille kielimalleille
Tekoäly-yhtiö OpenAI:n viime vuoden lopulla julkaisema Chat GPT -sovellus käynnisti maailmanlaajuisen tekoälybuumi. Yritykset laidasta laitaan pohtivat nyt, miten kehittyneisiin kielimalleihin pohjautuvia sovelluksia voisi hyödyntää omassa toiminnassaan.
Kuten aikaisemmat teknologiamullistukset myös tätä buumia johdetaan Yhdysvalloista käsin. Tällä hetkellä kuljettajan paikalla istuu OpenAI, jonka kehittämä GPT-kielimalli pyörii muun muassa ohjelmistojätti Microsoftin uudistetussa Bing-hakukoneessa.
Nimestään huolimatta OpenAI:n mallit eivät ole avoimia, eikä ulkopuolisilla ole tietoa siitä, minkä datan pohjalta malleja on kehitetty.
Tämä on uhka Euroopan digitaalista suvereniteetille, sanoo suomalaisen tekoäly-yhtiö Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin.
– Jos me rakennamme Euroopan tulevaisuuden sen varaan, että me hyötykäytämme suljettua mallia, josta me emme tiedä yhtään mitään, niin sanoisin, että silloin digitaalinen tai tekoäly-suvereniteetti on aika kaukana, Sarlin toteaa.
Sarlin huomauttaa, että kielimallin kehittämiseen käytetyllä datalla on merkittävä vaikutus lopputulokseen.
– Kysymys ei ole siitä, että onko tämä lingvistisesti korrekti malli, eli oppiiko se kieltä. Vaikka malli olisi kielellisesti hyvä, kuten esimerkiksi Chat GPT, niin me emme pysty varmistamaan, että se käyttää sellaisia tietoja, jotka kuvaavat hyvin miten me suomalaiset toimimme ja mitä me tiedämme, Sarlin sanoo.
Silo AI rakentaa eurooppalaista vaihtoehtoa
Silo AI:n vastaus amerikkalaisten teknologiajättien suljettuihin järjestelmiin on koota yhteen joukko eurooppalaisia kieliteknologian ja tekoälyn asiantuntijoita. Yhtiö julkisti tänään SiloGen-hankkeen, jonka tavoitteena on tukea eurooppalaisia yrityksiä kielimallien hyödyntämisessä.
– Kaikki suuret teknologiayhtiöt tai yritykset, joilla on digitaalinen tuote tai palvelu, joutuvat pohtimaan, että miten ne varmistavat oman kilpailukykynsä, kun viimeisimpiä generatiivisia teknologioita tuodaan osaksi tuotteita, Sarlin sanoo.
Yhdysvalloissa isot teknologiayhtiöt ovat jo tuoneet tekoälyyn pohjautuvia sovelluksia tuotteisiin. Bing-hakukoneen lisäksi Microsoft on lanseerannut Copilot-tekoälyavustajan 365-ohjelmistoonsa eli entiseen Office-pakettiin. Viestisovellus Snapchat on lisännyt GPT-mallia hyödyntävän tekoälyhahmon sovellukseensa.
Eurooppalaisista teknologiayhtiöistä musiikkisovellus Spotify hyödyntää OpenAI:n teknologiaa oman tekoäly-dj:n pyörittämisessä.
Houkutus käyttää amerikkalaisten teknologiayhtiöiden kehittämiä malleja on suuri, mutta samalla asiakkaiksi ryhtyvät yhtiöt vuotavat dataa yhdysvaltalaisille jättiläisille, mikä kasvattaa näiden etumatkaa entuudestaan.
Eurooppalaisesta näkökulmasta kehitystä katsova Sarlin pitää tärkeänä, ettei kaikki tekoälyn mukanaan tuoma arvonlisä virtaa Atlantin toiselle puolelle, kuten se on virrannut tähän asti teknologian kohdalla.
Padotakseen vuodon Eurooppa tarvitsee avoimia ja riippumattomia kielimalleja, joita voidaan hienosäätää ja ohjeistaa eurooppalaisten toimijoiden lähtökohdista.
– Kun puhutaan sellaisista teknologiosta, jotka ovat kilpailuetu, niin perinteinen lähestymistapa on varmistaa, ettei kilpailijalla ole täysin samaa teknologiaa, Sarlin sanoo.
Sarlin huomauttaa, että yksityisen tai luottamuksellisen tiedon syöttäminen rajapintoja pitkin amerikkalaisiin pilvipalveluihin ei ole aina sallittua EU:n lakien mukaan. Italia onkin jo kieltänyt Chat GPT:n käytön ja myös muissa EU-maissa harkitaan kieltoja.
Kielimallit eivät välttämättä kasva loputtomiin
Sarlin kuvailee nykyistä tilannetta Tesla-hetkeksi, jossa kaikki kilpailijat havahtuvat markkinoille ilmestyneeseen haastajaan, joka uhkaa mullistaa koko alan.
Suurten kielimallien kehitys on ollut niin kovaa, että joukko tekoälytutkijoita ja asiantuntijoita kirjoitti vetoomuksen, jossa toivottiin taukoa GPT-4:ää suurempien kielimallien kehitykseen. Sarlin oli yksi vetoomuksen allekirjoittajista.
– Vetoomus itsessään ei ole ratkaisu ongelmiin, mutta se on saanut aikaan keskustelua ja jopa toimia, jotka edistävät turvallisen tekoälyn kehitystä, Sarlin sanoo.
Sarlin ei pidä välttämättömänä, että kielimallit jatkavat kasvuaan loputtomiin. Hän uskoo, että tulevaisuudessa myös pienemmillä malleilla pystytään tekemään enemmän. Samalla tehokkuus tekee niiden käyttämisestä edullisempaa.
Jos OpenAI:n Chat GPT on linkkuveitsi, niin pienempiä kielimalleja voi pitää vaikkapa skalpellina tai kunnon ruuvimeisselinä.
Sarlin nostaa esimerkiksi talousjulkaisu Bloombergin viime viikolla julkaiseman BloombergGPT:n, jonka pohjalla on sekä Bloombergin omaa talousdataa että yleisesti saatavilla olevia datasettejä.
– Kyse ei ole välttämättä siitä, miten iso se kielimalli on vaan siitä, miten hyvin sitä pohjalla olevaa kielimallia on pystytty räätälöimään sovelluskohteeseen, Sarlin sanoo.
Bloombergin mukaan sen kehittämä sovellus kykenee vastaamaan paremmin talousaiheisiin kysymyksiin kuin muut kielimallit.
SiloGen-hankkeen tarkoituksena on varmistaa, että myös Euroopassa yrityksillä on mahdollisuus kehittää BloombergGPT:n kaltaisia sovelluksia käyttöönsä.