Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_170ebfc3dc5ef3235081e9d0f5cbb7ee, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Suomalaisasiantuntija täräyttää ällistyttävän ennusteen Armand Duplantisista – näin hurjaksi ME-lukemat voivat nousta – Uutisalue

Suomalaisasiantuntija täräyttää ällistyttävän ennusteen Armand Duplantisista – näin hurjaksi ME-lukemat voivat nousta

Tukholman Stadionilla nähtiin torstai-iltana huikea seiväsnäytös, joka huipentui Armand Duplantisin ME-ylitykseen.

Yhdysvalloissa kasvanut ruotsalainen ylitti 616 ja paransi ulkoratojen maailmanennätystään sentillä.

Hallissa ”Mondo” on kiivennyt vielä korkeammalle, sillä Duplantis on ylittänyt sisäradoilla korkeuden 620.

Kahdesti olympiafinaalissa (Soul 1988 ja Barcelona 1992) kisannut suomalaishyppääjä Asko Peltoniemi on seurannut tarkasti Duplantisin uraa. Valkeakoskelaisen mielestä Duplantisin erinomaisuus liittyy lajin kehitykseen.

– Oman aikakauteni hyppääjiin verrattuna nykyiset hyppääjät ovat eri puusta veistettyjä. Iso energia on varastoitu pieneen massaan, Peltoniemi sanoo.

Asko Peltoniemi hyppäsi olympiakisojen finaalissa 1988 ja 1992.

Esimerkkinä hän mainitsee 1980–90-luvuilla lajia hallinneen Sergei Bubkan.

– Duplantis tulee juoksuvauhdin viimeiset 10 metriä yhtä kovalla nopeudella kuin Bubka, mutta hän on yli kymmenen kiloa kevyempi kuin Sergei.

Tämän ansiosta ruotsalainen pääsee ilmaan huomattavasti ”helpommin”. Vähäisemmästä massastaan huolimatta Duplantis osaa taivuttaa seivästä ja hallitsee lajin akrobatian.

– Mondon suoritustaso on hurja, koska hän pystyy sateessakin hyppäämään kuusi metriä, Peltoniemi sanoo.

Bubka hyppäsi aikanaan huomattavasti jäykemmillä seipäillä kuin Duplantis nykyään. Peltoniemi arvioi, että ruotsalainen voi jatkossa ottaa käyttöön jäykempiä seipäitä, jolloin nykyiset ME-lukemat parantuvat useilla senteillä.

– Uskon hänen pystyvän 630:n ylitykseen, Peltoniemi täräyttää.

Väitteensä tueksi hän esittää havainnon Tukholman ennätyshypystä. Peltoniemi sanoo katsoneensa useampaan kertaan Duplantisin ylityksen korkeudesta 616.

– Duplantis putosi pidemmälle kuin olisi ollut optimaalista, mikä tarkoittaa että parantamisen varaa on.

Seiväshypyssä tarvitaan rohkeutta, mutta samaan aikaan täytyy muistaa turvallisuusaspekti. Tästä on saatu Suomessakin tuore esimerkki, kun 18-vuotias seiväshyppääjä Eemil Hallikainen loukkaantui vakavasti harjoituksissa pudottuaan ohi patjan ja saatuaan iskun päähänsä.

Lue lisää: Suomalainen seiväshyppylupaus loukkaantui vakavasti harjoituksissa tapahtuneessa onnettomuudessa – ”Nukutettuna tehohoidossa”

– Duplantis näyttää olevan pelottomampi kuin muut kärkihyppääjät, mutta turhia riskejä hänkään ei halua ottaa.

Source Link is.fi