Suomalaistutkijat kehittivät yhden maailman ensimmäisistä luontojalanjäljen mittareista yrityksille – S-ryhmä halusi heti mukaan kokeilemaan
Luontokadon pysäyttäminen edellyttää yrityksiltä luontohaittojen eli luontojalanjäljen minimoimista.
Montrealin luontokokouksessa viime vuoden lopulla monet suuryritykset itse toivoivatkin velvoittavaa sääntelyä luontovaikutusten arvioinnin tekemiseen.
– Yrityksissä kiinnostus näihin asioihin tuntuu olevan jopa suurempi kuin poliittisella kentällä, sanoo väitöskirjatutkija Sami El Geneidy Jyväskylän yliopistosta.
Ilman kunnollisia mittareita tällainen sääntely ja arviointi on lähes mahdotonta. Työkalut erityisesti kulutuksen aiheuttaman luontojalanjäljen mittaamiseksi ovat kuitenkin tähän asti puuttuneet.
Jyväskylän yliopistossa on nyt kehitetty laskentamalli (siirryt toiseen palveluun), jolla yrityksen aiheuttamaa luontohaittaa ja luontokatoa voidaan mitata.
Kyseessä on yksi ensimmäisistä maailmalla julkistetuista menetelmistä, joiden avulla esimerkiksi tietyn elintarvikkeen aiheuttama luontohaitta voidaan laskea.
– Tällä pystytään katsomaan minkälaisen haitan yrityksen toiminta aiheuttaa luonnolle, El Geneidy sanoo.
Kyseessä on samantyyppinen laskentatapa kuin mitä ilmastohaitoista puhuttaessa käytetään, kun lasketaan jonkin tuotteen, yrityksen tai vaikka yksilön hiilijalanjälkeä. Luontokato on ilmastonmuutoksen ohella suurimpia globaaleja kestävyyshaasteita.
– Yritysten hiilijalanjäljen laskeminen on jo arkipäivää. Tämä hanke osoittaa, että yrityksille voidaan laskea myös luontojalanjälki. S-ryhmän kaltainen, monella eri toimialalla toimiva yritys oli mallin kehittämisen kannalta avainasemassa, sanoo ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.
Kyseessä on globaali mittari, jossa katsotaan koko maailman lajistoa ekosysteemityypeittäin.
– Pystytään katsomaan missä päin maailmaa esimerkiksi suomalainen kulutus aiheuttaa eniten sukupuuttoriskin kasvua tai vertaamaan suomalaisen kulutuksen aiheuttaman lajikadon määrää, joka kohdistuu vaikka Suomeen, Indonesiaan tai Brasiliaan, El Geneidy sanoo.
Jos Brasiliassa ja Suomessa käytetään sama pinta-ala vaikka maanviljelykseen, niin todennäköisesti Brasiliassa aiheutetaan suurempi sukupuuttoriski luonnon suuremman monimuotoisuuden ja lajitiheyden takia.
Vaikka lajit ja niiden populaatiot ovatkin paikallisia, luontoa pitää El Geneidyn mukaan ymmärtää myös globaalisti. Globaalisti tarkasteltuna maapallolla on vain yksi lajisto.
– Koska elämme tällä yhdellä pallolla, meidän täytyy katsoa miten selviämme ihmiskuntana. Olemme hyvin riippuvaisia siitä, miten terve luonto meillä on ympäri maailmaa, El Geneidy sanoo.
Suomalaisen ja brasilialaisen yrityksen aiheuttamaa luontohaittaa ei ole toistaiseksi voinut verrata keskenään, vaikka niiden hiilijalanjälkiä on voitu verrata.
– Yrityksiä pitää pystyä vertaamaan keskenään. Uskon, että olemme nyt pääsemässä siihen pisteeseen, El Geneidy sanoo.
Oman hiilijalanjäljen mittaaminen on monille yrityksille ja kuluttajillekin jo arkipäivää. Siinä yksikkönä käytetään hiilidioksidiekvivalenttia. Kaikki ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt on siis muunnettu samaksi yksiköksi.
Samoin tehdään nyt tässä uudessa mallissa. Professori Kotiaho puhuu luontoekvivalentista, jossa kaikki luontohaitta on muunnettu yhdeksi mitattavaksi ja globaalisti vertailukelpoiseksi yksiköksi.
Jyväskylän yliopistolla luotu mittausmenetelmä ei ole suinkaan vielä valmis. Nyt esiteltiin viisivuotisen hankkeen ensimmäinen väliraportti. Työtä on siis paljon vielä edessä.
Väliraportti julkaistaan Jyväskylän yliopiston raporttisarjassa, mutta myöhemmin tutkimus julkaistaan myös kansainvälisesti vertaisarvioituna tieteellisenä artikkelina.
S-ryhmä halusi selvittää oman luontojalanjälkensä
Kuultuaan Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeesta S-ryhmä halusi mukaan pilotoimaan sitä.
– Halusimme ottaa luonnon monimuotoisuuden keskeiseksi teemaksi ilmaston rinnalla osaksi vastuullisuutta, sanoo vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.
Kyseessä on kansainvälisesti ensimmäinen kerta, kun ison kaupparyhmän luontojalanjälki on laskettu. Yksi asia on selvä jo heti tässä vaiheessa.
– Ilmastovaikutukset osuvat hyvin samojen kategorioiden tuotteisiin kuin luontojalanjälkivaikutukset, Elomaa sanoo.
Esimerkiksi naudanlihan osalta noin kolmasosa luontojalanjäljestä tulee ilmastovaikutuksesta ja noin kaksi kolmasosaa maankäytöstä. Riisin osalta noin puolet tulee ilmastovaikutuksesta.
Jatkossa tarvitaankin kenties vain yksi laskentamenetelmä, jonka kautta saadaan selville sekä ilmasto- että luontovaikutukset, asiantuntijat arvioivat.
Kun menetelmän vaatimat tietokannat vielä tarkentuvat, voidaan tarkemmin verrata esimerkiksi kasviproteiinien ja eläinproteiinien aiheuttamaa luontohaittaa.
Parempi tieto luontojalanjäljestä on edellytys sille, että voi pohtia myös keinoja luontojalanjäljen pienentämiseksi.
– Toivomme saavamme laskennasta sellaisia tunnuslukuja ja arvoja, joiden pohjalta voimme asettaa konkreettisia tavoitteita. Se voi koskea esimerkiksi alueita tai maita, joista tuotteet tulevat, jos niille löytyy vaihtoehtoisia hankintalähteitä tai jos käytetään tiettyjä viljely- tai tuotantometodeja, niin voisiko niitä muuttamalla pienentää vaikutusta, Elomaa sanoo.
Kotimaisia tuotantoketjuja on Elomaan mukaan helpompi muuttaa kuin pitkiä, moniportaisia ulkomaisia ketjuja.
S-ryhmän luontojalanjäljestä suurimman osan muodostavat elintarvikkeet ja polttoaineet. Valtaosa luontojalanjäljestä kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle, 90 prosenttia muualle maailmaan ja vain 10 prosenttia Suomeen.
Elintarvikkeiden aiheuttamaa luontohaittaa ylipäänsä voi katsoa näistä pylväistä, joista näkee, että moni elintarvikeryhmä aiheuttaa eniten luontotahaittaa nimenomaan meriekosysteemeille.
Tavallinen kaupassakävijä ei nyt vielä saa hirveästi irti tuoreesta laskentamallista. Elomaa toivoo, että jatkossa asiakas voi seurata ja vaikuttaa luontojalanjälkensä kokoon samalla tavalla kuin nykyisin hiilijalanjälkeensä esimerkiksi S-mobiilin laskurin avulla.
Sitran kestävyysratkaisut-yksikön johtajan Lasse Miettisen mukaan se antaa asiakkaalle mahdollisuuden tehdä valintoja.
– Miten moni kipuilee sen äärellä, että tässä on 10 metriä kaupan hyllyä, ja haluaisi tehdä jotain mikä olisi paitsi itselleni myös maailmalle vähän parempi, mutta ei tiedä miten, hän sanoo.
Kaupassa myös tuotteiden asettelussa, valikoimassa että tuotteiden merkinnöissä voi jatkossa olla otettu huomioon niiden jalanjälki sekä ilmastolle että luonnolle.
– Kun mennään merkintöihin asti, tämän asian pitää valtavirtaistua, että tuotteita voi vertailla, Elomaa sanoo.
Luontoriski koskee kaikkia yrityksiä kaikilla toimialoilla
Tarve tällaiselle mittaristolle on Miettisen mukaan valtava, koska luontoriski koskee kaikkia yrityksiä kaikilla toimialoilla.
Muutaman viime vuoden aikana onkin levinnyt ymmärrys meillä ja maailmalla siitä, että luontokato on ilmastonmuutoksen kaltainen eksistentiaalinen uhka meille, taloudellemme ja hyvinvoinnillemme.
– Siksi tämä on asia, joka meidän pitää ottaa haltuun nopeasti. Jos meillä ei ole numeroarvoa jollain, niin mitäs me sitten tehdään? Sitä mitä emme voi mitata emme voi hallita, Miettinen sanoo.
Miettinen kertoo esimerkiksi sen, miten ekosysteemin häiriintyminen toisella puolella maailmaa saattaa katkaista minkä tahansa yrityksen kriittisen arvoketjun, ja sitten ei enää saa sitä materiaalia tai raaka-ainetta, mistä on riippuvainen.
– Toinen kysymys on se, ostavatko asiakkaat pian enää sellaisen yrityksen tuotteita, joiden toiminnassa ei ole luontohaitan pienentämistä huomioitu, rahoittavatko rahoittajat toimintaani, jos en ota tätä haltuun, hän luettelee.
Nämä asiat tulevat hänen mukaansa paitsi yritysten vastuullisuusihmisten, mutta myös yritysten johtoryhmien pöydille hyvinkin pikaisesti.
Usein kuulee Miettisen mukaan puhuttavan, että luontojalanjäljen laskeminen on vaikeaa ja onko se edes mahdollista. Maailmassa on yhtenäinen standardoitu mittaustapa luontojalanjäljen mittaukselle 3-5 vuoden päästä, Miettinen arvioi.
– Tämä on tehtävissä. Meillä on aihetta kansalliseen ylpeyteen, että meillä kehitetään yhtä maailman parhaista luontojalanjäljen laskentamenetelmistä.
Sitra ja Jyväskylän yliopisto ovat kehittämässä myös kuluttajille tarkoitettua luontojalanjäljen laskuria jo olemassa olevan hiilijalanjälkeä mittaavan elämäntapatestin (siirryt toiseen palveluun) rinnalle.