Kelirikko koettelee: ”Ei se enää sovellu turvalliseen liikkumiseen”, sanoo asukas kovalla käytöllä olevasta kotitiestään
Talven aiheuttamat vauriot koettelevat varsinkin valmiiksi huonokuntoisia teitä. Yksi esimerkki korjausvelan aiheuttamasta tilanteesta löytyy Torniosta.
Tornion Liakassa asuva ja koira- sekä löytöeläinhoitolaa pitävä yrittäjä Jenni Juntti kertoo välttelevänsä Heinijänkäntietä mahdollisimman paljon.
– Se on karmeassa, suorastaan sietämättömässä kunnossa. On ollut jo yli vuosikymmenen. Ei se enää sovellu turvalliseen liikkumiseen.
Heinijänkäntiellä on paljon raskasta liikennettä. Tietä käyttävät Juntin mukaan maatalouskoneiden lisäksi myös puutavararekat, maitoautot ja kaivoskuljetukset. Monella Meri-Lapin asukkaallakin on Heinijänkäntielle asiaa, sillä alueen jätekeskukseen kuljetaan sitä kautta.
– Kyllä hirvittää kulkea siellä. Tien reunat ovat painuneet niin pahasti, että on ajettava keskellä tietä.
Tie on täynnä kuoppia ja reikiä. Kelirikkoaika tuo vuosittain mukanaan uusia routavaurioita, ja viime keväänä tuhoja teki vielä tulva, joka huuhteli tietä paristakin kohdasta. Kuvaavaa on, että talviaikaan tie on jopa paremmassa kunnossa kuin sulan maan aikaan.
– Lumi ja jää vähän peittävät monttuja tiessä, mutta nyt tilanne on taas pahimmillaan, Juntti huokaa.
Tieosuuden nopeusrajoitus on laskettu 80:stä 60 kilometriin tunnissa, mutta Juntin mielestä se ei ole ratkaisu.
– Tie vaatii kunnollisen peruskorjauksen, pelkkä kuoppien täyttely ja nopeusrajoitus ei riitä. Edes pyörällä siellä ei voi ajaa, se on yhtä kuoppien väistelyä koko pyöräily.
Lapin ely-keskuksesta saadun tiedon mukaan Heinijänkäntien kunnostus ei ole lähiaikojen korjaussuunnitelmissa.
Tänä keväänä kelirikkokevät on valtakunnallisesti normaali, mutta Pohjois- ja Itä-Suomessa tilanne on paikoin tavallista hankalampi.
Koko maassa painorajoituksia on tällä hetkellä yli 1200 tiekilometrillä. Tilanne on pahin Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Tänään asetettujen uusien painorajoitusten jälkeen Lapissa painorajoituksia on lähes 360 kilometrillä ja Pohjois-Karjalassa runsaalla 300 kilometrillä.
– Tavallisena kelirikkokeväänä painorajoituksia on 1 000–1 500 tiekilometrillä, joten toistaiseksi ollaan normaalitilanteessa, kertoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.
Korjausvelka pahentaa kelirikkovaurioitakin
Pirisen mukaan tiestön korjausvelka alkaa näkyä myös kelirikkovaurioiden kasvuna päällystetyillä teillä. Hallituksen lupaama 250 miljoonan euron lisäys teiden kunnostusrahoihin onkin enemmän kuin tarpeen.
Odotettavissa on, että ilmaston muuttuminen lisää tiestölle tulevaa rasitusta. Varsinkin rajut vaihtelut, äärisäät ja raskaat sateet ovat Pirisen mukaan myrkkyä teille.
Tiemestarin puhelin soi kymmeniä kertoja päivässä
Suomalaiset käyttävät ahkerasti erilaisia palautekanavia ilmoittaakseen teiden ja katujen ongelmista. Esimerkiksi korjauspyyntöjä tulee kunnille ja viranomaisille niin puhelimitse, sähköpostitse kuin palautekanavienkin kautta.
Pirinen kertoo, että Väylään tulee vuodessa noin 110 000 palautetta eri linjoja pitkin.
Myös kunnilla ja kaupungeilla on käytössään monia kanavia ottaa vastaan asukkaiden pyyntöjä, toiveita ja moitteita. Esimerkiksi Kemi muistutti tässä kuussa sähköisen palautekanavan olemassaolosta myös katuja koskevia ilmoituksia varten. Tiemestari Tarja Happonen-Angerias saa yhteydenottoja valtavan määrän: puheluita voi tulla päivässä 50–100.
– Viestejä tulee kyllä runsaasti kaikkia kanavia pitkin. Ehkä palautekanava on hiukan vähentänyt puheluiden määrää, Happonen-Angerias kertoo.
Kuoppia ja muita ongelmia kierretään tähän aikaan vuodesta korjaamassa koko ajan.