Kaksi kolmesta suomalaista kokee huolta toimeentulosta ja turvallisuudesta.
Syitä ilmiöön on monia: pandemia, Ukraina, koronnostot, hallituksen leikkaukset. Tämä selviää sisäministeriön tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten turvallisuudentunnetta.
Eniten katkeruutta ja huolta siitä, että elämä ei kanna, kokevat alle kolmekymppiset. Esimerkiksi nuorista miehistä joka neljäs kertoo hyväksyvänsä väkivallan käytön ”joissain tapauksissa” omien tavoitteiden ajamisessa.
Nämä asiat huolettavat alle kolmekymppisiä nyt.
Opintuet, lainat ja työnsaanti pyörivät mielessä
Jyväskylässä opiskelevalla Vilma Oravaisella päällimmäisenä on huoli omasta taloudesta.
– Aika epävarma fiilis on. Maailma muuttuu niin nopeasti ja tuntuu, että koko ajan tulee uusia kriisejä. Siihen päälle vielä rahatilanne.
Suomalaisten huoli toimeentulosta ja taloudellisesta turvallisuudesta nousi viime vuodesta 41 prosenttiyksiköllä. Samanlaisia tuloksia on saatu myös muista tutkimuksista. Tutkimuslaitos E2:n tutkimuksesta selvisi, että suurin suomalaisten huolenaihe on elinkustannusten nousu.
Vilma Oravainen kertoo, että kavereiden kesken pohditaan nyt, saako valmistuttuaan vakituisen työpaikan, ja voiko tulevalla palkalla maksaa opintovelat pois. Elämä tuntuu poukkoilulta.
– Tuntuu, että joutuu vähän sinkoilemaan sinne sun tänne. Kun etsii töitä, pitää miettiä, onko tarjolla vain määräaikaisia paikkoja.
Hallituksen suunnittelemat leikkaukset opiskelijoiden etuuksiin eivät ole jääneet Oravaisen tuttavapiirissä huomaamatta. Petteri Orpon (kok.) hallitus jäädyttää opintotuen indeksikorotukset ja leikata asumistukea. Pääoppositiopuolue SDP valmistelee välikysymystä hallitukselle. Siinä penätään vastausta kysymykseen, miksi leikkaukset kasautuvat nuorille.
– Nyt on jo niin kova huoli, että riittävätkö rahat opiskeluaikana, ja jos pitää ottaa opintolainaa, niin miten velkaantuneena valmistuu, Oravainen sanoo.
Poliisiin luotetaan yhä
Virkavaltaan, kuten esimerkiksi poliisiin, luottaa yhä 73 prosenttia kansalaisista. Samat ihmiset, jotka eivät luottaneet tulevaisuuteen, tunsivat eniten epäluottamusta myös turvallisuusviranomaisia kohtaan.
Jyväskyläläinen Lucas Hällström uskoo, että poliisi kyllä hoitaa hommansa. Hällström on huomannut, että turvattomuuden tunne voi näkyä monilla muilla tavoilla: arkielämästä selviytyminen tekee monelle tiukkaa.
– Kaikilla ei ole mahdollisuutta eikä taloudellista taustaa siihen, että voisi oikeasti selviytyä kaikesta. On sähkölaskuja tai vuokrat ja muita opiskeluun liittyviä kuluja.
Hällström uskoo löytävänsä töitä esimerkiksi erityisopettajana. Hän uskoo, että myös Ukrainan ja Lähi-idän tilanne vaikuttaa monen nuoren ihmisen mielenterveyteen.
– Itse olen käynyt armeijan. Jos sota tulisi, niin luultavasti olisin rintamalla, Hällström toteaa.
Joka kymmenes suomalainen pitää hyväksyttävänä sitä, että tavoitteita on hyväksyttävää ajaa joissain tapauksissa väkivallalla. Nuorista miehistä näin ajatteli joka neljäs. Naisista ei yksikään.
Ajatukset väkivallasta ovat selvitymiskeino
Mistä nuorten miesten katkeruus ja viha kumpuaa?
Jyväskylän yliopiston psykologian dosentti Marja Kokkonen muistuttaa, että alle kolmekymppiset ovat kokeneet lyhyen ajan sisällä monta poikkeustilaa eikä takarajaa näy. Tilanne kuormittaa etenkin nuoria miehiä, joista moni on käynyt armeijan.
– Taipumus primitiiviseen väkivaltaan kertoo paitsi turhautumisesta, myös siitä, että yritetään saada tapahtumille aikaraja. Ikävät tapahtumat halutaan lopettaa oman käden kautta.
Kyse on Kokkosen mukaan selviytymiskeinosta. Nuoret miehet liikkuvat ryhmissä. Omaa turhautumista ei ole tapana purkaa kahden kesken, kuten naiset usein tekevät.
– Harrastukset ovat aika sukupuolittuneita. Naiset harrastavat esimerkiksi joogaa ja löytävät sieltä kehon ja mielen menetelmiä purkaa paineita. Mieli ei silloin karkaile epävarmaan tulevaisuuteen.
Väkivaltaiset ajatukset kulkevat Kokkosen mukaan käsi kädessä yhteiskunnallisten muutosten kanssa. Hyvä puoli on se, että tilanne voi muuttua ja niistä voi päästä eroon.
– Kun tulee kahden, kolmenkymmenen vuoden päästä toinen samanlainen aalto, voi olla jo vähän parempia työkaluja asian työstämiseksi.
Nuoret miehet äänestävät perussuomalaisia
Millaista poliittista polttoainetta on se, että nuoret aikuiset tuntevat näin paljon katkeruutta?
Turun yliopiston politiikan tutkimuksen professori Markku Jokisipilä muistuttaa, että suuri valtaenemmistö tuomitsee edelleen väkivallan käytön.
– Pitäisi päästä vastaajien pään sisään. Mahdollisia selityksiä on esimerkiksi se, että varusmiespalvelun suorittamisesta on sen verran aikaa, että ongelmien ratkaisuista väkivalta tulee mieleen. Sen lisäksi nuorilla miehillä on jo elämäntavan takia suurempi todennäköisyys kohdata väkivaltaa.
Nuorten miesten katkeruus ja valmius turvautua voimakeinoihin voi tehdä Jokisipilän mukaan ääriliikkeet entistä houkuttelevammaksi.
– Olisi tietysti parempi, että aggressio kanavoituisi parlamentaariseen vaikuttamiseen ja äänestämiseen, mutta huolestuttavasta kehityksestä tässä on kyse.
Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset onnistui houkuttelemaan nuoria miehiä. Nuoret ehdokkaat satsasivat sosiaaliseen mediaan ja nähtiin ensimmäiset Tiktok-vaalit.
– Perussuomalaiset nousi ensimmäistä kertaa nuorten miesten parissa suosituimmaksi puolueeksi. Bensiinin hinnan nousu ja katujengeistä puhuminen näyttivät puhuttelevan etenkin nuoria miehiä, Jokisipilä sanoo.
Jokisipilän mukaan päättäjien pitäisi kyetä osoittamaan näkymä, ettei ketään suljeta yhteiskunnan ulkopuolelle.