Suomen ja EU:n ilmastopäästöt ovat vähentyneet ja matkalla alaspäin – kulutusta mittaamalla päästöt ovat kuitenkin jopa nousseet
Suomalaisten aiheuttamia ilmastopäästöjä ei ole saatu laskemaan.
Suomalaiset ovat ostaneet ulkomailta niin paljon kulutustavaroita ja muita tuotteita, että niiden valmistuksessa syntyneet päästöt ovat mahdollisesti lisänneet suomalaisen hiilikuormaa 20 viime vuoden aikana.
Samaan aikaan, kun kotimaisia päästöjä on saatu vähennettyä, päästöt ulkomailla ovat osin syöneet vähennykset ja kotitalouksien päästöt eivät ole juuri laskeneet.
Suomen ilmastotavoitteiden mukaan päästöjä on tarkoitus vähentää Suomessa joka vuosi vuoteen 2035 asti ja jatkaa vähentämistä aina 2050 vuoteen asti. Päästöt ovat laskeneet viime vuosina noin 4 prosenttia vuosittain ja tippuneet kolmanneksen vertailuvuodesta.
Ilmastotavoitteissa ei kuitenkaan huomioida sitä, mitä puemme päällemme, miten liikumme ja mistä teollisuus tai kunnat saavat tarvitsemansa tuotteet, mutta myös näistä syntyy päästöjä.
Tarpeita tyydytetään pitkälti tuonnilla, mikä lähes kaksinkertaistaa suomalaisten hiilikuorman siihen nähden, miten paljon kulutuksesta ja tuotannosta syntyy päästöjä Suomen rajojen sisällä.
Väestön muutos on lisännyt päästöjä
Suomalaisten kotitalouksien ilmastopäästöt yhteensä ilman maankäytön päästöjä Suomesta ja ulkomailta ovat tuoreimpien tietojen mukaan samalla tasolla kuin ne olivat vuonna 2000. Taso on talousjärjestö OECD:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) yksi maailman suurimmista henkeä kohden laskettuna.
OECD:n mukaan Suomi onkin yksi harvoista maista, jossa noin puolet hiilidioksidipäästöistä tuprahtaa ilmoille maan rajojen ulkopuolella. Jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset, maapalloja pitäisi luontojärjestö WWF:n mukaan olla kolme lisää.
- Voit seurata ilmasto- ja ympäristöuutisia tässä päivittyvässä artikkelissa. Kerromme tärkeimmät uutiset ilmastokriisistä ja luontokadosta sekä ratkaisut ja teot niiden hillitsemiseksi.
Suomalaisten kulutuksesta syntyviä ilmastopäästöjä ei ole laskettu ennen vuotta 2000. Emme tiedä, kuinka paljon suomalaisten ilmastopäästöistä syntyi ulkomailla ennen vuotta 2000. Siksi emme myöskään tiedä, onko kotitalouksien hiilireppu keventynyt vuoden 1990 tasosta.
Vuoden 1990 tasoa käytetään vertailuvuotena, kun mitataan sitä, ovatko suomalaisten ilmastopäästöt vähentyneet. Virallisen tilaston mukaan vuoden 1990 ja 2000 päästöt ovat samalla tasolla, mutta lukuihin lasketaan vain niin sanotut alueelliset tiedot, ei suomalaisten ulkomailla tapahtunutta kulutusta.
Sen sijaan on laskettu, että suomalaisten kotitalouksien, julkisen kulutuksen ja investointien päästöt ulkomailla ja Suomessa kasvoivat vuoteen 2010.
Sillä tiellä ollaan yhä. Kulutuksesta aiheutuvat päästöt kasvoivat 2010 ja 2016 välisenä aikana 12 prosenttia. Samaan aikaan Suomen päästöt vähenivät 16 prosenttia.
Kotitalouksien kulutuksesta tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2019. Silloin 47 prosenttia perheiden hiilipäästöistä syntyi ulkomailla. Hallituksen eduskunnalla antamien tietojen mukaan suomalaisten päästöt (siirryt toiseen palveluun) ovat nousseet 4 prosenttia, jos lasketaan väestön määrän lisäys vuodesta 2000 vuoteen 2019.
– Jos jätämme kansainvälisen kaupan huomiotta, huijaamme itseämme ja syytämme joitakin maita suurista aluepäästöistä. Täytyy kuitenkin muistaa se, että miksi Kiinassa tuotetaan ja viedään niin paljon eri maihin, huomauttaa kulutuksen tilastoja tehnyt Suomen ympäristökeskuksen tutkija Hannu Savolainen.
Vuoden 2010 kulutushuipusta on tultu alas vajaa viidennes.
Päästöjen lasku selittyy suurimmaksi osaksi sillä, että sähkön ja lämmön tuotannon päästöissä tapahtui iso pudotus kymmenkunta vuotta sitten. Lasku johtuu siitä, että energiantuotanto hiilivoimalla alkoi vähentyä ja ilmastoystävällisemmän energian osuus kasvaa edelleen Suomessa.
Energiantuotanto myös ulkomailla on tehostunut. Esimerkiksi Kiinassa tehtaat käyttävät vähemmän hiiltä saman määrän valmistukseen kuin aikaisemmin. Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Ari Nissisen mukaan energia-alan muutosten vaikutukset valuvat vähitellen kulutukseen ja pienentävät kuluttajien hiilireppua.
Pitkään lukuja pyöritellyt Nissinen on silti hyvin varovainen arvioimaan, kuinka paljon ja etenkin kuinka nopeasti päästöt jatkossa alenevat.
Lämmön ja sähkön muuttuminen vähäpäästöiseksi ei kuitenkaan riitä laskemaan päästöjä edes Suomessa, kun suomalaisten muissa kulutuspäästöissä ei ole tapahtunut vähentymistä käytännössä laisinkaan viime vuosina.
Suomalaisilla on samaan aikaan ollut vuosi vuodelta enemmän rahaa kuluttaa, mikä on osaltaan syönyt puhtaammasta energiasta saatuja päästöhyötyjä.
– En olisi niinkään huolissani siitä, ettei päästövähennyksiä synny Suomessa. Kun ilmastonmuutos on globaali asia, miten varmistamme sen, että toimia tehdään muissakin maissa, Nissinen miettii ulkomailla syntyviä päästöjä.
Suomalaisten päästöjä Venäjällä ja Kiinassa
Kulutusperäisten päästöjen laskeminen on monimutkaista, hidasta ja ainakin toistaiseksi epätarkkaa. Laskenta muuttuu vielä hankalammaksi, jos mukaan otetaan hiilidioksidin lisäksi myös muita ilmastokaasuja.
OECD:n arvion mukaan eniten suomalaisten hiilidioksidipäästöistä tulee Venäjältä. Kiina on hyvä kakkonen. Näistä kahdesta maasta tulee vuoden 2015 tietojen mukaan molemmista vajaa kolmannes suomalaisten ulkomailla aiheuttaman tuotannon päästöistä eli noin vajaat 40 prosenttia jokaiselle suomalaiselle laskettuna.
Intiasta ja Yhdysvalloista tulee noin viitisen prosenttia kummastakin.
Kiinan tai Venäjän osuutta voi verrata uudehkon auton vuotuisiin hiilidioksidipäästöihin (siirryt toiseen palveluun).
Jos EU olisi maa, alueella syntyy noin kolmanneksen verran suomalaisen kulutusperäisistä päästöistä verrattuna Kiinaan. Kiinasta poiketen unioni on sitoutunut alentamaan päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosenttia. Kiinan tavoite on pyrkiä taittamaan päästöjen kasvu laskusuuntaan samana vuonna. Kiinan tavoin myös Venäjän ilmastotoimien riittävyyttä (siirryt toiseen palveluun) on kritisoitu.
Suomi pyrkii kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla vaikuttamaan EU-alueen päästöihin, mutta unionin ulkopuolella vaikuttaminen on hankalampaa.
– Kuluttajan roolia ei tarvitsisi tuoda niin voimakkaasti esille, jos maat pyrkisivät laajalti hiilineutraalisuuteen. Kyllä tätä on silti syytä katsoa myös kuluttajan hiilijalanjäljen näkökulmasta, kun saamme oman hiilineutraalisuustavoitteen haltuun, arvioi ympäristöneuvos Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä.
Ruotsissa (siirryt toiseen palveluun) hallitus on laittanut asiantuntijat miettimään keinoja, joilla voitaisiin vähentää päästöjä ulkomaan tuonnissa. OECD:n tietojen mukaan Ruotsi on Tanskan ohella maita, joissa vielä suurempi osa ilmastopäästöistä tulee oman maan rajojen ulkopuolelta kuin Suomessa. Suomen lisäksi Ruotsilla ja Tanskalla on tiukat ilmasto-ohjelmat, joilla voidaan vaikuttaa kotimaisiin päästöihin.
Eduskunta (siirryt toiseen palveluun) on edellyttänyt pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselta selkeää tietoa päästöistä ja muun muassa niiden vähentämisestä.
Vaikka yksittäinen kuluttaja ei voi juurikaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka nopeasti ja millä tavoin raskas teollisuus vastaa ilmastohaasteeseen, kuluttajat kaipaavat selkeää tietoa vaikutusmahdollisuuksistaan ilmastokysymyksessä.
Tämän takia eduskunta on edellyttänyt, että hallitus kertoo ilmastotyöstään niin, että suomalaiset ymmärtävät. Siksi esimerkiksi tietoja kulutusperusteisista päästöistä on lisätty ja tullaan lisäämään hallituksen eduskunnalle antamiin tietoihin.
Marinin hallituksen ohjelmassa ei ole suoria tavoitteita puuttua EU-rajojen ulkopuolelta tuleviin päästöihin. Ympäristöneuvos Jarmo Muurmanin mukaan EU:n kaavailema vähittäinen hiilivero ulkorajoille voisi olla yksi keino, joilla tuotteiden hiilisisältöön voisi vaikuttaa.
Suomi yhdessä muiden maiden kanssa ulkoistanut päästöjään
Hallitus on viimeistelemässä vuoteen 2030 ulottuvaa ilmastosuunnitelmaa. Nykyisen suunnitelman (siirryt toiseen palveluun) tavoitteena on, että suomalaiset puolittaisivat hiilijalanjälkensä eli kulutusperäiset päästöt.
Kulutuspäästöissä (siirryt toiseen palveluun) on isoja eroja tulotason mukaan, mutta muutos tarkoittaa keskimäärin noin 5 tonnia suomalaista kohden. Puolitus on hallituksen ilmastoasiantuntijoiden mukaan liian vähän, jos huomioidaan päästöjen oikeudenmukainen jako maailmassa.
Hallituksen uudessa suunnitelmassa tavoitteita joudutaan miettimään uudestaan jo senkin takia, että EU vaatii Suomelta (siirryt toiseen palveluun) uusia toimia vuoteen 2030 mennessä.
Jos rajojen ulkopuolella syntyvät päästöt huomioidaan, Suomi ja EU (siirryt toiseen palveluun)eivät ole vähentäneet päästöjään niin paljon kuin yleisesti sanotaan. Samalla tavoin kuin Suomessa ja muissa länsimaissa, teollisuustuotantoa ja kulutuspäästöjä on ulkoistettu esimerkiksi maataloustuotannossa (siirryt toiseen palveluun) kehittyviin tai kehitysmaihin.
Tilastointitapa on päätetty Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimuksessa (siirryt toiseen palveluun), jonka tunnetuin osa on Pariisin sopimus. Pariisin sopimuksen viimeisistä osista ja sen kunnianhimosta neuvotellaan marraskuun alussa Glasgow’ssa Isossa-Britannissa.
Maakohtaisella tilastoinnilla voidaan seurata sopimuksen toimeenpanoa tarkemmin, kun kansainvälisen kaupan päästöjä ei ehkä lasketa päällekkäin useissa maissa. Rahtilaivoille ja lentokoneille, jotka kuljettavat esimerkiksi suomalaisten tarvitsemia tavaroita ulkomailta, on myös omat sopimuksensa.
Lue myös:
YK: Maailma menee kohti katastrofia: ilmasto lämpenemässä 2,7 astetta
Seuraa tällä viikolla Ylen Tiedefestaria: Tiede kuuluu kaikille! Tiedefestarin kaikki sisällöt löydät Yle Areenasta.