Suomen verotuotot ovat laskeneet itsestään jo vuosia – yllättävälle ilmiölle on neljä keskeistä syytä
Petteri Orpon (kok.) hallitus on aikeissa kiristää verotusta ensi viikon kehysriihessä.
Pääministeri Orpo on korostanut, että veroja voidaan nostaa ilman, että kokonaisveroaste nousee. Kokonaisveroaste kuvaa sitä, kuinka paljon veroja kaikkiaan kerätään suhteessa Suomen talouden kokoon.
Taustalla piilee kehityskulku, joka on jäänyt monilta huomaamatta: verotus on ollut Suomessa lasku-uralla jo vuosien ajan.
Verotus on keventynyt pääosin itsestään – eli ilman, että poliitikot ovat päättäneet verojen alentamisesta. Samalla valtion kirstuun on kertynyt vuosittain miljardeja euroja vähemmän kuin vielä muutamia vuosia aikaisemmin.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan veroasteen lasku jatkuisi myös tulevina vuosina, vaikka verotukseen ei tehtäisi muutoksia.
”Itsestään tapahtuvalle” veroasteen alenemiselle on neljä keskeistä syytä.
1. Liikenteen päästöt vähenevät
Yksi veroasteen pienentymistä selittävä tekijä on liikenteen päästöjen väheneminen, mikä laskee liikenteen verotuottoja.
Viime hallituskauden aikana eli vuosina 2019–2023 liikenteen verotuotot laskivat noin 500 miljoonalla eurolla, kertoo valtiovarainministeriön finanssiasiantuntija Jussi Kiviluoto.
Vielä 2019 liikenteen verotus toi valtion kirstuun noin 4,7 miljardia euroa. Sittemmin liikenteen verotuotot ovat pienentyneet hieman yli kymmenen prosenttia.
– Yhtenä keskeisenä tekijänä on se, että sähköautojen osuus on kasvanut, Kiviluoto sanoo.
Veroprosentti autoille on progressiivinen päästöjen suhteen, ja sähköautojen käytöstä hiilipäästöjä ei tule lainkaan. Autoverosta, jota maksetaan auton oston yhtedessä, täyssähköautot vapautettiin loppuvuonna 2021.
Toisena tekijänä verotuottojen laskuun on Kiviluodon mukaan se, että myös polttomoottoriautojen päästöt ja sitä kautta verotuotot ovat vähentyneet.
Kiviluoto lisää, että autojen laskeneet myyntimäärät ovat niin ikään alentaneet verotuloja.
Osin kyse on myös poliittisista päätöksistä. Autoveroa laski jo Juha Sipilän (kesk.) hallitus. Nykyinen hallitus taas laskee sekä polttoaineveroa että vuosittain käytössä olevista autoista maksettavaa ajoneuvoveroa.
– Toisaalta viime hallituskaudella liikennepolttoaineissa tehtiin myös veronkorotuksia. Niiden vastapainoksi liikennepolttoaineen kulutus on myös pienentynyt, Kiviluoto toteaa.
Ministeriön ennusteen mukaan liikenteen verotuotot olisivat viiden vuoden kuluttua yli miljardi euroa pienemmät, mikäli verotusta ei muutettaisi.
2. Energiantuotanto muuttuu vihreämmäksi
Kuten liikenteen, myös lämmöntuotannon päästöt ovat pienentyneet. Se leikkaa verotuottoja, jotka on sidottu päästöihin, toteaa pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola Veronmaksajain keskusliitosta.
Lämpöä tuottavien voimalaitosten käyttämät polttoaineet ovat muuttuneet vähäpäästöisemmäksi. Ydinvoimalat ja tuulivoimalat taas ovat syrjäyttäneet fossiilista tuotantoa.
– Sitä kautta energialaitosten maksamat polttoaineverot ja päästöperusteiset verot ovat vähentyneet suhteessa talouden kokoon, Kirkko-Jaakkola sanoo.
3. Inflaatio leikkaa valmisteveroja
Inflaatio eli hintojen nousu lähti voimakkaaseen nousuun vuoden 2021 jälkeen.
Se pienentää verotuottoja valmisteveroista, joita maksetaan esimerkiksi virvoitusjuomista, tupakasta ja sähköstä.
Verotuotto pienenee hintojen noustessa, koska valmisteveroja maksetaan euromääräisinä eikä prosentuaalisina. Esimerkiksi virvoitusjuomaveroa maksetaan tyypillisesti 32 senttiä litralta eikä esimerkiksi kymmentä prosenttia hinnasta.
Kun inflaatio laukkaa ja nimellishinnat nousevat, vero pienenee suhteessa hintoihin ja koko talouteen.
Esimerkiksi Ruotsissa valmisteverot on sidottu kuluttajahintaindeksiin, joten verotus nousee samassa suhteessa hintakehityksen kanssa.
4. Veroluontoiset maksut pienenevät
Kuluvana ja tulevina vuosina kokonaisveroastetta alentaa myös työttömyysvakuutusmaksujen pieneneminen.
– Palkkaan sidotut maksut laskevat tänä vuonna miljardiluokassa, Veronmaksajien Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa.
Työttömyysvakuutusmaksut kerätään palkansaajilta ja työnantajilta, ja niillä rahoitetaan esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Teknisesti ne eivät ole veroja, vaan veroluontoisia maksuja. Niiden pieneneminen supistaa kuitenkin julkisen sektorin tuloja.
Työttömyysvakuutusmaksuja on pienennetty, kun maksuja on kertynyt viime vuosina selvästi odotettua enemmän.
– Se johtuu siitä, että kun työllisyyskehitys on ollut ennakoitua parempi, niin esimerkiksi Työllisyysrahaston talous on ollut selkeästi ylijäämäinen viime vuosina.
Maksuja alentavat jatkossa myös työttömyysturvan leikkaukset. Kun työttömyysturva pienenee, työttömyysvakuutusmaksua ei tarvitse kerätä niin paljon aiemmin.
Vuonna 2016 Sipilän hallitus puolestaan siirsi osan työnantajien sosiaalivakuutusmaksuista palkansaajien maksettavaksi. Se vähensi verotettavia tuloja, mikä leikkasi tuloverokertymää.
Petteri Orpo kertoo, mitä hallitus aikoo tehdä verotukselle ensi viikon kehysriihessä
Pääministerin haastattelutunti 7.4.2024
