Banner Before Header

Suomi joutui sijaiskärsijäksi, kun Venäjä kurittaa Kiinaa – Havuraakapuun tuonti Venäjältä loppui rajoituksiin vuoden vaihteessa

Metsäteollisuudessa huokaistiin helpotuksesta joulukuun lopussa. Euraasian talousunionin kollegio ilmoitti tuolloin lisätoimista, joilla asetetaan maakohtaiset vientikiintiöt joukolle puutuotteita. Listalla ei kuitenkaan näy haketta, jonka tuonti Suomeen on lisääntynyt vuosi vuodelta.

– Venäjän mediassa on näkynyt keskustelua siitä, että havuhakekin voisi tulla vientirajoitusten piiriin. Mutta toistaiseksi näin ei ole, Metsäteollisuus ry:n johtaja Maarit Lindström sanoo.

Venäjä rajoitti jalostamattoman havupuun ja arvokkaiden lehtipuiden vientiä vuoden alusta alkaen. Rajoitusten on pelätty laajenevan Suomelle tärkeään hakkeeseen.

Pyöreää havupuuta saa nyt tuoda ainoastaan pienen Kuhmossa sijaitsevan Vartiuksen rautatierajanylityspaikan kautta, joten käytännössä sen tuonti lakkaa.

Aiemmin marraskuussa Venäjä lopetti kaiken raakapuunviennin neljän maantierajanylityspaikan ja yhden rautatierajanylityspaikan sekä Saimaan kanavan kautta. Myös satamia vähennettiin.

Metsäteollisuus ry:n johtaja Maarit Lindström sanoo, että puun tuonti on tärkeää myös huoltovarmuuden takia, jotta puuta on saatavilla markkinoilta laveammin. Arkistokuva vuodelta 2020. Kuva: Markku Rantala / Yle

Valtaosa tuontipuusta tulee Venäjältä. Kaikkiaan Suomeen tuotiin vuonna 2020 Venäjältä 9,6 miljoonaa kuutiota puuta. Jos tuonti pysyisi samalla tasolla, vientirajoitusten piirissä oleva puumäärä olisi noin 1,5 miljoonaa kuutiota eli 15 prosenttia tuodusta kokonaismäärästä, Metsäteollisuus arvioi.

Metsäteollisuuden raakapuun käyttö oli yhteensä 67 miljoonaa kuutiota.

Lindströmin mukaan metsäteollisuus pitää rajoituksia valitettavina, vaikka niiden merkitys puun määrässä ei ole ylivoimaisen suuri.

– Rajoitukset ovat todella ikävä asia, mutta ne eivät kuitenkaan lamauta mitään.

Hänen mukaansa tuonti on tärkeää myös huoltovarmuuden takia, jotta puuta on saatavilla markkinoilta laveammin.

Hakkeen tuonti energiakäyttöön on lisääntynyt

Venäjän aikeet rajoittaa havuraakapuun vientiä ovat olleet tiedossa toista vuotta, joten metsäyhtiöt ovat osanneet varautua tilanteeseen ja esimerkiksi hankkia havupuuta muualta. Yllätyksenä tuli vain Saimaan kanavan puukuljetusten lakkaaminen marraskuussa.

Suomen metsäteollisuudelle suuri merkitys on venäläisellä koivukuitupuulla ja havuhakkeella, joita rajoitukset eivät nyt koske. Puuntuonnista 45 prosenttia on ollut koivukuitupuuta ja 30 prosenttia havuhaketta.

Havuhakkeen päätyminen vientikieltoon Venäjällä tarkoittaisi liki kolmen miljoonan kuutiometrin vajausta puumäärässä, mistä olisi jo tuntuvaa haittaa.

Havuhaketta tuovat metsäteollisuuden lisäksi paljon myös energialaitokset. Energiayhtiöt ovat lisänneet hakkeen tuontia sitä mukaa kun laitoksia on muutettu kivihiilen ja turpeen käytöstä puubiomassaa käyttäviksi voimaloiksi.

Venäjällä on hakkeelle omaa käyttöä

Lindströmin mukaan huolta lisää se, että Venäjällä on ollut esillä havuhakkeen lisääminen niin kutsuttujen strategisten tuotteiden listalle.

– Yleensä jos Venäjä on laittanut strategisten tuotteiden listalle jonkin tuotteen, kasvaa todennäköisyys sille, että viennin rajoituksia tulee.

Venäjän puumarkkinoiden asiantuntija Juha Palokangas kertoo, että Venäjällä on hakkeelle entistä enemmän omaa käyttöä kuitu- ja lastulevyteollisuudessa.

– Venäjä on vihjaillut siihen suuntaan, että kun hake on ollut tähän asti lopputuote, niin nyt sitä pidetään enemmän ja enemmän raaka-aineena. Joku päivä sen vientiä voidaan ryhtyä rajoittamaan, koska hake on Venäjällä tärkeä kuitulevyteollisuuden raaka-aine.

Sen sijaan koivukuitupuulle Venäjällä ei ole riittävästi omaa käyttöä.

Venäjä haluaa Kiinan laittoman viennin kuriin

Venäjä on perustellut vientirajoituksia halulla nostaa kotimaista jalostusastetta.

– He haluaisivat, että omat toimijat kotimaassa tuottaisivat raakapuusta korkeamman jalostusarvon tuotteita, Lindström sanoo.

Lisäksi Venäjä haluaa puuttua havaitsemaansa Kiinan laittomaan vientiin ja puun näennäiseen jalostamiseen raakapuun tullien kiertämiseksi. Tässä mielessä rajoitukset on suunnattu Kiinaa vastaan ja Suomi on sijaiskärsijä. Toisin kuin Suomi, Kiina on suuri venäläisen havuraakapuun viejä.

– Kiinaan on mennyt viime vuosina yli puolet koko Venäjältä ulos suuntautuvasta puunviennistä. Kiina on selvästi näiden rajoitusten kohde muun muassa pyöreän havupuun kohdalta, Palokangas sanoo.

Hän ei usko, että Venäjä saa jalostusastetta nostettua vientirajoituksilla. Lisäksi rajoitukset karkottavat Venäjän toivomia investointeja.

– Eniten tästä kärsii Venäjän metsäsektori, puunkorjuuyritykset siellä. Rajoituksilla voidaan jopa pienentää puunkorjuumääriä, jotka ovat Venäjällä alhaisella tasolla potentiaaliin nähden.

Venäjän puumarkkinoiden asiantuntija Juha Palokangas sanoo, että havuraakapuuta on mennyt Venäjältä viime vuosina paljon Kiinaan ohi puutavaran vientitullien. Venäjä haluaa Kiinan puunviennin kuriin. Kuva: Juha Palokangas

Venäjän metsäpinta-ala on 30 kertaa Suomen metsäpinta-alan kokoinen, mutta puun korjuumäärä on vain viisinkertainen Suomeen nähden.

Jos Venäjä haluaisi tukea omaa metsäteollisuutta, sen pitäisi Palokankaan mukaan ennemminkin rakentaa metsäautoteitä, selkeyttää metsänhoidon ohjeita ja yksityistää metsänomistusta.

Venäjällä metsäteollisuus on ollut aputoimiala eikä alalla ole nähty suuria investointeja.

– Investoinnit on suunnattu nopeasti tuottoja tuoville aloille kuten energiasektorille. Pääomaintensiivinen metsäteollisuus vaatii rahoitusta, osaavaa työvoimaa, toimivia markkinoita ja ennakoitavaa toimintaympäristöä.

Venäjä vie kuitenkin sahatavaraa, viilua ja vaneria sekä jonkin verran paperia ja sellutuotteita.

Viileät välit länteen heijastuvat puun vientiin

Palokangas arvelee, että erilaiset ministeriöiden ja duuman edustajien kauppaan häiriöitä tuottavat aloitteet etenevät Venäjällä nyt helpommin, kun välit länteen ovat huonot.

Suomeen Venäjä suhtautuu myötämielisesti, mutta kiviriippana on EU. Lännen Venäjälle asettamat pakotteet vaikuttavat myös puun viennissä.

Vientirajoituksia on käsitelty Suomen ja Venäjän virkamiesten, ministerien ja presidenttienkin tapaamisissa, mutta toistaiseksi lievennyksiä ei ole tullut.

Noin 80 prosenttia puun viennistä Venäjältä EU:hun tulee Suomeen. Jonkin verran puuta tulee myös Ruotsiin, Saksaan ja Baltiaan.

Venäjän tuontia ei ole helppo korvata. Esimerkiksi Baltiasta Suomi tuo haketta, mutta alueen puumarkkinat ovat rajalliset ja kilpailu puusta on kovaa.

Suomessa puun riittävyydestä on erilaisia näkemyksiä. Esimerkiksi Metsä Groupin investoinnit Rauman saha ja Kemin biotuotetehdas nielevät kohta suuren määrän puuta ja kääntävät puuvirtoja puoleensa. Toisaalta hakkuumäärien kasvattamista voi rajoittaa EU-sääntely ja tarve kasvattaa hiilinieluja.

Source Link yle.fi