Heinäkuun 9. on merkityksellinen päivä valtamerien kannalta. Tuolloin tulee täyteen kahden vuoden aikajakso, jolloin Kansainvälisen merenpohjajärjestön ISA:n (International Seabed Authority) pitää saada syvänmeren kaivostoimintaa koskevat säädökset pakettiin.
Niin ei tule tapahtumaan.
ISA:n 36 maan neuvosto kokoontui Jamaikalla maaliskuussa, mutta säädöspaketti ei tullut valmiiksi. Seuraavan kerran neuvosto on koolla päivä takarajan jälkeen ja järjestön yleiskokous alkaa heinäkuun lopulla.
ISA on myöntänyt yhteensä 31 lupaa syvänmeren kaivausten mahdollisuuden kartoittamiseen. Yhtään hyödyntämislupahakemusta ei ole vielä jätetty.
Sellainen saattaa tipahtaa järjestön pöydälle piankin. Kanadalainen The Metals Company (siirryt toiseen palveluun) kaavailee, että muun muassa harvinaisia maametalleja päästäisiin nostamaan merenpohjasta jopa jo ensi vuonna.
– Tarvitaan tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa sääntelyä siitä, millä tavalla hakemusta siinä tilanteessa käsiteltäisiin, ulkoministeriön lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä sanoo.
Tällä hetkellä toimintaa säätelee yleisluonteinen merioikeusyleissopimus.
Autojättejä ja tutkijajoukko vastarinnassa
Moni on huolissaan kaivostoiminnan vaikutuksista valtamerille. Microsoft ja Google sekä autonvalmistajat BMW, Volkswagen ja Volvo ovat ilmoittaneet vastustavansa meren pohjasta nostettujen metallien käyttöä.
Yli 700 tutkijaa (siirryt toiseen palveluun) on allekirjoittanut vetoomuksen lisätutkimusten tekemisestä kaivostoiminnan vaikutuksista. Uuden-Seelannin Wellingtonissa työskentelevä meribiologian tohtori Laura Kaikkonen on joukon ainoa suomalainen.
– Tuntuu, että ollaan menossa vähän liian kovaa vauhtia kaivostoimintaa kohti ilman, että ollaan tehty asian mukaisia selvityksiä siitä, onko tällainen toiminta lopultakaan kannattavaa, Kaikkonen sanoo.
Toistakymmentä ISA:n jäsenmaata (siirryt toiseen palveluun) vaatii tuumaustauon ottamista. Saksa, Espanja sekä joukko Etelä-Amerikan ja Tyynenmeren valtioita haluavat, että ympäristövaikutuksia tutkitaan lisää. Mäkelä kertoo, että tässä joukossa on myös Suomi.
Ranska (siirryt toiseen palveluun) vaatii kaivostoiminnan kieltämistä kokonaan.
Merenpohjajärjestöllä riittää työsarkaa muussakin kuin kaivostoiminnan ympäristövaikutuksissa. Sen pitää esimerkiksi ratkaista, miten ihmiskunnan yhteisenä perintönä pidettävistä merenpohjan metalleista saatava taloudellinen hyöty jaetaan.
Noduuleissa jopa 40 prosenttia metalleja
Merenpohjan kaivostoiminnassa on pääosin kyse noduuleista, metallipitoisista saostumista. Ne ovat syntyneet vuosimiljoonien aikana ja niitä arvioidaan olevan valtamerien pohjassa, kilometrien syvyyksissä jopa satoja miljardeja tonneja.
Geologian tutkimuskeskuksessa Espoon Otaniemessä on muutamia noduuleja. Ne ovat suunnilleen uuden perunan kokoisia ja yllättävän kevyitä.
– Metallit ovat siinä aika kompaktissa muodossa. Tavallisessa noduulissa on jopa 40 prosenttia erilaisia metalleja, GTK:n tieteellinen johtaja Saku Vuori kertoo.
Metalleista moni on akkuteollisuuden himoitsemia kuten nikkeli, mangaani ja koboltti. Volyymit ovat valtavia. Sähköistämisessä tärkeän kuparin hyödynnettävistä varoista kolmannes on meren pohjassa, loput maa-alueella.
Noduuleista saadaan myös harvinaisia metalleja kuten ceriumia, lantaania, neodyymiä, gadoliniumia ja samariumia.
Vaakakupeissa on siis kaksi isoa asiaa: yhtäältä huoli valtamerien saastumisesta, toisaalta mahdollisuus nostaa ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta olennaisia metalleja.
– Tätä on jo 60 vuotta mietitty eli ihan uusi asia ei ole. Se ei ole teknisesti välttämättä helppoa eli mennään vaan ja imuroidaan, mutta onhan tässä paine saada erilaisia metalleja vihreään siirtymään – joko maa- tai merialueilta, Vuori sanoo.
Merenpohjan elonkorjuuta
Syvänmeren kaivostoiminnassa ei ole kyse poraamisesta. Tämänhetkinen teknologia on kuin elonkorjuuta: meren pohjaan lasketaan ajoneuvo, joka kerää ja imuroi sedimentissä olevat noduulit. Ne nostetaan pumppujen avulla pintaan.
Juuri tähän liittyy huoli luonnosta. Mitä tapahtuu imuroinnin yhteydessä irtoavalle sedimentille? Kuinka laajalle se leviää? Mitä se aiheuttaa merenpohjan ekosysteemille? Mitä vaikutuksia on kaivostoiminnasta syntyvällä melulla?
Näihin kysymyksiin ei vielä ole vastauksia.
– Noduulit tarjoavat kiinnittymispohjan kaikenlaisille eliöille kuten koralleille. Silloin, kun poistetaan noduulit, poistetaan kokonaan elinympäristö, jossa on todettu olevan aika korkea biodiversiteetti, Kaikkonen sanoo
Valtameret ovat edelleen suuri tuntematon. Kilometrien syvyyksissä tehtävissä tutkimuksissa tulee usein vastaan entuudestaan täysin uusia eliölajeja.
– Onko hyväksyttävää lähteä sörkkimään sellaisia ekosysteemejä, joissa on sellaisia lajeja, joita emme edes tiedä. Eli tuhotaan jotain sellaista, mitä meillä ei ole ollut mahdollisuus tuntea, Kaikkonen kysyy.
Myös maametallien tarve saattaa lähivuosina muuttua, kun uusia akkuteknologioita kehitetään. Kiinalainen akkuvalmistaja CATL ilmoitti hiljattain ryhtyvänsä asentamaan natriumioniakkuja henkilöautoihin.
