Energia-ala on esittänyt hallitukselle huolensa rahoituksesta, sillä yhtiöiden vakuusvaatimukset ovat moninkertaistuneet energian hintojen noustessa. Pelkona on, että yhtiöt eivät saa kokoon riittävästi vakuuksia.
Hallitus kertoi sunnuntaina esittävänsä 10 miljardin euron hätärahoitusta energiayhtiöille, jotka ovat suurissa vaikeuksissa voimakkaasti kasvaneiden vakuusvaatimusten takia.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) painotti, että kriisipaketti on vasta ”viimeinen keino”. Hallitus siis toivoo, että rahoja ei jouduta käyttämään.
Energiavirastosta arvioitiin IS:lle perjantaina, että sähkön hinta näyttää nousevan rajusti talvea kohti mentäessä. Kukaan ei pysty ennustamaan sähkön hintaa kovin pitkälle.
Miksi sähköyhtiöitä tuetaan, vaikka sähkön hinta on noussut?
Ilman valtion väliintuloa yhtiöitä voisi mennä konkurssiin turhaan suhteellisen lyhytaikaisen ongelman takia.
Ministeri Lintilä sanoi tiedotustilaisuudessa, että pidemmällä aikavälillä suomalaisten sähköyhtiöiden vakavaraisuus ja maksukyky ovat hyvällä tasolla.
Hänen mukaansa hallituksen esittämän laina- ja takausohjelman tarkoitus on turvata sähköä myyvien yhtiöiden kassan riittävyys.
Vaikka energiayhtiö näennäisesti keräisikin hyviä tuloja korkeista sähkönhinnoista, hyöty tuloutuu yhtiöille vasta pidemmällä ajalla. Tulevan talven ongelmiin tulot eivät vielä riitä.
Yhtiöt ovat siis ilmaisseet pelkonsa vakuusvaatimusten moninkertaistumisesta.
Vakuuksia tarvitaan johdannaismarkkinoilla, missä sähkön tuottajat ja ostajat käyvät kauppaa tulevaisuuden sähkötoimituksista.
Lintilä selitti, että johdannaismarkkinan sääntöjen mukaan sähkön myyjän on turvattava ostajan asema asettamalla sähkön tulevaa hintaa vastaava käteisvakuus johdannaispörssin tilille.
Vakuudet ovat eräänlainen varmistus siitä, että ostaja saa luvatun sähkön, vaikka sähkön toimittaja joutuisi vaikeuksiin.
Samalla, kun odotukset sähkön hinnannoususta ovat nousseet ja heiluvat, ovat vaadittavien käteisvakuuksien määrät moninkertaistuneet.
Miljardeilla nousseet käteisvakuudet on täytettävä hyvin lyhyessä ajassa, muutoin sähköyhtiö määritellään maksukyvyttömäksi.
Tähän pulmaan hätärahoituksesta toivotaan apua, jos muita keinoja ei enää ole. Ensisijaisesti akuuttiin kriisiin vastaavat yhtiöiden omistajat, esimerkiksi kunnat ja niiden taustalla Kuntarahoitus.
Sähkömarkkinan hermoilun takana ovat kaasumarkkinan häiriöt.
Lintilä tiivisti, että Venäjän hyökkäyssodan ja kaasutoimitusten vähentämisen seurauksena fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet rajusti.
Etenkin kaasun hinta on moninkertaistunut. Ennen kriisiä sen hinta oli noin 35 euroa/MWh, nyt se on noin 200 euroa/MWh.
Kaasumarkkinat ovat erittäin hermostuneessa tilassa ja reagoivat Lintilän mukaan herkästi kaikkiin uutisiin kaasun saatavuudesta. Etenkin uutiset Nordstream-kaasuputken toimituksista heiluttavat hintaa voimakkaasti.
Sähkön markkinahinnat reagoivat voimakkaasti kaasun hintaan. Oletukset kaasun saatavuudesta vaikuttavat rajusti myös odotuksiin sähkön hinnan kehityksestä, eli niin sanottuihin futuurihintoihin.