Tekoälyn kehitys pelästyttää ja ala pyytää lisää sääntelyä – suomalaistutkija suhtautuu kehityksen nopeuteen maltillisesti

Viime viikolla OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman kävi Yhdysvalloissa kongressin kuultavana. Altmanin viesti oli, että niin tekoälyn sovellusten käyttö kuin tekoälyn kehittäminen tarvitsevat lisää sääntelyä.

Toukokuun alussa tekoälyn kummisetänä pidetty Geoffrey Hinton irtisanoutui Googlelta. Hän on huolissaan muun muassa siitä, kuka voittaa tekoälyn kehityskilpailun ja voi päästä hallitsevaan asemaan sen käytössä. Irtisanoutumisellaan hän halusi varmistaa myös sen että voi jatkossa puhua tekoälyn riskeistä vapaasti.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos puhuu amerikkalaisia tutkijoita maltillisemmin. Roos johtaa myös Suomen tekoälykeskuksen tekoälyopetusta.

– Tekoälyn tutkimus on hyvin pitkäjänteistä ja etenee askel askeleelta. Harvoin nähdään selkeitä loikkia.

Roosin mukaan tekoälyn sovelluksissa on kuitenkin viime aikoina nähty selkeitä hyppäyksiä, kun tutkimukseen pohjaavia menetelmiä on opittu soveltamaan käytännössä.

Eniten huomiota viime aikoina on herättänyt OpenAI:n julkaisema chat.gpt4 ja Googlen toukokuussa julkaisema Bard.

– Nimenomaan käytäntöön soveltaminen on nähdäkseni suurin syy siihen, miksi tekoäly on nyt noussut otsikoihin, sanoo Roos.

Joscha Bach: Tekoäly voi antaa monille ihmisille supervoimia

Ykkösaamun haastattelema tekoälytutkija Joscha Bach pitää tekoälyn nopean kehityksen ja syväoppimisen aiheuttamaa keskustelua alimitoitettuna, koska sen kehitys tulee muuttamaan yhteiskuntaa monin tavoin.

– Tekoäly on työkalu, joka antaa monille ihmisille supervoimia esimerkiksi niin, että se voi kääntää todella monimutkaisen ja moniulotteisen tekstin hyvin yksinkertaiseksi, Bach sanoo.

Informaation tulviessa kaikkialta ja kilpaillessa yleisön huomiosta yksinkertainen viesti voi helposti voittaa. Silloin on vaara siitä, että viestin lähettäjän motivaatio voi jäädä hämäräksi.

Bach työskentelee parhaillaan Thistledown Foundationin apurahalla. Hänellä on taustaa MIT-labista, Harvardista ja vuoden 2023 tammikuuhun asti hän työskenteli Intel Labin johtavana AI-insinöörinä Kalifornian Piilaaksossa.

Katso Joscha Bachin haastattelu kokonaan:

Työelämä muuttuu tekoälyn kehittyessä

Joscha Bach sanoo, että tekoälyn kehitys tulee aiheuttamaan myllerrystä työelämässä, mutta ei kuitenkaan massatyöttömyyttä. Bach hakee esimerkin työtehtävien muutoksesta mediasta.

– Monet työtehtävät muuttuvat samaan tapaan kuin silloin, kun painokoneen keksiminen vapautti massoittain latojia tekemään graafista suunnittelua.

Osa työstä muuttuu automatisoituneemmaksi, mutta toinen periaate on, että yksinkertainen suorittava työ muuttuu yhä enemmän ajatustyöksi ja luovaksi työksi.

Tekoälytutkijat toivovat politiikalta sääntelyä

Professori Teemu Roos sanoo, että tekoälyn pitäisi läpäistä jo kaikki lainsäädäntö. Kyse on alakohtaisesta sääntelystä kuten ympäristölaki tai tieliikennelaki.

– Ajatellaan, että meillä on itseohjautuva auto. Yhteiskunnan tehtävä on säätää esimerkiksi tieliikennelaissa, onko sellaisella sallittua ajaa.

Joscha Bach sanoo olevansa sääntelyn suhteen agnostikko. Sääntelylle on hyviä perusteita, mutta hän ymmärtää myös arvostelun liian varhaista sääntelyä kohtaan.

– Meidän on oltava tietoisia lainsäätäjien motiiveista ja osaamisesta sekä siitä, millaisia vaikutuksia sääntelytoimilta odotetaan.

Bachin mukaan usein sääntelyn sisällöstä käy ilmi, että sillä edistetään estämistä enemmän kuin mahdollistamista. Lisäksi hän kertoo esimerkin Covid-testauksesta ja arvioi, että testauksen rajoittamisen vuoksi olisi kuollut jopa 60 000 ihmistä.

Etiikka ja yhteiskuntatiede nousevat arvoonsa

Teemu Roos heittää ilmaan kysymyksen, onko teknologia neutraalia, ja vastaa itse:

– Ei ole.

Ajatus on, että pyörä sinänsä ei ole hyvä tai paha. Tärkeää on, mihin sillä ajetaan.

Kun puhutaan tekoälyn käytöstä, yhä tärkeämmäksi kysymykseksi nousee, millaista ja kenen etiikkaa se noudattaa.

Suomalaisetkin tekoälytutkijat puhuvat yhteiskuntatieteiden tärkeydestä. Siitä puhuu myös Bach.

– Eri tahojen tulisi kokoontua ja ymmärtää, että humanististen tieteiden kehitys ei ehkä ole vain krumeluuria, eikä suojatyötä vaan jotain sellaista, joka voi vaikuttaa lajimme selviytymiseen.