”Teppo Tuurela” pelkää hammaslääkärissä käyntiä – opiskelija Wilma Romppanen pääsi harjoittelemaan haastavan potilaan kohtaamista
Pelon takia hammashoidosta pois jättäytyvien määrä ei ole vähentynyt vuosiin, vaikka pelkoon kiinnitetään nykyään runsaasti huomiota. Hammaslääkärikoulutukseen kuuluu harjoittelu pelkäävää potilasta esittävän näyttelijän kanssa.
Suusairauksien opetusyksikössä Helsingin Meilahdessa esitetään teatteria pienelle mutta kriittiselle yleisölle.
Kolmannen vuosikurssin hammaslääkäriopiskelija Wilma Romppanen ottaa vastaan potilasta esittävän näyttelijän. Pelko on vetänyt ”Teppo Tuurelalta” mahan sekaisin ja melkein jalat alta.
Kaikissa koulutusyksiköissä opetetaan nykyään, miten pelkäävä potilas kohdataan. Helsingin yliopistossa se on kuulunut ohjelmaan jo kahdeksan vuoden ajan, ja koulutusjakso käydään tänä vuonna näin keväällä.
Romppanen pitää näyttelijäharjoitusta hyödyllisenä. Se auttaa miettimään, miten lääkäri saa potilaan luottamaan itseensä.
– Vaikeinta on se, miten potilaan saa rauhoitettua ja miten päästään vähän pidemmälle kerta kerralta. Kaikki asiat eivät ratkea ensimmäisellä käynnillä, Romppanen sanoo.
Hammaslääkäriopiskelija Mira Virtanen arvelee, että edessä on uran mittainen savotta
– Tämä on tosi hyvä pohja sille, että päästään kokeilemaan näyttelijöiden kanssa, miten tilanteessa toimitaan. Vuorovaikutusta ja pelkopotilaan kohtaamista pitäisi harjoitella jatkuvasti ja se kehittyy työelämän mukana.
Ikäihmisten pelkääminen vähentynyt eniten
Hammashoito on edelliseltä vuosisadalta muuttunut sen verran, että pelkäävien määrä on pienentynyt – mutta vain hieman. Edelleen tutkimuksissa noin joka kolmas suomalainen ilmoittaa tuntevansa hammaslääkäripelkoa ainakin jonkin verran.
– Sen porukan, joka pelkää paljon, jotka jättäytyvät hammashoidosta pois ja jättävät suun hoitamatta kokonaan, määrä ei ole vähentynyt. Se 10 prosenttia on sitkeä ja asia, josta pitää tietää lisää, professori Satu Lahti Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta sanoo.
Vanhimmissa ikäluokissa – eli he, joista monilta hampaat revittiin pois ja annettiin rippilahjaksi tekohampaat – pelko on vähentynyt eniten. 30–34-vuotiaiden kohortissa pelkoa raportoidaan eniten, vaikka heillä on ollut koko ikänsä ajan hyvä hammashoito.
2000-luvulla pelko on alettu ottaa entistä paremmin huomioon. Lahti pitää olennaisena sitä, että hammaslääkärit kysyvät asiasta ja potilaalla on mahdollisuus kertoa ahdistavista tunteistaan.
Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hammashoidossa potilaat ovat jo vuosia voineet vastata pelkoja koskeviin kysymyksiin sähköisesti tai paperilla. Tutkimusten mukaan jo pelkkä mittaaminen vähentää hammashoidon pelkoa.
Päijät-Soten ylihammaslääkäri Teija Niiranen kertoo, että etukäteistietojen avulla on helpompi lähteä keskustelemaan, miten tutkimuksessa ja hoidossa voidaan edetä.
– Jatkossa on tarkoitus yhä enenevässä määrin hyödyntää uusia digitaalisia kanavia hammashoitoa pelkäävien asiakkaiden kanssa keskustelemiseen. Keskustelu hoitavan henkilöstön kanssa jo ennen vastaanottokäyntiä voi jo merkittävästi vähentää jännitystä ja pelkoa, Niiranen sanoo.
Kipu ei ole yleisin pelon syy
Hammaslääkäripelkoon altistavat samat asiat kuin mihin tahansa muuhun pelkoon: geenit, temperamentti, ympäristö ja kokemukset. Selvitysten mukaan kivun pelko ei kuitenkaan ole perimmäinen syy.
– Yleisin syy on se avuttomuuden tunne, että ei pysty kontrolloimaan tilannetta, makaa tuolissa ja joku pistää kamoja suuhun eikä sitten pysty puhumaan. Toki meidän kuuluukin pelätä kipua eikä kukaan halua että sattuu, Lahti sanoo.
– Pelosta ei ole helppo päästä kokonaan eroon, mutta se pitää saada sille tasolle, että sen kanssa pärjää. Hampaat tulee hoidettua, sehän on tärkeintä.
Meilahdessa teatteriesitys on lopuillaan. Wilma Romppanen rauhoittaa kysymyksillään potilasta ja lupaa, että ensimmäisellä käynnillä ei tehdä mitään erityistä, lohjennutta etuhammasta vain katsellaan ja kuivaillaan.
Romppanen saa houkuteltua ”Tuurelan” hammashoitolan tuoliin ja harjoitus on ohi. Yleisönä on opiskelijatovereita, joilta tulee kiittävää palautetta. Pienin askelin edettiin.