Trumpin kotietsinnässä esillä myös vakoilulaki – tämä paljastui uusista asiakirjoista
Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin kartanoetsinnöistä on paljastunut lisätietoja, ja Yhdysvalloissa pohditaan, mihin etsintä voi johtaa.
Tutkinnasta on julkaistu asiakirjoja, joista käy ilmi muun muassa, mitä kartanolta vietiin ja minkä lakien rikkomisen epäilyyn todisteiden keruu liittyi. Kyseessä on kolme lakia: vakoilulain rikkominen, oikeuden estäminen ja hallituksen asiakirjojen laiton käsittely.
Ketään kohtaan ei ole nostettu syytteitä. Se että lait on merkitty julkaistuun asiakirjaan tarkoittanee, että oikeusministeriöllä on syitä kerätä todisteita ja selvittää, onko kyseisiä lakeja rikottu.
Liittovaltion poliisin agentit suorittivat rikosetsinnän maanantaina Trumpin suurella, Palm Beachilla sijaitsevalla kartanolla. Oikeusministeri Merrick Garland pyysi tuomaria julkaisemaan tutkintamääräyksen, ja se julkaistiin perjantaina. Garland on kertonut hyväksyneensä itse FBI:n etsinnän.
Liittovaltion poliisin agentit veivät Mar-a-Lagon kartanolta 20 laatikkoa, salaisia asiakirjoja ja muun muassa käsinkirjoitettuja muistiinpanoja sekä jotakin Ranskan presidenttiin liittyvää tietoa. Erikseen on kirjattu, että materiaaliin kuuluu myös Trumpin antama armahdus liittolaiselleen Roger Stonelle.
Tarkempia tietoja siitä, mitä asiakirjat käsittelevät, ei ole. Washington Post uutisoi torstaina omiin lähteisiinsä vedoten, että joukossa olisi ydinaseisiin liittyviä tietoja ja että etsintä olisi tehty tietojen väärinkäytön ehkäisemiseksi.
Kotietsintäluvan liitteessä todetaan, että takavarikoinnin kohteena oli muun muassa kaikki tieto koskien kansallista puolustusta koskevan tiedon tai salaiseksi merkityn tiedon säilyttämistä tai siirtämistä ja kaikki todisteet koskien presidentillisten asiakirjojen tai hallituksen asiakirjojen muokkaamista, tuhoamista tai kätkemistä.
Tutkintamääräykseen on kirjattu, että kartanolta vietiin 11 asiakirjakokonaisuutta. Asiakirjakokonaisuuksista kolme on kirjattu luottamuksellisiksi (confidential), kolme salaisiksi (secret) ja neljä erittäin salaisiksi (top secret). Yksi asiakirjakokonaisuuksista on vielä tarkemmin salattu (top secret SCI eli sensitive compartmented information). SCI-salauksella salatut asiakirjat sisältävät tietynlaisia tiedustelutietoja tai salaisilta lähteiltä saatuja tietoja, joihin hyvin rajatulla joukolla on pääsy.
CNN:n analyytikon mukaan erittäin salaisiin asiakirjoihin voi lukeutua esimerkiksi ydinasekoodeja tai erityisen salaisia tietoja lähteinä toimivista ihmisistä. Määritelmän mukaisesti erittäin salaiseksi luokitellut tiedot voivat aiheuttaa ”erityisen vakavaa vaaraa kansalliselle turvallisuudelle”.
Oikeusministeriössä tiedetään olevan käynnissä kaksi aktiivista tutkintaa, jotka liittyvät Trumpiin. Toinen käsittelee pyrkimyksiä kumota vuoden 2020 presidentinvaalien tulos ja Capitolin valtausta 6. tammikuuta 2021 ja toinen salaisten asiakirjojen käsittelyä.
New York Timesin tietojen mukaan ainakin yksi Donald Trumpille työskentelevä asianajaja on allekirjoittanut kesäkuussa asiakirjan, jonka mukaan kaikki salaiseksi luokiteltu materiaali on palautettu Mar-a-Lagon kartanolta.
Kansallisarkisto on pitkään halunnut takaisin asiakirjoja Donald Trumpilta. Asiaa on käsitelty moneen otteeseen, ja tammikuussa kansallisarkiston työntekijä haki Mar-a-Lagon kartanolta 15 laatikollista asiakirjoja. Joukossa oli kansallisarkiston mukaan myös salaiseksi luokiteltavaa materiaalia. Kaikkia haluttuja asiakirjoja ei saatu, minkä vuoksi kansallisarkisto kääntyi oikeusministeriön puoleen.
TRUMPIN asioita hoitava Kash Patel syytti perjantaina liittovaltion hallintovirasto GSA:ta laatikoiden siirtämisestä, kertoo CNN.
– GSA pakkasi vahingossa joitain laatikoita ja siirsi ne Mar-a-Lagoon, hän sanoi.
GSA:n tiedottajan mukaan vastuu siirrettyjen laatikoiden sisällöstä on presidentillä ja hänen tukijoukoillaan.
Viraston mukaan se tarjoaa kaikille eroaville presidenteille palvelua. Tyypillisesti eroavan presidentin kanssa sovitaan juuri tavaroiden siirtämisestä pois presidentin toimitiloista.
Donald Trump muutti tammikuussa 2021 toimikautensa päätyttyä Mar-a-Lagoon. Hän vietti säännöllisesti aikaa kartanolla myös presidenttinä toimiessaan.
FBI:n etsintään liittyen on nostettu esille laki, jossa kielletään hallituksen asiakirjojen tahallinen kätkeminen, poistaminen tai vahingoittaminen. Lain mukaan rangaistuksena tästä voi olla se, ettei henkilö saa toimia missään virassa.
BBC:n mukaan useiden asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että laki pätisi tässä tapauksessa. Yhdysvaltojen perustuslain mukaan presidentiksi pyrkimistä rajoittavat ainoastaan ehdokkaan kansalaisuus, asuinpaikka ja ikä.
– Ainoa tapa, millä tavalla häntä voitaisiin estää asettumasta ehdolle olisi, jos kongressi kieltäisi (tuomitsemalla virkasyytteestä), mutta se olisi erittäin poikkeuksellista, oikeusministeriön entinen syyttäjä Joseph Moreno arvioi.