Banner Before Header

Tunnettu sijoittaja tienasi miljoona euroa viime vuonna, taustalla vastentahtoinen osakekauppa

Koronavuonna sijoittajien salkut paisuivat sekä osakkeiden määrissä että arvossa. Tämä ei kuitenkaan välttämättä näy juuri ollenkaan keskiviikkona julki tulleissa verotettavissa tuloissa.

– Vuosi oli erinomainen varsinkin laajasti hajautetun osakesalkun omistajalle, Nordnetin osakestrategi, parikymmentä vuotta itse sijoittanut Jukka Oksaharju kertoo.

Päälistan yhtiöiden osakkeilla käytyjen kauppojen arvo nousi miltei viidenneksen viime vuonna. Verotettavat pääomatulot jäivät sen sijaan melko vaisuiksi, ainakin jos katsoo muutamien tutuimpien sijoittajien pääomatuloja.

Pitkän linjan sijoittaja, tietokirjailija Kim Lindström tienasi 1,4 miljoonaa euroa. Muiden tulot jäivät selvästi alle, alimmillaan jopa vain muutamiin tuhansiin euroihin.

Lindströmin viime vuoden suuret pääomatulot antavat hänen mukaansa hieman harhaanjohtavan kuvan hänestä poikkeuksellisen suurituloisena henkilönä.

Lindström kertoo, että hänen sijoituksensa ovat olleet hyvin pitkäaikaisia. Jos yhtiön näkymät pysyvät hyvinä ja osinkoa irtoaa, ei lypsävästä lehmästä luovuta ollenkaan.

Viime vuonna konevuokraamoyhtiöstä Cramosta tuli kuitenkin julkinen ostotarjous. Lindström oli yhtiössä suurehko osakkeenomistaja.

– Tarjoushinta oli mielestäni varsin huono, enkä olisi halunnut myydä, mutta ostotarjous johtaa yleensä pakkomyyntiin 90 prosentin lunastusrajan vuoksi.

Cramossa hän oli osakkeenomistaja yli 30 vuotta, jonka aikana kertynyt tuotto tuloutui yhtenä ainoana vuotena.

– On myös hyvä muistaa, että noin pitkältä ajalta syntyy jokseenkin aina ”voittoa” inflaation vuoksi. Valitettavasti inflaatio on verottajalle tuntematon käsite.

Oksaharju sai pääomatuloja 90 000 euroa, alle ansiotulojensa. Siinä oli pörssiosinkoja, listaamattomien yhtiöiden osinkoja ja niiden myyntivoittoa sekä sijoitusasuntosalkun vuokratuottoa.

– Enemmän arvonnousua tuli realisoimattomiin tuoton kohteisiin, joita en ole vielä myynyt.

Moni muukin sijoittaja sai viime vuonnakin laskennallisesti merkittäviäkin tuottoja, mutta yksityishenkilön verotukseen eivät arvonnousut ole menneet, jos ei osakkeita ole myynyt.

– Yksinkertaistaen, mitä ammattimaisempi sijoittaja, sitä todennäköisemmin ainakin osa sijoitustoiminnasta on sijoitusyhtiössä.

Miksi pääomatuloja jää piiloon?

Verottajan mukaan esimerkiksi vuoden 2019 julkisissa verotiedoissa pääomatuloista näkyi 74 prosenttia. Eniten pääomatuloja jää verottajan mukaan julkisten verotietojen ulkopuolelle, kun tuloja on paljon.

Sijoituksista realisoituneetkin tuotot näkyvät yhtiön tilinpäätöksessä, eivät henkilöverotuksessa, ellei sieltä ole nostettu osinkoja.

Yleisesti monilla sijoittajilla, myös Oksaharjulla, on myös perheenjäsenten pääomaa sijoitusyhtiössä. Oksaharju Capital teki viime vuonna noin 200 000 euron liikevoiton, mikä näkyy vain vähän henkilökohtaisessa verotuksessa.

Pörssilistaamattomasta yhtiöstä voi nostaa osinkoa tietyin merkittävin huojennuksin. Sijoitukset voivat olla myös erilaisissa rahastoissa tai vakuutuskuorissa, jolloin ne eivät näy verotuksessa.

Osakesäästötilitkin vaikuttanevat verotettavien pääomatulojen määrään. Viime vuonna suomalaiset avasivat innolla uusia sijoittamisvälineeksi vuoden alusta tulleita avautuneita tilejä. Niitä on avattu jo noin 200 000 kappaletta.

Oksaharju arvelee aktiivisijoittajistakin merkittävän osan avanneen osakesäästötilin muiden sijoitusmuotojensa rinnalle.

Osakesäästötilillä voi saada korkoa korolle -tuottoa ilman verotusta. Maksettavaksi verot tulevat, kun tililtä nostetaan rahaa. Näitä säästöjä tuskin kotiutettiin heti samana vuonna tilin aukaisemisesta.

Rahat kiinni vaihtoehtoisiin kohteisiin

Osakeralli, joka on jatkunut tänäkin vuonna, johtuu koronapandemiasta ja siitä, että keskuspankit ovat pumpanneet massiivisesti elvytystä arvopaperiostoilla ja nollakoroilla Euroopan talouteen.

Nollakorko vahvistaa osakkeiden kysyntää, kun pankkien säästötilien, valtion- ja yrityslainojen puolella tuottoja on vaikea raapia. Tänä vuonna ilmiö on vain voimistunut. Velkavetoinen elvytyt on saanut inflaation (kuluttajahintojen nousun) laukalla.

Yhdysvalloissa inflaatiotahti oli lokakuussa 6,2 prosenttia, kovinta yli 30 vuoteen. Euroalueellakin 3,4 prosenttia ennakkotietojen mukaan syyskuussa. Inflaatio tekee nollan korkosijoituksista entistäkin epämieluisampia, kun vaihtoehto ei ole edes nollatuotto vaan maksullinen.

Oksaharju luopui jo ennen koronaa suurimmasta osasta osakkeita ja on sijoitusyhtiöiden yhteisomistuksen kautta siirtänyt pikku hiljaa reilun miljoona euroa varallisuudestaan asuntoihin, kiinteistökehitykseen ja listaamattomiin yhtiöihin.

Osakkeissa on yhä kuusinumeroinen luku kiinni.

Lue lisää: Miljonäärisijoittaja Jukka Oksaharju myi osakkeet ja osti tontteja: ”Ei missään nimessä yleisesti soveltuva keino”

Oksaharju ei osta lisää osakkeita ennen kuin korkomarkkina on tervehtynyt. On lisäksi useita syitä, kuten velkaantuminen ja ilmastokriisi, epäillä pitkänkään aikavälin kasvua, hän katsoo.

Nykyään Oksaharju etsii listautumattomia teknofirmoja, jotka voivat niin kutsutusti skaalautua maailmalla, ja joiden arvo perustuu aineettomaan pääomaan, kuten patentteihin.

– Sekä listatuissa että listaamattomissa hän välttelee yhtiöitä, joilla on taseessa isoja tuotantolaitoksia ja kiinteistöjä. Woltin tapaus osoittaa, että teknologisvetoisesta kasvusta ollaan tässä ympäristössä valmiita maksamaan eniten.

Source Link is.fi