Turkin Erdogan uhmaa hirvittävää hintarallia erikoisella keinolla – ”Koko homma on aikapommi”
Turkissa inflaatio on noussut jo 80,2 prosenttiin sen jälkeen, kun maan keskuspankki viime viikolla laski ohjauskorkoaan. Uutistoimisto Bloombergin 120 maan seurannassa Turkin korkotaso on neljänneksi korkein.
Turkkilaisten ostovoima on heikentynyt muutamassa vuodessa selvästi. Asuntojen ja autojen hinnat ovat karanneet monien kansalaisten tavoittamattomiin.
Taustalla on presidentti Recep Tayyip Erdoganin epätavallinen talousteoria. Yleensä keskuspankit pyrkivät hillitsemään inflaatiota vetämällä markkinoilta rahaa nostamalla korkoja.
– Minun isoin taisteluni on korkoa vastaan. Isoin viholliseni on korko, Erdogan julisti kaupan alan konferenssissa.
– Laskimme korkoa 12 prosenttiin. Onko se tarpeeksi? Ei se ole. Sen täytyy tulla alemmas.
Hän onkin vihjannut, että ohjauskorko laskee tämän vuoden kuluessa yksinumeroiseksi. Torstaina Erdogan vielä neuvoi keskuspankkia laskemaan korkoa seuraavassa kokouksessaan lokakuussa. Hänen neuvojaan vastustaneet pankinjohtajat Erdogan on aiemmin erottanut.
– Koko homma on aikapommi, sanoo Ipek Ozkardeskaya, Swissquoten vanhempi analyytikko uutistoimisto Reutersin mukaan.
Hänen mukaansa Turkin keskuspankki ei pysty kovin pitkään enää pitämään yllä Turkin liiran kurssia, joka on heikentynyt inflaation noustessa. Liiran heikkeneminen tuo uusia uhkia maan taloudelle, vaikka se tukeekin vientiä.
– Viennin vauhdittamiseen liittyy nyt ongelmia, kun koko maailmantalouden kasvu on hidastumassa osittain Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena, sanoo vanhempi ekonomisti Heli Simola Suomen Pankista.
– Se myös heikentää Turkin mahdollisuuksia saada vientiään kasvamaan, oli valuuttakurssi mikä tahansa.
Lue lisää: Turkissa yllättävä koronlasku hurjasta inflaatiosta huolimatta
Turkki on myös riippuvainen tuonnista, josta on liiran heikentymisen takia tullut entistä kalliimpaa.
– Turkki on varsin riippuvainen tuonnista, erityisesti energian osalta. Tätä tuontia heidän on vaikea vähentää, vaikka sen hinta kasvaa. Ja samalla vaihtotaseen alijäämä on revennyt aiempaa isommaksi. Turkilla on myös paljon ulkomaista velkaa, mikä kallistuu, kun valuuttakurssi heikkenee.
Simolan mukaan Turkin tilannetta vaikeuttaa myös se, että länsimaissa rahapolitiikka on kiristynyt, eli lainojen korot ovat kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla nousseet.
– Varsinkin Yhdysvaltojen rahapolitiikan kiristyminen on vähentänyt pääomavirtoja Turkin markkinoille, hän sanoo.
Lue lisää: Yhdysvaltain keskuspankki nosti odotetusti ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksiköllä
Toistaiseksi Turkin taloudella on mennyt hyvin, ja huhti–kesäkuussa maan bruttokansantuote kasvoi julkisten hankintojen tukemana 7 prosentilla. Myös ensi vuodelle on ennustettu 3–4 prosentin kasvua.
Erdoganin ideana on matalien korkojen ja edullisten lainojen avulla pitää yllä kasvua, eikä hänen uskota muuttavan linjaansa ainakaan ennen ensi vuoden presidentinvaaleja.
– Niiden alla halutaan nähdä mahdollisimman voimakasta talouskasvua, Simola sanoo.
– Mutta siinä samalla joudutaan tinkimään talouden vakaudesta ja riskit kasvavat, jos talous kehittyykin huonosti. Samalla korkea inflaatio syö ihmisten ostovoimaa.