Tutkija ihmettelee huippu-urheiluyksikön johtajan valintaprosessin ympärillä olevaa kiirettä – ”Kriisitilanne olisi ollut hyvä paikka ajatella uusiksi”
Uuden huippu-urheiluyksikön johtajan rekrytointiprosessi on loppusuoralla ja tuleva johtaja julkaistaan aikaisintaan tiistaina. Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto kertoi Yle Urheilulle, että päätöstä on tarkoitus käsitellä Olympiakomitean hallituksen kanssa lähipäivinä.
Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajan paikka tuli avoimeen hakuun 13. toukokuuta. Yksi ja puoli kuukautta sen jälkeen, kun yksikön entinen johtaja Mika Lehtimäki erosi tehtävästä.
Johtajan virkaan haki kaikkiaan 17 henkilöä. Rekrytoinnin viimeisellä kierroksella on Yle Urheilun tietojen mukaan ollut viisi henkilöä.
Uudeksi johtajaksi on esitetty olevan ehdolla entinen huippuhiihtäjä Matti Heikkinen, entinen kilpakävelijä Valentin Kononen, koripallovalmentaja Henrik Dettmann, Hiihtoliiton entinen toiminnanjohtaja Mika Kulmala ja jääkiekkovalmentaja Antti Pennanen.
On kuitenkin mahdollista, että jotkut henkilöistä ovat vetäytyneet rekrytointiprosessista.
Huippu-urheiluyksikön tehtävä on luoda toimintaedellytyksiä sekä johtaa ja koordinoida suomalaista huippu-urheilua. Susiluodon mukaan johtajalta odotetaan lisäksi ymmärrystä urheilun kansainvälisista vaatimuksista.
– Me haemme tähän ihmistä, joka olisi uuden ajan arvojohtaja ja jolla olisi kyky johtaa huippu-urheiluverkostoa ja saada meidän huippu-urheilu kansainväliseen menestykseen, Susiluoto kertoi.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun johtavan tutkijan Kati Lehtosen mukaan kyseessä on huippu-urheilun ykköspesti, kun puhutaan julkisesta urheilupolitiikasta.
– Tärkein tehtävä on johtaa urheiluverkostoa ja olla sille kasvot. Henkilö on yksikön operatiivinen johtaja ja näin ollen yksi osa kokonaisuutta, Lehtonen kuvaili.
– Ajattelisin myös esikuvallisuutta, koska ollaan merkittävässä asemassa, niin kyllähän yksi iso puoli on viedä huippu-urheilua eteenpäin yhteiskunnassa ja yhteiskunnallisena keskustelunaiheena.
”Mihinkään ei olisi ollut kiire”
Tärkeimmät mittarit tehtävässä onnistumiselle ovat Susiluodon mukaan menestys olympialajeissa, menestys urheilussa yleisesti ja ammattilaisuuden kehittyminen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriössä on asetettuna tietyt tavoitteet huippu-urheilulle.
Uuden johtajan työtehtävien pohdinnassa aiotaan ottaa huomioon viime viikolla julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama ulkopuolinen raportti huippu-urheilusta.
– Tällä hetkellä tutustumme ja käymme sitä tarkkaan läpi. Kyseessä on monen tutkijan mittava työ. Lomien jälkeen käymme läpi havaintoja ja huippu-urheiluverkoston kanssa käymme sitä syksyllä läpi. Uskon, että sieltä tulee uusia kehittämiskohteita, Susiluoto kertoi.
Lehtonen oli yksi ulkopuolisen arvioinnin tekijöistä. Hän nostaa esiin valinnan ympärillä olevan kiireen ja kokee, ettei arviointien tuloksiin perehdytä kovin tarkasti, koska rekrytointeja tehdään koko ajan.
– Tämän kevään ikään kuin kriisitilanne olisi ollut hyvä paikka ajatella uusiksi ja pysähtyä pohtimaan asioita, joita tässä on kymmenen vuoden aikana tehty, koska mihinkään ei olisi ollut kiire.
Lehtosen mukaan yksikkö ja väliaikaisena johtaja toimiva Leena Paavolainen olisivat pystyneet tekemään rutiinipäätöksiä. Hän kokee, että olisi ollut mielenkiintoista tietää, miten arvioinnin tuloksiin olisi rekrytoinnin osalta reagoitu.
– Mutta nyt näyttää, että jatketaan palkkauksia niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Lehtonen muistuttaa, että urheilijat ovat osanneet urheilla aiemminkin ilman huippu-urheiluyksikköä ja sen johtajaa.
– Koko ajan täytyy miettiä, että mikä tämän systeemin lisäarvo on. Huippu-urheiluyksikön johtaja on toki merkittävä julkinen positio ja se nimi kiinnostaa ja sen pitää kiinnostaa, mutta tietysti toivoisin valittavalta henkilöltä reflektiota, että mikä sen oman toiminnan tärkeys suomalaiselle huippu-urheilulle lopulta on, Lehtonen painottaa.
Lehtonen kokee, että rekrytoinnissa on jäänyt epäselväksi se, haetaanko huippu-urheiluyksikköön valmennuspäällikköä vai huippu-urheilun yhteiskunnallista keskustelijaa. Asioita olisi hänen mukaansa tärkeä miettiä, jotta järjestelmä pysyy elinvoimaisena.
– Jollain tapaa tässä haetaan jonkinlaista ”superjohtajaa”, mutta se liittyy myös tähän aikaan, jossa ollaan hyvin kiinnostuneita persoonasta ja yksi ihminen tekee ja ratkaisee kaiken, vaikka näinhän se ei ole.
Mitalit eivät toimiva mittari
Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä kuvailee huippu-urheiluyksikön johtajan olevan henkilö, joka näyttää, mihin suuntaan huippu-urheilu on menossa ja tietää kokemuksen kautta, mitä huippu-urheilu on ja mitä se tarvitsee.
– Kyseessä on toki hyvin moninainen rooli. Pitää olla osaamista myös hahmottaa koko kuva. Koskaan ei voi olla sellainen tilanne, ettei olisi jotakin parannettavaa, joten urheilun eteenpäinvieminen ja uudistaminen on tärkeää.
Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Teemu Pasanen korostaa uuden johtajan asiantuntijuutta. Pasanen näkee huippu-urheiluyksikön johtajan etenkin tärkeänä yhteistyökumppanina, vaikka tiivis yhteistyö tapahtuukin lajiryhmävastaavan kautta.
– Pitää ymmärtää huippu-urheilua ja tietysti pitää olla monien lajien kanssa tekemisissä, ymmärtää mitä huippu-urheilu on ja mitkä ovat tärkeitä asioita, Pasanen arvioi.
Mäkelän mukaan tärkeä onnistumisen mittari on urheilijoiden tyytyväisyys. Pasanen ja Mäkelä eivät kumpikaan pidä mitaleita ja menestystä parhaana mittarina.
– Toki tavoitteena on, että pärjätään ja silloinhan mitalit ovat se mittari, mutta ehkä tärkeintä olisi arvioida sitä, miten kokonaisuudessa pärjätään, Pasanen pohti.
Mäkelä peräänkuuluttaa tulevalta johtajalta olosuhteita huippu-urheilun toteuttamiseen.
– Urheilumenestys ei kerro todellakaan kaikkea, vaan kyllä paras mittari on se, kuinka tyytyväisiä urheilijat ovat, Mäkelä painottaa.
– Aina tulee asioita, joista ollaan eri mieltä ja aina tulee vaikeita tilanteita, mutta se, että se urheilijan elämä on oikeasti mahdollista ja mielekästä, niin silloin me saadaan myös sitä menestystä, Mäkelä summaa.
Lue myös:
Matti Heikkinen ehdolla urheilun huippuvirkaan