Tutkijalta paljonpuhuva kommentti Putinin osuudesta Valko-Venäjän ja Puolan rajakriisiin: Venäjällä on vain voitettavaa

Euroopan hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith sanoo, että Valko-Venäjän ja Puolan välisessä rajakriisissä Venäjällä on vain voitettavaa. Smithin mukaan Venäjä käyttää tilanteessa edukseen Valko-Venäjän sisäistä tilannetta ja Valko-Venäjä pitää kriisiä yllä.

– Keulakuvana siinä on selkeästi Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka.

Länsimaat ovat väittäneet, että Lukashenka toimii Venäjän tukemana, mutta Venäjän presidentti Vladimir Putin on kiistänyt, että Venäjällä olisi mitään tekemistä asian kanssa.

Smith sanoo, että Venäjän ja Putinin rooli rajakriisin taustalla on ”hyvin merkittävä”.

Hän sanoo, että Valko-Venäjän viime vuoden vaalien jälkeen Lukashenka ei ole pystynyt tekemään ”paljon mitään” ilman, että se on neuvotellut asiasta Venäjän kanssa.

– Jos neuvottelee Venäjän kanssa, neuvottelee aika usein Putinin kanssa.

Lue lisää: Onko pattitilanne Puolan rajalla uhka Suomelle? Näin asiantuntija arvioi

Lue lisää: Turvallisuusneuvosto tuomitsi Valko-Venäjän toimet

Smith sanoo, että Valko-Venäjällä ei ole resursseja toteuttaa operaatiota, joka Valko-Venäjällä on käynnissä. Hän selventää, että Valko-Venäjä pystyy toteuttamaan pakolaisten kuljetuksen maan sisällä, mutta lähtömaissa tapahtuvaan informaatiovaikuttamiseen maa ei itse kykene.

– Se vaatii aika hyvänkin kyvyn vaikuttaa omien rajojen ulkopuolella.

Smith sanoo, että aiemmin ei ole ollut viitteitä, että Valko-Venäjä vaikuttaisi Lähi-idässä tai Afrikassa. Sen sijaan tiedossa on, että Venäjä vaikuttaa.

– Siinä kokonaisuudessa Venäjä nousee aika vahvasti esille.

Venäjä lähetti aiemmin marraskuussa myös strategisia pommikoneita harjoitustehtävälle Valko-Venäjän ilmatilaan. Venäjän lähettämät koneet pystyvät kuljettamaan ydinohjuksia.

Lue lisää: Valko-Venäjällä sotaharjoitukset Puolan rajan lähellä – Venäjän joukot mukana

Aiemmin on arvioitu, että taustalla on myös Valko-Venäjän halu kostaa Euroopan unionin Valko-Venäjälle asettamat pakotteet. EU:n on määrä keskustella maanantaina uusista Valko-Venäjälle asetettavista pakotteista.

Marraskuussa Lukashenka uhkasi katkaista maakaasutoimitukset Valko-Venäjän kautta kulkevassa putkistossa, jos EU asettaa sille uusia pakotteita. Venäjä sanoi Valko-Venäjän antaneen uhkauksen keskustelematta Venäjän kanssa. Myöhemmin Venäjä kertoi, että ei ole aikeissa katkaista toimituksia.

Smith ei pidä Valko-Venäjän uhkausta uskottavana, sillä uhkauksen toteuttaminen vahingoittaisi myös sitä itseään ja Venäjää. Hän selittää, että Venäjä on riippuvainen EU:n maksuista ja Valko-Venäjä puolestaan Venäjän maksuista.

– Jos Lukashenka laittaa putket kiinni, se kalahtaa enemmän Valko-Venäjään.

Lue lisää: Rajavartiolaitoksen eversti­luutnantti: Valko-Venäjältä saapunut Suomeen 35 siirtolaista – pääasiallisia reittejä kaksi

Smith ei pidä uskottavana sitäkään, että neuvotteluja uhkauksesta ei olisi käyty käyty Venäjän kanssa. Juuri se, että Venäjälle putken sulkeminen ei sovi, on Lukashenkalle mahdollisuus vetäytyä uhkauksesta.

– Hänen (Lukashenka) on täytynyt tietää, että on muukin keino päästä ulos tilanteesta kuin putken kiinni laittaminen.

Länsimaat ovat väittäneet, että Lukashenka toimii Venäjän tukemana, mutta Venäjän presidentti Vladimir Putin on kiistänyt, että Venäjällä olisi mitään tekemistä asian kanssa. Kuva: SHAMIL ZHUMATOV / Reuters

Osoituksena Venäjän roolista tilanteen taustalla Smith pitää myös sitä, että Saksan liittokansleri Angela Merkel on keskustellut kriisistä juuri Putinin kanssa. Merkel on pyytänyt Putinia käyttämään vaikutusvaltaansa, jotta Valko-Venäjä lopettaisi pakolaisten ”epäinhimillisen välineellistämisen”.

– Miksi Saksa neuvottelisi Venäjän kanssa, jos se ei näkisi Venäjän roolia merkittävänä, Smith sanoo.

Lue lisää: Valko-Venäjän naapuri­maat varoittavat: Siirtolais­kriisi voi johtaa sotilaallisiin toimiin

Entä mihin Venäjä toimilla pyrkii? Smith löytää useita motiiveja. Ne liittyvät laajemmin geopoliittiseen tilanteeseen Itä-Euroopassa ja EU:n rajoilla. Kokonaisuus rakentuu useista osista.

– Venäjä on hyvin tyytymätön EU:n Venäjä-politiikkaan, hän aloittaa.

Smith sanoo, että lopulta Venäjä pyrkii siihen, että länsimaiden vaikutus Itä-Euroopassa heikkenee. Tällä hetkellä länsimaat ovat mukana useissa neuvotteluissa, jotka koskevat entisiä neuvostotasavaltoja. Smithin mukaan Venäjä haluaa rakentaa itselleen vahvan neuvotteluaseman, kun se istuu neuvottelupöytään länsimaiden kanssa.

Lue lisää: Saksalais­lehden mukaan Saksa ja Suomi ovat Puolan rajalla olevien ihmisten pää­kohteita – Haavisto: ”En pysty sitä kommentoimaan”

Samalla rajakriisi liittyy suurempaan kokonaisuuteen, johon tapahtumat Ukrainassa, Moldovassa, Kaukasian maissa ja Venäjän ja EU:n suhteissa liittyvät. Hän puhuu jopa kylmän sodan tyylisestä jakolinjasta, joskin hän myös huomauttaa, että samanlaisesta tilanteesta kuin kylmässä sodassa ei ole kysymys.

– Mutta Venäjä haluaa määrätyt jakolinjat, jossa Venäjällä on suora intressipiiri.

Venäjän silmin ongelma on, että esimerkiksi Ukrainassa suuri osa väestöstä on kääntynyt Venäjää vastaan. Smith sanoo, että Venäjä pyrkii toimillaan siihen, että länsi näyttää heikolta ja tuki länttä kohtaan heikkenee. Hän mukaansa keskeistä on iskeä herkkään aiheeseen, joka koskettaa jokaista EU:n jäsenvaltiota. Pakolaispolitiikka on tällainen herkkä aihe.

– Siinä turvallisuuskysymykset linkitetään inhimillisiin kysymyksiin.

Hänen mukaansa Venäjällä on vain voitettavaa kriisissä.

– Mitä enemmän rikomme omia normejamme, sitä parempi se on Venäjälle.