Tutkijat selvittävät, puhuuko duunari eri tavalla kuin keskiluokkainen – testaa, miten hyvin sinä kuulet luokkaerot
Mieti ensin hetki viimeisintä keskustelua, jonka kävit.
Olisiko keskustelusta voinut päätellä ammattisi, koulutuksesi tai tulotasosi?
”Suomen viralliseksi köyhäksi” itseään tituleeraava Auli Viitala väitti Ylen haastattelussa, että luokka näkyy kaikkialla arjessa, myös kielenkäytössä.
Miten pitävä väite on, se selviää lähivuosina. Itä-Suomen yliopistossa on käynnistynyt tutkimushanke, joka pyrkii tekemään näkyväksi kielen ja yhteiskuntaluokan välisiä suhteita.
Siistijä vai lääkäri?
Ennen kuin mennään syvemmälle tieteelliseen tutkimukseen, tehdään pieni testi.
Alla on neljä lyhyttä ääniklippiä. Kokeile, pystytkö arvaamaan, minkä ammatin edustaja on äänessä.
Tässä kohtaa Suomen kielen professori Hanna Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta haluaisi varmasti tietää, millä perusteella valitsit ammatit.
Kielenkäyttö vaikuttaa ensivaikutelmaan siinä missä pukeutuminen, mutta tutkittua tietoa siitä, mitkä tekijät kielessä vaikuttavat ensivaikutelman syntyyn, ei ole.
Lappalainen uskoo, että kielenkäyttö antaa osviittaa ihmisen yhteiskunnallisesta asemasta.
Hän kertoo omakohtaisen esimerkin 2000-luvun alusta. Lappalainen oli Helsingissä keräämässä tutkimukseen aineistoa ja tarkkaili naisten ryhmää, jota ei tuntenut etukäteen.
– Jo ensimmäisellä tapaamiskerralla sain vahvan vaikutelman, että osalla on akateeminen koulutus ja osalla ei, vaikka he eivät puhuneet koulutuksestaan tai työstään. Myöhemmin kävi ilmi, että oletukseni oli oikea.
Lappalainen katsoo, että arvaus osui oikeaan, koska naisten käyttämät sanat ja ilmaukset poikkesivat niin paljon toisistaan.
Silti hän olisi varovainen tekemään yksittäisten ihmisten kohdalla pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
– Mutta uskon, että kun tarkastellaan isompia ryhmiä, eroja tulee esiin niin kielenkäytössä kuin ihmisten kokemuksissa.
1970-luvulla yläluokka puhui yleiskieltä
Hanna Lappalainen mukaan kielen ja luokan suhdetta on tutkittu Suomessa 1970–1980 -luvulla. Tuolloin havainto oli, että korkeasti koulutetut puhuivat yleiskielisesti ja vähemmän koulutetut murteellisemmin.
– Mutta en ole varma, ovatko tällaiset erot vielä olemassa. Omien havaintojeni perusteella akateemisesti koulutetut eivät välttämättä puhu kirjakielisesti, Lappalainen toteaa.
Hän kertoo, että nyt käynnistyneen tutkimushankkeen tavoitteena on saada tarkempaa tietoa siitä, millaisia päätelmiä kielen perusteella tehdään ja ennen kaikkea siitä, mihin kielen ulottuvuuksiin nuo päätelmät perustuvat.
– Olemme kiinnostuneita itäsuomalaisten ihmisten kokemuksista, millaista eriarvoisuutta he tunnistavat, Lappalainen kertoo.
Lappalaisen lisäksi tutkimusryhmään kuuluvat kielentutkija Lotta Aarikka ja sosiologi Sanna Aaltonen.
Kieli avaa väylän kokemuksiin
Oman haasteensa tutkimukseen tuo se, ettei luokan käsite ole yksiselitteinen.
Ihmiset voidaan jakaa tulojen tai ammattiaseman perusteella luokkiin, mutta ihmisten oma kokemus ei välttämättä noudata tällaista luokkajakoa.
Sanna Aaltonen kertoo paperityöläisistä, joita hän haastatteli vuosi sitten julkaistuun Kahdeksan kuplan Suomi -tutkimukseen.
– Kun kysyin, kokevatko he kuuluvansa johonkin luokkaan, niin vastaus oli, että yhtäältä tietysti työväenluokkaan, mutta toisaalta suureen palkansaajien keskiluokkaan.
Aaltonen katsoo, että kielen kautta on mahdollista päästä kiinni nimenomaan ihmisten kokemuksiin.
– Kieli on olennainen osa identiteettiä ja se vaikuttaa ymmärrykseen omasta paikasta tässä maailmassa.
Aaltonen nostaa esimerkiksi Ison-Britannian korkeakouluista saadut kokemukset. Kun työväenluokkainen menee brittiläiseen yliopistoon, hänen on omaksuttava uudenlainen tapa puhua ja argumentoida.
Voiko asiantuntija puhua murretta?
Itä-Suomen yliopiston tutkimus keskittyy Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon, missä luokkaerot eivät ole yhtä ilmeisiä kuin Britanniassa.
Tutkijat pitävät mahdollisena, että Itä-Suomessa jännitteitä voi ilmetä esimerkiksi maaseudun ja kaupunkien välillä.
Myös murteesta voi tilanteesta riippuen olla joko hyötyä tai haittaa: puhelinmyyjä voi antaa itsestään leppoisan kuvan puhumalla murretta, mutta voiko asiantuntija olla uskottava ja puhua Savoa.
Hanna Lappalainen puhuu kielellisestä mukautumisesta.
– Sosiaaliset suhteet voivat vaikuttaa niin, että tietyissä tilanteissa murteesta luovutaan.
Tuloksia muutaman vuoden päästä
Hanna Lappalainen arvioi, että tutkimuksen tulokset ovat tarkasteltavissa muutaman vuoden kuluttua.
Tulevana syksynä tutkijat keräävät aineistoa Joensuusta ja Liperistä, Kuopion ja Lapinlahden vuoro on ensi vuonna.
Lappalainen kertoo pohtineensa aiheen tutkimista jo pitkään. Alun perin ajatuksissa oli maantieteellisesti laajempi tutkimus, mutta rahoitus rajasi alueen Itä-Suomeen. Kyseessä on Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntarahastojen kärkihanke.
Lappalaisen mukaan on tärkeää, että tutkimus pääsee nyt alkamaan.
– Luokkaerot liittyvät vahvasti eriarvoisuuden kokemukseen ja uskon, että tutkimuksen avulla on mahdollista päästä kiinni taustalla vaikuttaviin ajatuksiin.
Mitä ajatuksia uutinen herätti? Aiheesta voi keskustella 20.2. kello 23 saakka.