Työperäinen maahanmuutto on toivotuin lääke eläkkeiden turvaamiseen – ekonomisti: ”Kukaan ei pidä siitä, että omat tulot pienenevät”
Suomalaiset lisäisivät mieluummin työperäistä maahanmuuttoa kuin leikkaisivat eläkkeitä järjestelmän rahoituksen turvaamiseksi, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta eläkebarometrista.
Enemmistö vastaajista uskoo tulevansa eläketuloillaan toimeen. Kaikista vastaajista eläketulojensa hyvään tai melko hyvään riittävyyteen luotti 58 prosenttia vastaajista. Kantarin totetuttamaan tutkimukseen haastateltiin toukokuussa noin tuhatta 18–79-vuotiasta suomalaista, ja tulosten virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.
Toimeentuloonsa luottavien osuus on hieman pienempi kuin vuonna 2021. Viime vuonna rahojen riittämiseen hyvin tai melko hyvin luotti 64 prosenttia vastaajista.
– Myönteisesti ajattelevien osuus on hieman laskenut ja samanaikaisesti enemmän huolissaan olevien osuus on vähän kasvanut, eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen arvioi.
Eniten toimeentulonsa riittävyyteen luottivat korkeakoulutetut ja suurituloiset. Yli 85 000 euroa vuodessa tienaavista 73 prosenttia uskoi tulevansa toimeen eläkkeellä joko hyvin tai melko hyvin. Esimerkiksi alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevista samaan luotti vain 45 prosenttia vastaajista.
Tenhunen uskoo, että erityisesti työeläkkeen tulosidonnaisuus selittää luottamuseroja eri tuloluokissa.
– Korkeampia tuloja saaville kertyy euromääräisesti enemmän eläkettä ja he maksavat enemmän eläkemaksuja. Korkeakoulutetuilla taas keskimääräiset palkkatasot ja urakehitystä koskevat näkyvät ovat myönteisiä. Korkeatuloisilla voi olla paremmat valmiudet säästää myös omaehtoisesti tulevaisuutta varten.
Heikoksi toimeentulonsa arvioiminen on yleisempää matalasti koulutetuilla ja alle 50 000 euroa vuodessa tienaavilla. Pelkän kansa- tai peruskoulun käyneistä huonoksi tai melko huonoksi toimeentulonsa eläkkeellä arvioi 29 prosenttia vastaajista.
Tenhusen mukaan tulokset kuvaavat yhteiskunnan eriytymistä: matalasti koulutetut ovat useammin pienituloisia ja korkeasti koulutetut suurituloisia.
– Oma arvio tehdään usein sen perusteella, mikä tämän hetken tilanne on, minkä verran varallisuutta on ja mitkä tulevaisuuden näkymät ovat.
Kaikista vastaajista rahojen riittävyyttä epäili 17 prosenttia. 11 prosenttia vastaajista arvioi, että eläketulot riittävät elämiseen melko huonosti. Huonoksi rahan riittämisen eläkkeellä arvioivien osuus oli 6 prosenttia.
Tenhusen mukaan luottamusta tulevaan ja omaan pärjäämiseen voivat nakertaa tulevaisuuteen liittyvät uhkakuvat.
– Pidän todennäköisenä, että ympärillä käytävä keskustelu heijastuu näkemyksiin kaukana tulevaisuudessa olevista asioista tai lähitulevaisuuteenkin liittyvistä riskeistä. Maailmalla on tapahtunut aika voimakkaita myllerryksiä viime vuosien aikana.
Työperäisen maahanmuuton lisäämiselle kannatusta
Osana tutkimusta selvitettiin suomalaisten asenteita erilaisiin eläkejärjestelmän rahoitukseen vaikuttaviin muutoksiin. Eläkejärjestelmään kohdistuu muutospaineita siksi, että sen rahoitus on arvioitu riittämättömäksi.
Eläketurvakeskuksen viime vuonna julkaiseman selvityksen mukaan nykyinen eläkemaksutaso ei riitä tulevaisuudessa eläkkeiden maksamiseen. Suurin ilmiön taustalla vaikuttava tekijä on työikäisten määrän lasku matalan syntyvyyden vuoksi.
Lue eläkejärjestelmän rahoituksen haasteista tarkemmin tästä jutusta:
Professorin raportti: Nykyiset maksut eivät riitä kattamaan tulevaisuuden eläkkeitä
Tuoreessa eläkebarometrissa vastaajilta kysyttiin, miten he suhtautuvat erilaisiin keinoihin vahvistaa eläkejärjestelmän rahoitusta.
Positiivisimmin esitetyistä vaihtoehdoista vastaajat suhtautuivat työperäisen maahanmuuton lisäämiseen työllisyyden kasvattamiseksi. Kaikista vastaajista 62 prosenttia arvioi, että työperäisen maahanmuuton lisääminen olisi hyvä tai melko hyvä keino paikata rahoitusvajetta.
Keinon kannatus kasvoi viime vuoden kyselyyn verrattuna kymmenellä prosentilla, ja kaikista esitetyistä vaihtoehdoista parhaaksi sen arvioi 36 prosenttia vastaajista.
Hieman yli viidennes vastaajista arvioi, että paras keino vahvistaa rahoitusta olisi nostaa työntekijöiden ja työnantajien eläkemaksuja. Hyvänä tai melko hyvänä keinoa pitää reilu kolmannes vastaajista.
Kolmanneksi eniten kannatusta vastaajien parissa saa eläkevarojen tuottomahdollisuuksien kasvattaminen riskinottoa lisäämällä. Esimerkiksi työeläkkeiden rahoituksessa käytettävien eläkevarojen sijoitustuotto oli viime vuonna 11,9 prosenttia. Eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Varma kertoivat kuitenkin alkuvuodesta pörssisijoitustensa tuottaneen jopa tappiota.
Keinoa piti hyvänä tai melko hyvänä reilu neljännes vastaajista, ja 17 prosenttia vastaajista uskoi, että riskinotto on paras keino vahvistaa eläkejärjestelmän rahoitusta.
Vaihtoehto oli ensimmäistä kertaa keinovalikoimassa mukana.
– Olisi voinut odottaa tämän olevan suositumpi, sillä se ei suoraan näy ihmisten arjessa, Tenhunen pohtii.
Tulojen pienemistä ei toivota
Kaikista vähiten kannatusta esitetyistä vaihtoehdoista saivat eläkkeiden leikkaukset. Nykyisten eläkeläisten eläkkeiden pienentämistä piti hyvänä tai melko hyvänä keinona viisi prosenttia vastaajista, ja tulevien eläkkeiden leikkaamiselle vihreää valoa näytti neljä prosenttia. Parhaana rahoituksen vahvistuskeinona eläkkeiden leikkaukset näki yhteensä vain kolme prosenttia vastaajista.
– Kukaan ei pidä siitä, että omat tulot pienenevät tai että ihminen joutuu maksamaan lisää maksuja. Kuitenkin kun ryhdytään miettimään, mitä niillä maksuilla saa, keinot voivat saada enemmän kannatusta.
Yhä useampi suomalainen kokee tuntevansa eläkejärjestelmän hyvin. Järjestelmän hyvin tuntevia oli 14 prosenttia, kun pienimmillään osuus on ollut 7 prosenttia. Samalla järjestelmän huonosti tai melko huonosti tuntevien määrä on vähentynyt.
Luotto suomalaiseen järjestelmään on korkealla tasolla, mutta samalla vain 55 prosenttia vastaajista uskoo siihen, että eläkkeet pystytään maksamaan vastaisuudessa.
Miten sinä arvioit, riittääkö raha elämiseen myös eläkevuosina? Voit keskustella artikkelista 7. heinäkuuta kello 23.00 saakka.
Lue lisää:
”Itse maksettu eläke” on sitkeästi elävä harhaluulo – näin toimii suomalainen eläkejärjestelmä