Ulkoministeri Haaviston mukaan Valko-Venäjän rajalla operoi mahdollisesti suomalaisia ihmissalakuljettajia: ”Tämä voi olla hyvä bisnes joillekin henkilöille”
Suomessa ei ole merkkejä saksalaislehti Die Weltin kertomasta tiedosta, että Suomi olisi Valko-Venäjän kautta EU:n alueelle tulevien turvapaikanhakijoiden kohdemaa. Lehti kertoi salaisesta EU-asiakirjasta, josta ilmeni, että Suomi olisi toinen kohdemaa Saksan ohella.
– Suomen tiedossa ei ole, että Valko-Venäjällä olisi nyt muuta tavoitetta kuin saada Minskiin kuljettamansa henkilöt EU:n alueelle osana Valko-Venäjän käynnistämää hybridioperaatiota, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo.
Suomeen on saapunut Valko-Venäjän kautta muutamia kymmeniä ihmisiä samaan aikaan kun Saksaan on tullut 8400 henkeä. Tätä myös ulkoministeri Haavisto painottaa.
– Tietojemme mukaan suuri osa niistä, jotka ovat Puolan rajan yli päässeet, ovat pyrkineet hakeutumaan kohti Saksaa.
Koska Suomi on mainittu turvapaikanhakijoiden yhdeksi kohdemaaksi, liikkeellä on ollut huhuja, joiden mukaan rajalla voisi toimia myös ”suomalaisia matkatoimistoja” eli rikollisesti toimivia ihmissalakuljettajia.
– Se on täysin mahdollista, tämä voi olla hyvä bisnes joillekin henkilöille. Esimerkiksi Välimeren alueella ihmissalakuljetuksesta on muodostunut liiketoimintaa. Olen kuullut huhuja, joiden mukaan raja-alueella Valko-Venäjän puolella on liikkunut myös suomea puhuvia henkilöitä.
Haaviston mukaan tämänhetkinen tilanne eroaa siirtolaisvirtojen osalta oleellisesti vuodesta 2015: tuolloin taustalla oli Syyrian sota.
– Valko-Venäjän tapauksessa lähtötilanteeseen ei kuulu kriisiä. Ymmärtääkseni ihmiset eivät ole lähteneet liikkeelle sota-alueilta, vaan he ovat siinä mielessä vauraita henkilöitä, että he pystyvät ostamaan lentolipun ja maksamaan tällaisesta matkasta.
Onko rajoja mahdollista sulkea?
Äskettäin muun muassa presidentti Niinistö ja oppositio arvostelivat nykyistä lainsäädäntöä liian löysäksi, koska se ei anna välineitä tällaiseen tilanteen hallintaan. Haaviston mukaan lainsäädäntö kuitenkin antaa mahdollisuuden rajanylityspaikan sulkemiseen.
Toisekseen Suomella on käytössä valmiuslansäädäntö, joka antaa mahdollisuuden poikkeustoimiin esimerkiksi sodan, mutta myös aseelliseen hyökkäykseen verrattavissa olevan uhan kohdalla.
– Mielestänii tällaiset nykyajan hybridiuhat vertautuvat aseelliseen hyökkäyseen. Esimerkkinä voi käyttää syyskuun yhdennentoista päivän tapahtumaa Yhdysvalloissa: siinä ei käytetty aseita, vaan tultiin lentokoneella päin rakennusta. Nimenomaan tällaisia uhkia pitää valmiuslainsäädännön kohdalla pystyä käsittelemään. Uskon, että Puolan ja Valko-Venäjän rajalla nähty tilanne kuuluu tämäntyyppisiin uhkiin.
Haaviston mukaan maailmalle ei yleensäkään pidä antaa viestiä, että Suomi olisi täysin kädetön erilaisten uhkien kohdalla.
– Suomi on valmis puolustautumaan kaikenlaisia uhkia vastaan. Ei ehkä kannata huudella maailmalle, että meillä joissakin kohdissa pykälissä on aukkoja, tai ettemme ole valmistautuneita joihinkin uhkiin. Tämä väittämä ei myöskään ole totta.
Mutta voidaanko esimerkiksi turvapaikanhaku pistää joissakin tapauksissa kokonaan jäihin? Suoraa vastausta ei Haavistolla ei tähän kysymykseen ole.
– Jo nykyisessä turvapaikkaprosessissa on olemassa palautusjärjestelmä, kun henkilöt tulevat toisen turvallisen maan, esimerkiksi Ruotsin tai Baltian maiden kautta. Hybridiuhkatilantessa täytyy miettiä tarkkaan, kuinka reagoidaan. Kategorista vastausta en pysty antamaan, mutta mielestäni pitää ottaa järki käteen, jos ihmisiä käytetään ikään kuin aseena.
Haavisto myöntää, että kansainväliset sopimuksia on tehty tilanteissa, joissa tällaista uhkaa ei ole otettu huomioon.
– Kun on kysytty, että tehdäänkö meillä lainsäädäntöä jossa suoraan sanotaan, mistä kansainvälisistä velvoitteista luovumme, niin sekin on aika vaikeaa. Mielestäni on parempi katsoa tilanteen mukaan.
Suomi sai maistiaisen hybridivaikuttamisesta jo vuoden 2015 siirtolaiskriisin aikana. Tuolloin Raja-Joosepissa Suomeen tuli Venäjän rajan yli polkupyörillä ja muilla kulkuneuvoilla 1757 turvapaikanhakijaa.
– Olin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen, kun rajaviranomsiet kertoivat tästä tilanteesta. Ensimmäinen kysymykseni oli, että eikö siinä puomissa ole saranoita. Juuri tällaisessa tilanteessa meidän lainsäädäntömme antaa mahdollisuuden myöskin sulkea raja määräajaksi tai tilapäisesti. Tällaista mahdollisuutta pitää myös voida käyttää.
Haavistosta on kiinnostavaa, että vaikka vuonna 2015 Ruotsin puolelta Suomen rajaa kohti suuntasi yli 30 000 ihmistä, silloinen hallitus ei turvautunut valmiuslakiin.
– Tässä tapauksessa noinkin suuri ihmisvirta saatiin käsiteltyä normaalin lainsäädännön puitteissa.
Venäjä torppasi uhkailut katkaista kaasutoimitukset Eurooppaan
Valko-Venäjän hybridistrategiaan näyttää kuuluvan myös energiavaroilla kiristäminen. Maan kautta kulkee kaasuputki Venäjältä Eurooppaan, ja presidentti Aljaksandr Lukašenka väläytteli torstaina mahdollisuutta katkaista kaasutoimitukset.
– Viimeisin Valko-Venäjältä kuultu uhkaus koski Euroopan kaasuyhteyksien katkaisemista. Venäjältä on nyt viestitty, ettei tällainen kaasuyhteyksien katkaiseminen tule kyseeseen, sanoo Haavisto.
Minskin ja Moskovan väliset näkemyserot tulivat tässä episodissa selvästi esille, samoin Venäjän ja Euroopan keskinäinen riippuvuus energia-asioissa.
– Kaasukysymyksessä Lukašenkalta vedettiin matto alta. Asia liittyy myös Euroopan energiahuoltovarmuuteen. Jos nyt olisi sanottu, että kaasua aletaan käyttämään poliittisena aseenaja, olisi se koskenut myös Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta. Tässä tilanteessa Eurooppa olisi joutunut arvioimaan uudelleen maakaasun käytön turvallisuutta.
EU:n ulko- ja puolustusministerit koolla maanantaina Brysselissä
EU on pyrkinyt käyttämään monipuolisesti eri keinoja meneillään olevassa kriisissä.
– Valko-Venäjää kohtaan on nyt valmisteilla viides sanktiopaketti, joka sisältää myös sanktioita hybridioperaatiota Valko-Venäjälle valmistelleille tahoille, ulkoministeri Haavisto kertoo.
EU:n ulko- ja puolustusministerien kokouksessa maanantaina asiasta tehdään päätös.
EU on etsinyt tapoja vaikuttaa lähtö- ja kauttakulkumaihin, jotta Valko-Venäjän hybridioperaatio saadaan keskeytettyä. Tulostakin on tullut.
– Irak ja Turkki ovat nyt sitoutuneet asettamaan rajoituksia Valko-Venäjälle suuntautuville lennoille, Haavisto sanoo.
Yksi Valko-Venäjän tavoitteista on aiheuttaa sekaannusta ja hämmennystä EU-maiden yhtenäisyyteen.
– Parhaillaan EU:ssa käsittelyssä oleva strateginen kompassi suuntaa EU:n nopeampaan reagointiin kriisitilanteissa ja hybridiuhkien torjumiseen. Siitä EU:n ulko- ja puolustusministerit keskustelevat maanantaina Brysselissä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto on Ykkösaamun suorassa haastattelussa klo 10.05.
Lue lisää: