Sotaa seuraa aina rauha. Lopulta niin käy myös Venäjän aloittamassa sodassa Ukrainaa vastaan siitäkin huolimatta, että sota Itä-Ukrainassa on jatkunut jo kahdeksan vuotta. Venäjän laajemman hyökkäyksen alkamisestakin on kulunut jo kaksi kuukautta.
Mutta juuri nyt tietä rauhaan ei ole näkyvissä.
– Toistaiseksi osapuolten näkemykset ovat hyvin kaukana toisistaan, arvioi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Venäjän ulkoministeriö väläytti perjantaina mahdollisuutta tulitaukoon Azovstalin tehtaalla Mariupolissa. Aiemmin presidentti Vladimir Putin määräsi eristämään tehtaan alueen niin tiukasti, ettei pakoon pääse kärpänenkään.
Tähän saakka Turkki on ollut näkyvimmässä roolissa neuvottelukosketusten ylläpitäjänä.
– Turkin mahdollistamissa neuvotteluissa on hahmoteltu mahdollisia rauhansopimuksen elementtejä. Lähtökohtaisesti Venäjän tulee kuitenkin hyväksyä Ukrainan suvereniteetti ja oikeus valita itse oma tulevaisuutensa, painottaa Haavisto.
Mariupolin humanitaarinen tilanne on vakava
Viimeisin neuvotteluyritys humanitaarisesta käytävästä siviilien evakuoimiseksi piiritetystä Mariupolin kaupungista epäonnistui. Mariupolissa on edelleen arviolta noin 100 000 siviiliä.
Ulkoministeri Haaviston huoli Mariupolin siviileistä on suuri.
– Tiedämme, mitä on tapahtunut Venäjän hallussa olleissa kaupungeissa Kiovan lähellä. Butšassa ja muissa kaupungeissa paljastuneet julmuudet järkyttävät syvästi. Mariupolin siviilien tilanne on ollut katastrofaalinen jo monen viikon ajan.
Haavisto: Mariupolin puolustuksen kestäminen on ollut ihme
Mariupolista on taisteltu koko kevään ajan. Haaviston mukaan kaupungin haltuunotto on ollut yksi Venäjän tärkeimmistä tavoitteista.
– Ukrainan joukkojen puolustuksen kestäminen näin pitkään on ollut ihme. Ilmeisesti osa Ukrainan joukoista jatkaa yhä taistelua, Haavisto sanoo.
Venäjällä vietetään voitonpäivää toukokuun 9. päivä. Haaviston mukaan odotuksena on, että Venäjän johto haluaa voitonpäivänä esittää siihenastiset sodan saavutukset ja tarvitsee päivää varten jonkin konkreettisen näytön voitosta.
– Mariupolin saaminen hallintaan voisi olla tällainen näyttö.
Jos sota pitkittyy, länsi kiristää pakotteita.
– Venäjän talous heikentyisi entisestään. Tämä ei ole Venäjänkään etujen mukaista, arvioi Haavisto.
Suomi ja Ruotsi pohtivat ratkaisujaan
Venäjä on toistuvasti varoittanut Suomea ja Ruotsia liittymästä Naton jäseniksi. Ukrainan sota kuitenkin on näyttänyt, että turvallisuuspolitiikan perusteet on arvioitava uudelleen.
– Suomi suvereenina valtiona tekee itse turvallisuuttaan ja puolustustaan koskevat ratkaisunsa. Pitäisin kuitenkin tärkeänä, että Suomen ja Ruotsin päätökset olisivat samanlaiset ja samanaikaiset, sanoo Haavisto.
Ulkoministeri Pekka Haavisto on Ykkösaamun suorassa haastattelussa klo 10.05.
Lue lisää:
Venäjä lupaa tulitaukoa Azovstalin tehtaan puolustajien ja siviilien evakuoimiseksi Mariupolissa