Urheilija jää ilman apurahaa monesta syystä – ratsastustähti Henri Ruoste ei hakenut tukea, koska kisasi vähän

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi perjantaina suomalaisurheilijoille apurahoja yhteensä 1,5 miljoonan euron edestä. Suurimman 20 000 euron apurahan sai tänä vuonna 20 urheilijaa.

Tänä vuonna painotus on ymmärrettävästi olympia- ja paralympiaurheilijoissa, kun he kisaavat Pariisissa heinä-syyskuun aikana.

Myös nuoret urheilijat saivat aiempaa enemmän avustuksia tänä vuonna. Nuoriksi urheilijoiksi katsotaan 16–25-vuotiaat. OKM:n ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola kertoo, että ministeriö haluaa investoida nuorten urheilijoiden tulevaisuuteen.

– Tämä paljon puhuttu ikävaihe, jossa urheilijat lopettavat toisen asteen koulutuksen – ja siirtyvät omilleen muutenkin elämässä – on se, jossa meidän tukijärjestelmämme ovat ohuimmat.

– Eli kun urheilijan pitää oikeasti päättää, haluaako hän huippu-urheilijaksi. Silloin niitä tukimekanismeja on suhteellisen vähän. Tämä on yksi tapa, jolla voidaan antaa signaali, että kannattaa aloittaa ammattiurheilijan ura. Samalla nuoret saavat myös hieman taloudellista tukea, Niemi-Nikkola sanoo.

Avaa kuvien katselu

Miksi urheilija jää ilman apurahaa?

Apurahaa saaneiden urheilijoiden listalta uupui muun muassa joukko ratsastajia. Kouluratsastaja Katja Karjalainen sai 10 000 euroa ja kenttäratsastaja Veera Manninen 6 000 euroa.

Ilman apurahaa jäivät esimerkiksi kouluratsastaja Emma Kanerva ja kenttäratsastaja Sanna Siltakorpi. Ylitarkastaja Niemi-Nikkola ei voi yksilökohtaisesti eritellä, miksi urheilija jää ilman apurahaa. Taustalla vaikuttavat monet syyt.

– Osa urheilijoista ei hae apurahaa. Toiseksi urheilijakohtaiset perusteet käydään jokaisen urheilijan kohdalta erikseen läpi ja peilataan niitä (perusteita) hakuilmoituksessa ilmoitettuihin kriteereihin.

– Onko urheilija mitalitasolla, onko hänellä realistiset mahdollisuudet sijoittua lajissaan 16 parhaan joukkoon maailmassa? Vai onko hän sitten nuori urheilija, joiden kohdalla kriteerit ovat hieman väljemmät. Kaikille löytyy urheilijakohtaisesti perusteet, Niemi-Nikkola sanoo.

Avaa kuvien katselu

Hänen mukaansa myös sillä voi olla vaikutusta, jos urheilijan olosuhteet erittäin ratkaisevasti muuttuvat eli esimerkiksi urheilijan hevonen on loukkaantunut tai häneltä puuttuu purjevene.

– Se kuitenkin on spekulatiivinen asia. Meidän on todella vaikea ottaa kantaa siihen ja arvioida sitä, onko urheilijalla mahdollisuus saada, vaikkapa hevonen, seuraavalle kilpailukaudelle. Siksi jokaisen urheilijan tulokset ovat ne, joita ensisijaisesti katsotaan.

Tennispelaaja Otto Virtanen on saanut kahtena edeltävänä vuonna apurahan, mutta jäi tänä vuonna ilman tukea. Niemi-Nikkola ei kommentoi myöskään Virtasen tilannetta yksilökohtaisesti.

Ylitarkastajan mukaan tennis on yksi niistä lajeista, joissa taloudelliset mahdollisuudet muuttuvat olennaisesti, kun urheilija siirtyy ammattilaiskentille. Toinen tällainen lajimuoto on esimerkiksi autourheilu.

– Käymme tarkasti läpi kaikki nämä tällaiset urheilijat, että mikä heidän tilanteensa on ja mitkä heidän mahdollisuutensa ovat.

Avaa kuvien katselu

Henri Ruoste ei hakenut apurahaa

Kouluratsastaja Henri Ruoste on saanut 10 000 euron apurahan vuonna 2022 ja 2023. Hän kertoo Yle Urheilulle, että ei hakenut apurahaa täksi vuodeksi.

– Siihen ei ollut sen ihmeellisempää syytä. Siinä oli niitä tulorajajuttuja. En myöskään päässyt viime kaudella kilpailemaan niin paljon, että ne kriteerit olisivat täyttyneet. Toivottavasti tällä kaudella ne täyttyvät ja urheilullisesti menee paremmin kuin viime vuonna, Ruoste sanoo.

Ruoste kisasi viime kaudella kolme kertaa. Siihen vaikutti muun muassa se, että hänen paras hevosensa ei ole vieläkään siinä kunnossa, että voisi harjoitella.

Hevonen Kontestro Db on ollut terveydentilansa takia poissa valmennuksesta. Heinäkuussa 2022 Kontestron kaulan vasemmalle puolelle ilmestyi paukama, josta kehittyi lopulta laskimotukokseen johtanut verisuonitulehdus. Kaikkien todennäköisyyksien mukaisesti hevonen on saanut Saksan Aachenin vierastallissa jonkinlaisen pistoksen.

– Toistaiseksi ei edelleenkään ole mitään selvinnyt. Kaula on niin vaikea alue tutkia, kun siellä on paljon hermoja ja muuta. Voi olla, että jokin tukkeutunut tai paisunut verosuoni painaa hermoon. Se sitten aiheuttaa epämukavuutta, kun pitäisi urheilla. Emme ole treenanneet. Urheilu ei onnistu, mutta muuten hevonen voi tosi hyvin, Ruoste selvittää.

Lue myös: Henri Ruoste omisti miljoonien eurojen arvoisen hevosen – yhtenä yönä eläin vahingoittui mystisesti, eikä kukaan tiedä vieläkään mitä tapahtui

Ruoste viittaa tulorajalla siihen, että apurahaa ei myönnetä urheilijoille, joiden verotettavat tulot ylittävät viimeisimmässä vahvistetussa verotuksessa 80 000 euroa, tai joiden taloudellinen asema on muulla tavoin riittävän turvattu.

– Voin sanoa, että tuloraja ei ollut yhdelläkään saajalla rajoittava tekijä, ylitarkastaja Niemi-Nikkola kertoo.