USA:n aborttipäätös nostatti kommenttimyrskyn Suomessa – ”Yhdysvaltain Taleban… anteeksi… korkein oikeus”
Yhdysvaltojen korkein oikeus muutti juhannusaattona koko liittovaltion linjan aborttiin yhdellä päätöksellä.
Maan korkein oikeus kumosi ratkaisussaan aiemmat ennakkopäätökset, jotka sallivat abortin naisille koko maassa. Uuden ennakkopäätöksen mukaan jokainen osavaltio saa päättää, onko naisella osavaltion alueella oikeus aborttiin vai ei.
Herää kysymys, voisiko yksittäinen oikeustapaus muuttaa lainsäädäntöä Suomessa yhtä voimakkaasti kuin se teki Yhdysvalloissa.
Todennäköisesti ei, arvioi Asianajajaliiton media-asianajaja Jussi Ikonen. Syynä ovat erot valtioiden oikeusjärjestelmissä.
– En usko, että tällaista kysymystä jätettäisiin Suomessa tuomioistuinten linjattavaksi. Siitä säädetään lailla, kuten on säädettykin, Ikonen sanoo.
Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmä nojautuu niin sanottuun common law -periaatteeseen eli tapaoikeuteen. Tällöin yksittäisten oikeustapausten merkitystä lain tulkinnassa korostuu.
– Voisi sanoa, että korkein oikeus ei meillä varsinaisesti luo oikeutta, toisin kuin Yhdysvalloissa, Ikonen sanoo.
Suomessa, kuten suuressa osassa Euroopan maista, järjestelmä pohjautuu säädösoikeuteen eli niin sanottuun civil law -järjestelmään.
– Meidän järjestelmämme on säädännäistä oikeutta, eli vastaukset löytyvät lainsäädännöstä. Mutta Yhdysvalloissa ja Britanniassa on sitovaa ja velvoittavaa oikeuskäytäntöä.
Suomen korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut ohjaavat Ikosen mukaan lain tulkintaa, kun Yhdysvalloissa ne ovat sitovia.
Keskustelu nousi myös Suomessa
Näin Suomessa kommentoidaan Yhdysvaltain korkeimman oikeuden aborttia koskevaa ratkaisua:
– Turvallinen abortti on ihmisoikeus. (Väestöliitto)
– Seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien toteutuminen on edellytys muiden ihmisoikeuksien toteutumiselle. Turvallinen abortti on ihmisoikeuskysymys. (UN Women Suomi, YK-taustainen tasa-arvojärjestö)
– Yhdysvaltain korkeimman oikeuden aborttilinjaus ja Norjan kammottava homoihin kohdistettu viharikos osoittavat, että ihmisoikeuksia on väsymättä puolustettava. Naisten oikeus päättää omasta kehostaan ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Emme antaudu. (Tytti Tuppurainen (sd.), Eurooppa- ja omistajaohjausministeri, kansanedustaja)
– Järkyttävä ja kivikautinen päätös USA:ssa, ei tätä voi ymmärtää eikä hyväksyä. Tämä ei voi jäädä tähän. Laaja aborttioikeus kumottiin, mutta voiko Yhdysvaltain korkein oikeus puuttua esimerkiksi ehkäisyyn tai avioliitto-oikeuksiin? (Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto)
– Yhdysvaltain Taleban… anteeksi… korkein oikeus on kieltänyt naisilta laajan oikeuden koulunkäyntiin… anteeksi… aborttiin… (Jari Tervo, kirjailija)
– Muistakaa kääntää kelloa 50 vuotta taaksepäin ensi yönä. (Erkka Railo, politiikan asiantuntija, MustRead-julkaisu)
– Aborttioikeutta rajoitetaan USA:ssa. Samat äänet julistavat elämän voittaneen, jotka usein vastustavat esimerkiksi kaikille saavutettavissa olevaa terveydenhuoltoa. Kyse on kontrollista, ei elämän suojelemisesta. Tasa-arvoa pitää puolustaa jatkuvasti. Muuten se voidaan vain pyyhkiä pois. (Maria Ohisalo (vihr.), ympäristö- ja ilmastoministeri, kansanedustaja)
– Kehitys ei aina kehity. Miten voi olla mahdollista. En tiedä. (Hanna Kosonen, (kesk.), kansanedustaja)
– Järkyttäviä uutisia keskellä kauneinta juhannusta. Valtava takaisku naisten oikeuksille Yhdysvalloissa, Oslossa terroristi-isku sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Ihmisoikeudet eivät ole itsestäänselvyys. Työtä yhdenvertaisuuden puolesta tarvitaan jokaiselta, joka päivä. (Li Andersson (vas.), opetusministeri, kansanedustaja)
– Tämä keskikesän päivä muistuttakoon meitä siitä, että naisten oikeuksia on puolustettava lujasti joka päivä. ”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys.” (Minna Canth) (Sanni Grahn-Laasonen (kok.), kansanedustaja)
– Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätös on ilouutinen lapsen oikeuksien puolustajille! Tällä päätöksellä tulee olemaan maailmanlaajat vaikutukset keskusteluun abortista. Päätös antaa toivoa muulle maailmalle, että lakeja voidaan myös muuttaa lapsen elämää suojelemaan. (Päivi Räsänen (kd.), kansanedustaja)
– Abortilla politikointi on kylmää. Kyse on naisen oikeudesta omaan kehoonsa. Abortteja tehdään jatkossa laittomasti, mikä lisää puoskarointia ja turhia kuolemia. Ja naisten oikeuksia tämä vie yli puoli vuosisataa taaksepäin. Lohduton päätös on tämä. (Kari Kanala, kirkkoherra, Paavalin seurakunta, Helsinki).
– Maailmasta löytyy inhimillisyyttä. Elämää kunnioittava päätös. Oikeus elämään on ihmisoikeuksista suurin. Elämän ongelmiin tarvitaan muita ratkaisuja kuin elämän päättämistä: apua, tukea, hoitoa, neuvontaa, adoptiota. Sen eteen pitää tehdä työtä. (Pekka Aittakumpu (kesk.), kansanedustaja)
– Aivan sietämätöntä takapajuisuutta naisten oikeuksien kannalta: ensimmäinen osavaltio kielsi käytännössä kaikki abortit (myös raiskausten ja insestin uhreille) heti korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen esivalmistellun lain avulla. Yli 10 osavaltiota lienee jonossa. Voi USA:ta! (Ville Niinistö (vihr.), europarlamentaarikko)
– Nää samat tyypit, joiden mielestä valtio ei saisi puuttua ihmisten elämään ja varsinkaan oikeuteen kantaa asetta vaikka kauppareissulla, on sitä mieltä, että on ihan ok, että valtio puuttuu naisten oikeuteen päättää omasta ruumiistaan. Ja säätää sen vielä rangaistavaksi. (Minna Arve, (kok.) pormestari, Turku)
– Clarence Thomas (jonka vaimo on innokkaasti pyrkinyt kumoamaan USA:n presidentinvaaleja, joiden oikeudellisuutta Thomaskin on käsitellyt) ilmoitti, että tämä on vasta alkua. Seuraavaksi ”korjataan” muita ”virheellisiä” päätöksiä. (Anders Adlercreutz (r.), kansanedustaja)
Asiantuntijat: Tuomarinimitykset hämmentävät vallan kolmijakoa
Tapaoikeusjärjestelmä antaa suurta merkitystä yksittäisille oikeusratkaisuille. Tällöin valtaa on tuomareilla, jotka tekevät kyseisiä päätöksiä.
Presidentti Donald Trump nimitti omalla virkakaudellaan kolme korkeimman oikeuden yhdeksästä tuomarista. Trumpin kaudella Neil Gorsuch, Brett Kavanaugh ja Amy Coney Barrett aloittivat omat elinikäiset virkakautensa. Nimitykset voivat ohjata lakien soveltamista jopa vuosikymmeniksi eteenpäin, ja Trumpin nimitysten on sanottu kallistaneen korkeimman oikeuden voimasuhteet konservatiivien eduksi.
Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta arvioi, että korkeimman oikeuden jäsenten virat ovat Yhdysvalloissa käytännössä poliittisia nimityksiä.
– Yhdysvaltojen kaksipuoluejärjestelmä on tehnyt sen, että politiikan itsesääntelymenetelmät ovat lakanneet toimimasta, sanoo Heiskanen.
Järjestelmä, jossa tuomarinimitykset saavat poliittisen painoarvon, ei Heiskasen mukaan noudata vallan kolmijako-oppia. Opin mukaan lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan pitäisi pysyä toisistaan erillään.
Myös Ikonen pitää korkeimman oikeuden jäsenten nimityksiä poliittisina Yhdysvalloissa.
– Nimitykset ovat selkeä vallankäytön väline Yhdysvalloissa. Vastaavaa ulottuvuutta ei ole tietenkään Suomessa.
Suomessa tasavallan presidentti silti nimittää päällikkötuomarit ja korkeimman oikeuden jäsenet. Ikonen kuvaa nimityksiä rutiininomaisina virkatöinä, jotka tehdään virkamiesten esitysten pohjalta.
– Niihin ei liity mitään poliittisen vallan käyttöä ihan jo siitäkin syystä, että meillä tuomioistuimet ovat aidosti erillään lainsäädäntövallasta ja toimeenpanovallasta.
Toisaalta Suomessa on poliitikoista koostuva perustuslakivaliokunta, joka arvioi, ovatko valmisteilla olevat lakiesitykset perustuslain mukaisia. Suomessakin nousee toisinaan julkiseen keskusteluun, olisiko tarpeen perustaa erillinen perustuslakituomioistuin arvioimaan sen noudattamista.
Ikonen pitää perustuslakivaliokuntaa toimivana järjestelynä, koska lakien perustuslain mukaisuutta pohditaan siellä, missä laeista päätetään eli eduskunnassa. Perustuslakivaliokunta myös kuulee laajasti asiantuntijoita, hän sanoo.
– He (perustuslakivaliokunnan jäsenet) hakevat sen asiantuntijuuden, joka heiltä puuttuu, minusta tyylikkäästi ja hyvin.
Professori: Osavaltion ja liittovaltion voimasuhteet muuttuvat
Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden päätös siirtää vallan naisen aborttioikeudesta päättämisestä osavaltioille. Yhdysvallat on liittovaltio, ja kansallisten lakien lisäksi sen jokaisella osavaltiolla on omaa lainsäädäntöään.
Benita Heiskanen arvioi, että aborttiratkaisu tekee paikallisista vaaleista entistä merkittävämpiä.
Heiskasen mukaan republikaanipuolue on vuosikymmenten ajan pitänyt aborttia esillä politisoituneena ja moraalisena kysymyksenä, koska se saa konservatiivit liikkeelle ja äänestämään. Siksi hän uskoo, että teema nousee esiin myös tulevissa vaaleissa.
Osavaltioilla on myös omat tuomioistuinjärjestelmänsä vetoomustuomioistuimineen, ja osavaltioiden omat korkeimmat oikeudet ratkaisevat niille kuuluvia tapauksia.
– Liittovaltion ja osavaltioiden voimasuhteet muuttuvat merkittävästi, sanoo Heiskanen.
On osavaltiokohtaista, miten tuomioistuinten tuomarit valitaan. Esimerkiksi joidenkin osavaltioiden korkeimpien oikeuksien jäsenet valitaan suorilla vaaleilla. Joissain osavaltioissa kuvernööri nimittää tuomarit.