Syyskuussa 1994 Utön eteläpuolella uponneen autolautta Estonian hylyllä on suoritettu kesäkuussa uusia tutkimuksia.
Ruotsalaisyritys Ocean Discovery ja tanskalaisyhtiö JD-Contractor tekivät 7.–16. kesäkuuta merenpohjassa oikealla kyljellään makaavalla hylyllä tutkimuksia, joiden yhteydessä Estoniasta otettiin noin 25 000 valokuvaa.
Tuhansien kuvien avulla Estoniasta pystytään kokoamaan kolmiulotteisia malleja, joka mahdollistavat autolautan runkoon syntyneiden vaurioiden arvioimisen aiempaa tarkemmin.
Uusien tutkimusten tekeminen tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen kun yksityisen tutkijaryhmän Estoniasta julkaisema dokumenttisarja kertoi aluksen kyljessä olevasta, ennestään tuntemattomasta reiästä.
Dokumenttisarjaa seuranneissa tutkimuksissa vuonna 2021 selvisi, että Estonian kyljessä on paljon vaurioita. Suurimman repeämän koon on aiemmin kerrottu olevan yli 20-metrinen.
Kesäkuussa 2022 suoritetuissa tutkimuksissa on selvinnyt, että repeämän kokoa on aliarvioitu.
Estonian hylkyä tutkittiin kesäkuussa kameroilla varustetun sukellusrobotin avulla.
– Viimevuotisten alustavien tutkimusten mukaan oikean puolen repeämä oli neljä metriä korkea ja 22 metriä pitkä. Nyt olemme saaneet selville, että se on vähintään kuusi metriä korkea ja 40 metriä pitkä, mahdollisesti jopa pidempi, Viron onnettomuustutkintakeskuksen Rene Arikas kertoi Viron yleisradioyhtiö ERR:lle.
– Runko on vääntynyt, siellä on reikiä, halkeamia, rypistymiä ja aluksen kylki painuu sisäänpäin. Koska vaurio jatkuu rungon alla, emme näe sen koko laajuutta, mutta se on näkyvillä noin 40 metrin pituudelta.
Estoniasta julkaistuista uusista kuvista ja tiedoista kertoi ensin Iltalehti.
Erikoisvälineillä merenpohjasta on saatu tarkkalaatuista kuvamateriaalia.
Tutkimusryhmän suunnitelmissa on luoda nyt kerättyjen tietojen pohjalta Estonian digitaalinen sisaralus, jota käytetään erilaisiin simulaatioihin ja mallintamiseen.
ERR:n mukaan tutkijat löysivät aiemmin vaurion läheltä 155-metrisen lautan kuudennen kannen yläosaa, kun taas tällä kertaa muodonmuutoksia havaittiin myös kannella seitsemän. Esimerkiksi aluksen taaveteissa on vaurioita.
Oikean peräkannen vauriot ulottuvat kuudennesta kahdeksanteen kanteen. Keulan puolella muutoksia ei ole havaittu. Keularamppi makaa merenpohjassa samassa asennossa, osittain rungon päällä, kuin edelliselläkin tutkimuskerralla.
Arikaksen mukaan fotogrammetrisesti hylystä on mahdollista muodostaa erittäin yksityiskohtainen 3D-kuva.
Estonian teräsosissa on selviä vaurioita.
– Sen avulla näemme erittäin selvästi sekä suuret muodonmuutokset että halkaisijaltaan vain muutaman millimetrin kokoiset vauriot, joita emme aiemmin pystyneet havaitsemaan luotaimella.
Alustavien tutkimustulosten arvioidaan valmistuvan kesäkuun viimeisellä viikolla. 3D-mallin valmistumisessa kuluu kahdesta kolmeen kuukautta. Lopullisia tutkimustuloksia ja päätelmiä on luvassa keväällä 2023.
Aikaisemmin on spekuloitu sillä, että repeämät ja reiät laivan rungossa olisivat syntyneet Estonian upotessa merenpohjaan tai hylyn liikkuessa merenpohjan kallioperää vasten. Aluksen on kerrottu liikkuneen ja kallistuneen. Vuosien saatossa kallistuma on kasvanut.
Nyt toteutettujen tutkimusten yhteydessä vahvistui myös, että Estonian hylystä vuotaa mereen enemmän öljyä kuin on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu.
– Kamerassa näkyi pieniä öljykuplia nousemassa pintaan. Tutkijat löysivät myös uuden vuodon rungosta.
Suomen rajavartiolaitoksen edustajat olivat kaksi päivää seuraamassa tutkimusryhmän työtä ja havainnoimassa kerättyä informaatiota. Estonian hylky sijaitsee Suomen talousvyöhykkeellä ja mahdolliset öljyntorjuntatoimet kuuluvat Suomen valtiolle.
Arikaksen mukaan Suomen pitäisi päättää yritetäänkö vuoto paikallistaa vai varaudutaanko sen laajenemiseen.
– Kun katsomme löytämiämme laajoja vahinkoja, emme voi sulkea pois sitä, että vuoto pahenee, Arikas toteaa.
Väliaikaisen lakimuutoksen myötä tutkimussukellukset hylylle ovat olleet mahdollisia viime heinäkuusta alkaen.
Aikaisemmin kesäkuussa Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentaja Ilja Iljin kertoi STT:lle, että silmämääräisesti arvioituna aine vaikuttaa kevyeltä polttoöljyltä. Neste haihtuu pintaan tullessaan, eikä aiheuta pieninä määrinä ympäristölle haittaa.
Tämän kesän tutkimussukellusten lopullisten tulosten arvioidaan valmistuvan keväällä 2023.
Samassa yhteydessä Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkö Tommi Kontto arvioi, että aluksella saattaa olla myös raskasta polttoöljyä. Aluksen tankkeja tyhjennettiin vuosina 1995–1996, mutta koska hylky on meren pohjalla kyljellään, kaikkiin tankkeihin ei päästy käsiksi.
Estonia upposi Itämerellä syyskuussa 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä. Kuolonuhreista suurin osa oli ruotsalaisia ja virolaisia. Suomalaisia kuoli 10. Aluksella onnettomuushetkellä olleista 989 ihmisestä 137 pelastui.