Vaikka sähkölasku jo hirvittää, Venäjä voi halutessaan kiskaista hinnat aivan toisiin lukemiin – Näin Putin pelaa kaasulla ja myös ydinvoimalla
Suomalaiset ja eurooppalaiset ovat maksaneet tänä talvena harvinaisen korkeita sähkölaskuja.
Tämä olisi kuitenkin vasta alkua, jos Venäjän presidentti Vladimir Putin päättää lopettaa maakaasun tuonnin länteen. Se syöksisi energian hinnan pilviin myös Suomessa.
Sodan uhka Ukrainassa on tehnyt tästä etäisestä kauhuskenaariosta aiempaa todennäköisemmän. Euroopassa on tehty hätäsuunnitelmia ja haalittu korvaavaa kaasua Japanista asti.
Tässä jutussa kerromme, miten tuntuva ote Venäjällä on Euroopasta kaasun avulla. Kerromme myös, mikä on Suomen rooli Venäjän suuressa energiapelissä.
Apuna on Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.
1. Miksi kaasun katkaisu on niin vakava uhkakuva?
Keski-Eurooppa joutuisi pahaan kriisiin, jos Venäjä vetäisi kaasuhanat kokonaan kiinni. Myös Suomessa sähkö kallistuisi. Venäjä näyttää manipuloivan energian hintaa jo nyt.
Euroopassa on maksettu tänä talvena harvinaisen korkeita energialaskuja, ja sille on monia syitä. Yksi tärkeimmistä on maakaasun hinnan moninkertaistuminen.
Professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan näyttää yhä enemmän siltä, että Venäjällä on tässä näppinsä pelissä.
Toisin kuin muut kaasun tuojat, Venäjä on vähentänyt kaasun toimituksia Eurooppaan, vaikka siitä saisi nyt ennätyksellisen kovan hinnan, kertoo Maailman energiajärjestö IEA.
Kun tuonti vähenee, hinnat nousevat.
Kolmannes Euroopan kaasusta tulee Venäjältä. Jos kaasun tuonti Venäjältä vähenisi entisestään tai jopa loppuisi, varsinkin Keski-Eurooppa olisi pulassa. Euroopan kodeista puolet lämpiää kaasulla, Fortum kertoo.
Kaasua saataisiin kriisissäkin riittävästi kotien lämmittämiseen, mutta hinnat pomppaisivat, talouslehti Economist laskee. Teollisuutta jouduttaisiin ehkä ajamaan alas.
Talous sakkaisi ja inflaatio kasvaisi. Tyytymättömyys leviäisi entistä laajemmalle.
Hintojen nousu kasvattaisi myös suomalaisten sähkölaskua. Euroopassa tuotetaan kaasulla paljon sähköä, ja Pohjoismaat ovat mukana Euroopan sähkömarkkinoilla.
2. Voisiko Venäjä kiristää myös Suomea energialla?
Suomi käyttää niin vähän maakaasua, että täällä kaasun katkaisulla olisi pienempi vaikutus. Häiriöihin on myös varauduttu hyvin. Fennovoiman ydinvoimala lisäisi riippuvuutta Venäjästä.
Suurin osa Suomen käyttämästä maakaasusta tulee Venäjältä kaasuputkessa, joka ylittää itärajan Imatran kohdalla.
Kaasulla tuotetaan kuitenkin vain noin kuusi prosenttia Suomen käyttämästä energiasta, Tilastokeskus laskee.
Jos Venäjä jostain syystä sulkisi kaasuputken, iso osa tuotannosta voitaisiin korvata muilla polttoaineilla, kuten polttoöljyllä, Energiavirasto kertoo. Häiriöiden varalta Suomessa on mittavat kaasun varmuusvarastot.
Suomeen voidaan tuoda myös korvaavaa maakaasua Virosta, jonne laivataan nesteytettyä maakaasua. Suomen ja Viron välinen kaasuputki otettiin käyttöön vuonna 2020.
Toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että Venäjä olisi mitään halua katkaista kaasutoimituksia juuri Suomeen. Kaasu on virrannut vuosikymmeniä itärajan yli ilman suurempia häiriöitä.
Tutkija: Fennovoiman ydinvoimala kasvattaisi riippuvuutta Venäjästä
Professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan Venäjän ote Suomen energiamarkkinoista kasvaisi, jos Fennovoiman ydinvoimala Pyhäjoelle valmistuu suunnitellusti vuosikymmenen lopulla.
Laitostoimittaja on Venäjän valtionyhtiö Rosatom, joka toimittaa myös polttoaineen voimalaan ja on sen osaomistaja. Rosatom on Venäjän ydinenergiaministeriön seuraaja ja täysin valtion hallinnassa.
– Tärkein kysymys on, kannattaako meidän antaa keskeistä infrastruktuuriamme vieraan valtion käsiin, Tynkkynen sanoo.
Fennovoima ei ole vielä saanut voimalalle rakennuslupaa, mutta aikoo hakea sitä hallitukselta tänä vuonna.
Puolustusministeriö on halunnut tehdä hankkeesta vielä turvallisuuspoliittisen selvityksen. Hallitus arvioi päätöksessään paitsi teknisiä kysymyksiä, myös sitä, onko hanke yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.
3. Miten todennäköistä on, että Venäjä oikeasti katkaisisi kaasun tuonnin Eurooppaan?
Kaasun katkaisu olisi äärimmäinen keino, joka toisi hankaluuksia myös Venäjälle. Kaasuputket ovat Venäjällä paitsi bisnestä, myös keino vaikuttaa muihin maihin.
Öljy ja kaasu ovat Venäjän tärkeimmät vientituotteet. Perinteisesti se on halunnut esiintyä länsimaille luotettavana kaasuntoimittajana.
Eurooppaan johtavat kaasuputket eivät silti ole Venäjälle pelkkää bisnestä. Se on pääteltävissä jo putkien reiteistä ja määrästä.
– Venäjä määritteli energian ulkopoliittiseksi vaikuttamiskeinoksi jo 2000-luvun alussa, Veli-Pekka Tynkkynen sanoo.
Esimerkiksi Ukrainalta Venäjä on katkaissut kaasun vuosina 2005–2006, 2009 sekä 2014, jolloin se valtasi Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan.
Viime syksyyn asti Venäjä kuitenkin vakuutti länsimaille, ettei niiden kanssa käytävällä energiakaupalla ole mitään tekemistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Nyt puhe on Tynkkysen mukaan muuttunut, ja Venäjän kynnys käyttää esimerkiksi kaasun vientiä aseena vastustajiaan vastaan on laskenut.
Jos välit lännen kanssa tulehtuvat Ukrainassa laajenevan sodan ja kovien vastapakotteiden takia, Venäjä voisi kostaa nimenomaan kaasuhanojen sulkemisella joko osittain tai kokonaan.
Teko kävisi kyllä kalliiksi Venäjälle, mutta tarvittaessa se pärjäisi ilman kaasutuloja Euroopasta. Valtiolla on valtavat vararahastot, joita se on täyttänyt öljyn ja kaasun vientituloilla.
Tynkkysen mukaan on silti epätodennäköistä, että Venäjä turvautuisi näin äärimmäiseen keinoon. Temppu romuttaisi viimeisetkin ajatukset siitä, että sen kanssa voi käydä luotettavaa kaasukauppaa.
4. Miten hyvin Venäjän energiapainostus toimii?
Riippuvuus on saattanut tehdä Saksasta muita varovaisemman. Lopulta Venäjän kova peli voi kääntyä sitä itseään vastaan. Houkutus hankkia kaasua muualta ja panostaa uusiutuviin energianlähteisiin kasvaa.
Saksa on ollut liittolaisiaan varovaisempi suhteessa Venäjään. Se ei esimerkiksi ole lähettänyt aseita Ukrainaan Yhdysvaltain ja Britannian tapaan. Kriitikoiden mukaan syynä on juuri riippuvuus Venäjän kaasusta.
Asetelma näkyi hyvin keskiviikkona, kun Saksan liittokansleri Olaf Scholz vieraili Yhdysvalloissa. Yhdysvallat on uhannut estää Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönoton pakotteiden avulla, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.
Presidentti Joe Biden vakuutti toimittajille, että tämä kyllä onnistuu tarvittaessa. Scholzille ajatus on vaikeampi niellä. Hän vältteli koko putken mainitsemista tiedotustilaisuudessa.
Nikottelusta huolimatta myös Saksan hallinnosta on kerrottu, että putken perumista voidaan harkita. Näyttää siis siltä, että Venäjän uhkaava käytös on kääntymässä sitä itseään vastaan.
Perinteisesti Saksassa on ajateltu, että kaupankäynti vahvistaa maiden välisiä siteitä ja tekee näin Venäjästä luotettavamman kumppanin.
Nykytilanteessa ajatus näyttää vanhentuneelta. Eurooppa on riippuvainen Venäjän kaasusta, mutta Venäjän ulkopolitiikka on silti aggressiivista.
Tämänhetkinen kriisi on hermostuttanut länsijohtajia siinä määrin, että korvaavaa maakaasua on etsitty muun muassa Yhdysvalloista, Azerbaidžanista ja Qatarista. Jopa Japani on luvannut laivata Eurooppaan nestemäistä kaasua.
Pitemmällä aikavälillä Venäjän markkinaosuus voi laskea pysyvämmin. Euroopalle voi tulla yhä suurempi kiire siirtyä pois kaasun käytöstä ja kohti uusiutuvia energiamuotoja.
Professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan on hyvä, jos Euroopan riippuvuus Venäjän kaasusta vähenee. Venäjän kiristykseen ei pidä taipua.
Samalla Euroopan pitäisi olla valmis palkitsemaan Venäjää, jos se lopettaa uhittelevan ulkopolitiikkansa.
– Satsataan yhdessä uusiutuvaan energiaan Venäjällä, Tynkkynen kaavailee.
Valtavassa maassa riittää tuulta, aurinkoa ja biomassaa. Myös Venäjä hyötyisi, jos se voisi monipuolistaa talouttaan.
Saksa on jo suunnitellut, että kaasuputkissa voisi kuljettaa maakaasun sijaan vihreästi tuotettua vetyä.
Lähteet, AP, Reuters. Alun video: Reuters. Kuvat: Matthias Oesterle / All Over Press, Dumitru Doru / EPA, Silja Viitala / Yle