Valtava palo pysäytti Suomen toiseksi suurimman kahvinpaahtimon – ullakko on edelleen mustana, mutta Meira ei luovuta: ”Tässä olemme ja pysymme”
Normaalisti Sturenkadun ja Aleksis Kiven kadun risteyksessä tuoksuu kahvi.
Helsingin Vallilassa sijaitsevassa funkkisrakennuksessa on paahdettu papuja 1930-luvulta lähtien.
Alueen asukkaat ovat tottuneet kortteliston ominaistuoksuun vuosikymmenten ajan.
Jouluviikolla ilma oli kuitenkin kahvin sijaan sakeana savusta.
Kahvin paahtamisesta alkanutta ullakkopaloa sammutettiin kaikkiaan parin vuorokauden ajan, kun katolla kyteneet palopesäkkeet pääsivät leimahtamaan uudelleen.
Tuli vaurioitti kattorakenteita ja ullakolla sijaisevaa laitteistoa, kahviin ja mausteisiin erikoistuneen Meiran strategia- ja vastuullisuusjohtaja Marleena Bask kertoo.
– Sammutusvesi saatiin onneksi ohjattua porraskäytävää pitkin kellariin, joten vesivaurioita syntyi lopulta aika vähän.
Palon aiheuttamasta rahallisesta vahingosta ei ole vielä arviota.
– Kovin mustunutta ullakolla on, joten työturvallisuussyistä emme päästä alueelle ulkopuolisia.
Meira etsii apua papujen paahtamiseen, muu onnistuu Vallilassa
Seitsenkerroksinen rakennus on sokkeloinen, mutta Marleena Bask puikkelehtii paahtimolla kuin kotonaan.
Kahvintuotanto on levittäytynyt kellarista aina katonharjaan asti.
Pohjakerroksesta raakakahvi kulkee siiloista ullakolle ja siellä sijaitsevien jakajien kautta takaisin alempiin kerroksiin paahtokoneille.
Paahdettu kahvi siirtyy jälleen alaspäin myllyille jauhatukseen ja edelleen putkia pitkin katutason pakkaussaliin.
Yli satavuotias Meiran paahtimo on Suomen toiseksi suurin markkinajohtaja Pauligin jälkeen.
Vallilassa, keskellä Helsingin itäistä kantakaupunkia, pakataan noin 12 miljoonaa kiloa kahvia vuodessa.
Nyt tuotanto seisoo.
Joulukuisessa ullakkopalossa onni oli, ettei sammutusvesi tärvellyt kellarissa sijaitsevia raakakahvisäkkejä.
Myös kahvipapujen jauhamiseen käytettävät myllyt ja pakkauslinjastot ovat yhä iskussa.
Baskin mukaan kahvintuotanto olisi mahdollista käynnistää uudelleen jopa tammikuun aikana, ullakon palovahingoista huolimatta.
Meira saa apua papujen paahtamiseen kahdelta kumppanilta. Testipaahdot on tarkoitus aloittaa osittain jo tällä viikolla.
– Jos pystymme paahdattamaan kahvipavut oman reseptimme mukaisesti kumppanillamme, pystymme itse jauhamaan ja pakkaamaan kahvin täällä.
”Tässä pysymme, paahtimo on osa yrityksemme DNA:ta”
Suomalaiset kuluttavat lähes kymmenen kiloa kahvia vuosittain henkeä kohden – se tarkoittaa toistatuhatta kupillista vuodessa.
Marleena Bask arvioi, ettei tuotannon keskeytys Meiran paahtimolla ehdi näkyä kuluttajille tuttujen kahvimerkkien loppumisena.
Kahvipakettipuskuria on niin kaupoilla kuin Meiran omissa varastoissakin.
Vaikka tuotanto on pysähdyksissä, pieniä ryppäitä kahvipaketteja liikkuu vilkkaasti ykköskerroksen pakkaamossa.
Operaattori Juho Nurmi aukoo isoja kuormalavoja ja nostelee tavaraa hihnalle ripeään tahtiin.
Linjastolla pakataan nyt kahvia kauppojen tilausten mukaisille pienemmille lavoille, jotta tavaraa saadaan liikkeelle.
Tulipaloa seuranneen tuotannonkeskeytyksen takia kenenkään työntekijän töitä ei ole tarvinnut keskeyttää.
Osa väestä on siirtynyt töihin samassa rakennuksessa sijaitsevaan Meiran maustetehtaaseen, joka selvisi palosta säikähdyksellä.
Osalle on löytynyt töitä logistiikasta.
– Kunnossapitoinsinööreille puolestaan riittää paljon töitä jälleenrakentamisessa, Bask lisää.
Baskin mukaan edes tulipalo tai nykyaikaisen tuotannon sovittaminen sokkeloiseen tehdasrakennukseen ei ole saanut Meiraa suunnittelemaan muuttoa pois kantakaupungista.
Heti palon jälkeen oli selvää, että paahtimo jälleenrakennetaan samoille sijoille.
– Vallilan paahtimo on meille rakas paikka. Se on osa historiaamme ja yrityksemme DNA:ta.
Pian kahvi siis tuoksuu jälleen Sturenkadun kulmassa.
– Kahvin tuoksu on tärkeä osa Vallilaa ja Helsinkiä. Tässä olemme ja pysymme, Marleena Bask sanoo.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 12. tammikuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: