Varakkaan suvun vesa lähti uhkarohkeaan yritykseen pelastaa Pompejin asukkaat tuhkasateelta – harvoin kuultu tarina on esillä Suomessa
Paksu tuhkakerros peitti Pompejin ja Herculaneumin kaupungit vuonna 79. Suomen merimuseon näyttely avaa tuhoutuneiden kaupunkien elämää.
Elli Sormunen,
Vesa Grekula
On tavallinen päivä eteläeurooppalaisessa kaupungissa, tuhannet ihmiset kulkevat asioillaan.
Parin päivän päästä 700 vuotta nukkunut tulivuori Vesuvius herää. Tapahtuu yksi historian tunnetuimmista luonnonkatastrofeista.
Pompejin ja Herculaneumin kaupungit asukkaineen peittyivät paksun tuhkakerroksen alle.
Nyt tuhoutuneisiin kaupunkeihin ja niiden asukkaiden arkeen pääsee tutustumaan Suomessa.
Laivasto yritti pelastaa ihmiset tuholta
Kotkassa Suomen merimuseon näyttelyssä on nähtävillä laajasti esineistöä tuhon kokeneista kaupungeista.
Lisäksi esillä on harvoin kuultu tarina Rooman laivaston yrityksestä pelastaa kaupunkien asukkaat Vesuviuksen tulivuoren purkaukselta. Uhkarohkeaan yritykseen lähti Plinius vanhempi. Hän oli varakkaan suvun vesa, tunnettu sotilas, kirjailija ja luonnontutkija.
– Meillä on yksi silminnäkijäkuvaus pelastusoperaatiosta. Plinius nuorempi kirjoitti enonsa Plinius vanhemman yrityksestä pelastaa asukkaita. Plinius vanhempi lähti 12 aluksen voimin pelastamaan ihmisiä, mutta tällä retkellä hän itse kuitenkin kuoli, kertoo näyttelypäällikkö tohtori Minerva Keltanen.
Tarkkaa tietoa ei ole, kuinka moni ihminen lopulta pelastui tuholta. Pompejissa on arvioitu olleen 15 000–20 000 asukasta.
– Sellainen käsitys on, etteivät kaikki asukkaat kuolleet. Tähän mennessä on löydetty noin pari tuhatta ruumista. Varmaan iso osa lähti heti, kun tuhkaa ja pikku kiviä alkoi ropista. Osa päätti linnoittautua taloihinsa, ja se koitui heidän kohtalokseen, Keltanen kertoo.
Näyttelyamanuenssi Erik Tirkkosen mielestä näyttelyn kiehtovin anti on tarina Rooman laivaston yksityiskohdat.
– Roomalaisen laivaston innovatiivisuus ja tekniset ratkaisut ovat kiinnostavia, ja miten he saavuttivat niillä Välimeren herruuden, kuvailee Tirkkonen Suomen merimuseon näyttelyn antia.
Tuhkan alle hautautuneita uhreja
Arkeologisten kaivausten alkamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 275 vuotta. Vesuviuksen tuhotyön jälkiä tutkitaan edelleen.
– Se on merkittävimpiä ja parhaiten säilyneitä arkeologisia kohteita koko maailmassa. Ilman Pompejia me emme tietäisi niin paljoa Rooman valtakunnan ajan arkipäivästä ja elämästä, näyttelypäällikkö Minerva Keltanen sanoo.
Löydökset ovat säilyneet hyvin, koska ne hautautuivat tuhkaan.
– Tuhka on säilyttänyt allaan pari tuhatta vuotta esimerkiksi hiiltyneitä leipiä, koruja ja huonekaluja. Asunnoissa on säilynyt maalauksia, mosaiikkeja ja freskoja. Talojen ulkopinnoissa on säilynyt erilaisia vaalimainoksia ja piirtokirjoituksia, jotka avaavat silloista elämää, Keltanen jatkaa.
Pako Pompejista -näyttelyssä on 160 alkuperäistä esinettä Napolin museoista ja Suomen kansallismuseon kokoelmista: kipsivaloksia tuhkan alle hautautuneista ihmisiä, meriarkeologisia löytöjä, koruja, seinämaalauksia, veistoksia ja arkipäivän käyttötavaroita.
Siivekäs koru toi kantajalleen onnea
Pompejin arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt myös eroottisia esineitä.
Näyttelypäällikkö tohtori Minerva Keltasen mukaan antiikin Rooman valtakunnassa erotiikkaan suhtauduttiin paljon estottomammin kuin kristinuskon ajalla.
– Pompejissa saattoi kadunvarsilla olla isokokoisia falloksia. Fallosta pidettiin suuren luonnon elinvoiman ja onnen symbolina. Se karkotti pahaa silmää, Keltanen kuvailee.
Näyttelyssä voi nähdä koruja, joissa roikkuu siivekkäitä fallos-riipuksia. Niiden tarkoitus oli estää kantajansa onnettomuudet.
Näyttely on avoinna Suomen merimuseossa 31.3.–1.10.2023.
Voit keskustella aiheesta 31.3. kello 23.00 asti