Varustelekan perustaja ihmetteli matalaa veroprosenttiaan – Mats Uotila, 17, ja Lauri Lindén, 19, kertovat, mitä mieltä he ovat suurituloisten verokohtelusta
Varustelekan perustaja Valtteri Lindholm ihmetteli Twitterissä suurituloisten verokohtelua. Lindholm laski, että hänen tulonsa tulevat olemaan tänä vuonna noin 799 000 euroa. Tuloista 108 000 euroa on palkkaa, 418 000 euroa osinkotuloja ja 273 000 euroa osakkeiden myyntituloa. Lindholmin mukaan hän maksaa tästä veroa 193 000 euroa eli hänen veroprosenttinsa on vain 24. Esimerkiksi osinkojen verotus on usein suhteellisen edullista.
– Mikä pointti on ansiotulojen progressiossa, jos rikkaat saavat rahaa näin halvalla, Lindholm ihmetteli Taloussanomissa.
Hänen mielestään verojärjestelmän pitäisi olla sellainen, että ”rahalla ei saa alennuksia”. Lindholm ei käytä paljon veroilla kustannettavaa julkista terveydenhuoltoa tai sosiaaliturvaa, mutta hän näkee, että niillä ostetaan yhteiskuntarauhaa.
Onko rikkaiden verokohtelu liian lepsua?
Mats Uotila: Suomalaisia verotetaan liikaa. Ongelma on, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on kestämättömällä pohjalla. Marginaalisen pienen ihmisjoukon verotusta kiristämällä tämä ei ratkea. Kovatuloisin 2 % maksaa 20 % välittömistä veroista. Se on tarpeeksi.
Lauri Lindén: Verotusta tulee katsoa kokonaisuutena, ja sen tulee pohjautua järkevyyteen. Työntekoa verotetaan kireästi. Jos alle 32 000€ palkkatuloilla maksaa samaa veroprosenttia kuin 800 000€ vuosituloilla, on kyseessä ongelma.
Uotila: On totta, että työntekoa verotetaan liikaa. Tässä nimenomaisessa esimerkissä on kuitenkin syytä huomioida, että esim. osingoista on maksettu jo kertaalleen yhteisövero (20 %), ja tuloksen eteen myyntiä on täytynyt tehdä paljon. Veroja on siis maksettu.
Lindén: Maksetaan kyllä. On sitten toinen kysymys, maksetaanko tarpeeksi suhteessa muuhun toimintaan. Itse uskon vakaasti progressiiviseen verotukseen. Suomessa rikkaimman promillen veroprosentti on keskimäärin sama kuin 5 000 € kuukaudessa tienaavan. Tämä ei ole oikein.
Uotila: Jyrkän progressiivinen verotus ei ole oikein. 5 000 € kuukaudessa tienaava maksaa jokaisesta ansaitusta lisäeurosta yli 50 senttiä veroa. Ahkeruudesta ei tule rangaista, tämä on väärin. Siksi meidän pitäisi leikata menoja, ei korottaa veroja.
Lindén: Meillä on eri käsitys ”jyrkästä”. Rikkaimmat maksavat prosentuaalisesti suuren osan valtion tuloverosta, mutta suurimmat verolajit ovat tasaveroja. Verojärjestelmämme ongelmat ovat osaltaan johtaneet varallisuuserojen kasvuun, sillä se on rikkaille monin osin verrattain suosiollinen.
Uotila: Varallisuuserot eivät ole ongelma Suomessa, ne kuuluvat maailman pienimpiin. Ongelma on se, että alimmissa tuloluokissa varallisuutta on liian vähän. Tätä voidaan lähteä korjaamaan alentamalla työn verotusta ja esim. poistamalla perintövero.
Lindén: Varallisuuserot ovat kasvaneet 30 vuotta putkeen. Ongelma on pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen välinen kuilu. Suhteellisesti korkea verotus on kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnan elinehto, ja siksi verotuksen painopisteitä pitäisi muuttaa kohti reilumpaa järjestelmää.
Uotila: En ymmärrä, miksi minun pitäisi pahastua jonkun toisen vaurastumisesta, se ei ole minulta pois. Kateus ei ole syy verottaa. Alennetaan työn verotusta ja pyritään laskemaan kokonaisveroastetta OECD:n keskitasolle. Se auttaa kaikkia vaurastumaan.
Lindén: Ei kateus olekaan. En ole koskaan nähnyt vasemmistolaista, joka haluaisi sen takia verottaa. Minulle kysymys on rationaalinen. Suomessa ei ole suhteessa verrokkimaihin poikkeuksellisen korkea veroaste, ja kokonaisveroaste on ollut laskussa. Kokonaisveroaste ei ole myöskään niin oleellinen, vaan se, mitä verotetaan ja mikä sen hyötysuhde on.
Uotila: Suomen kokonaisveroaste on yksi korkeimmista koko maailmassa. Sitä ei voida enää nostaa. On väärin, jos ihmisen työllään luomasta arvonlisästä yli puolet siirtyy valtiolle. Tämä taitaa olla se fundamentaalinen ero ajatustemme välillä.
Lindén: On se korkea, mutta ei poikkeuksellisen. Tanskassa EU:n tilastojen uusimpien mukaan 47,6 %, kun täällä 42,2 %. Myös muun muassa Ruotsissa korkeampi. Mutta kyllä, katsomme asiaa eri kulmasta. Minustakin työtä verotetaan hieman liian kireästi, kun taas omistamista ja rikkaita verrattain liian keveästi.
Uotila: Tanskassa sosiaalietuuksia verotetaan, se nostaa kokonaisveroastetta. Tämä on syytä huomioida. Jos omistamisen verotusta kiristetään, se heikentää omistamisen kannustimia ja hankaloittaa tavallisen tallaajan vaurastumista. Siksi verotusta tulee päinvastoin keventää.
Lindén: Omistamisen verotus on Suomessa verrattain matalaa. Virhe tehtiin, kun 90-luvulla tuloverot erotettiin toisistaan. Rikkaat pystyvät maksamaan pienemmällä prosentilla, ja työllä puolestaan harvoin rikastuu. Verojärjestelmässä pitäisi olla mahdollisimman vähän aukkoja. Kaikki samalle viivalle.
Uotila: Työllä ei vaurastu, koska sitä verotetaan liikaa. Luovutaan pääomatuloveron progressiosta, koska tarvitsemme investointeja ja menestyviä yrityksiä. Yhteisövero Viron malliin. Jos vaurastuisimme verotuksella, kotitaloutemme eivät olisi läntisen Euroopan köyhimpiä.
Lindén: Pääomatuloverotushan ei käytännössä ole progressiivista. Yhteisövero puolestaan on EU:n pienimpiä. Esimerkiksi Saksassa se on 30 %. Meidän pitää huolehtia julkisen talouden tasapainosta ja palveluiden rahoituksesta. Menetetyt verotulot pitää aina jotenkin korvata.
Uotila: Nykyinen verotuksen taso ei ole itseisarvo. Verotuloja ei tarvitse korvata, jos leikkaamme samassa suhteessa. Tällä menolla teemme alijäämäisiä budjetteja vielä ensi vuosikymmenellä, joten huoli budjettitasapainosta sieltä suunnalta on vähän kummallinen.
Lindén: Realismia lienee, että joudumme sekä leikkaamaan että korottamaan veroja. Hyvä uutinen on se, että velkaantumiskehitys on kääntymässä. Tänä vuonna Suomi ottaa 8 miljardia ennakoitua vähemmän velkaa.
Uotila: Velkaantumiskehitys ei ole kääntymässä, rakenteellinen alijäämä lisääntyy, IMF on huolissaan Suomen julkisen talouden tilasta, työllisyystoimia ei tehdä. Marinin hallitus lienee yksi Suomen historian vastuuttomimmista, ja näitä sotkuja saadaan korjata pitkään.
Lindén: Ei Suomen talouden iso kuva ihan noin synkkä ole. IMF antaa myös kiitosta pandemia-ajasta ja työllisyysaste on korkein vuosikymmeniin. Pitkän ajan haasteita toki on. Mitä veroihin tulee, lähtisin tukkimaan järjestelmän aukkoja. Verovapaat osingot olisivat listallani ensimmäisenä.
Mats Uotila on Sastamalasta kotoisin oleva 17-vuotias kokoomuslainen. Lauri Lindén on Helsingistä kotoisin oleva 19-vuotias vasemmistolainen. Uotila ja Lindén väittelevät tällä palstalla ajankohtaisista aiheista.