Venäjällä on poikkeuksellista kykyä vedenalaisiin sabotaaseihin – Itämeren operaatio on silti arvoitus
Venäjän asevoimat on jo vuosia satsannut kykyyn käydä vedenalaista sotaa ja suorittaa vakoilua ja sabotaaseja maailmanlaajuisesti, ja kehitystyön arvellaan jatkuvan koko ajan.
Kaluston keihäänkärki ovat kaksi ydinkäyttöistä erikoissukellusvenettä, jotka kykenevät saapumaan vaivihkaa merenpohjassa olevan kohteen ylle ja operoimaan pienemmillä sukelluslaitteilla itse kohteessa.
Asiantuntijat ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että sellaisesta ei voi olla kyse Itämeren Nordstream-kaasuputkien sabotaasin kohdalla.
Tanskan puolustusvoimien julkaisema kuva kaasuvuodosta Bornholmin lähellä Itämerellä.
Massiiviset sukellusveneet ovat yksinkertaisesti liian suuria, ja ne huomattaisiin matalassa meressä, jossa on runsaasti seurantalaitteita.
Maailman johtaviin vedenalaisen sodankäynnin asiantuntijoihin kuuluva amerikkalainen H.I. Sutton arvioi tuoreessa Twitter-ketjussaan, että kaasuputkia vastaan olisi pitänyt käyttää joko sukeltajia tai pienoissukellusveneitä.
Jälkimmäisiä Venäjällä on myös runsaasti.
– Mutta sellaiset tarvitsevat jonkinlaisen pinta-aluksen, Sutton totesi.
Selvää ehdokasta operaation toteuttajaksi ei ole vielä löytynyt, mutta katseet on jo suunnattu myös eteenpäin.
Jos Venäjä toteutti Nordstream-sabotaasin, voisiko se eskaloida operaatioitaan kauemmas ja iskeä muihinkin kohteisiin?
Kysymyksestä avautuu hyytyviä näkymiä, joista on varoiteltu maailmalla jo pitkään.
Vedenalainen erikoislaivasto
Viime tammikuun 7. päivä toinen Norjan Huippuvuoret emämaahan yhdistävistä valokuitukaapeleista lakkasi toimimasta. Internet pimeni saarilla. Alustavan tutkinnan tulos oli selvä: syynä oli todennäköisesti ”ihmisen toiminta”.
Epäilyt ovat kohdistuneet Venäjään. Syynä on se, että venäläisalusten on havaittu jo vuosia toimineen epäilyttävän lähellä merenpohjassa kulkevien tietoliikennekaapelien reittejä.
Venäjän ydinsukellusvenelaivastoon kuuluu nykyisin myös erityistehtäviin tarkoitettuja aluksia.
Niitä kulkee myös Atlantin pohjassa, ja ne ovat modernin tietoyhteiskunnan selkärankaa. Britannia on suoraan varoittanut Venäjää, että niihin iskeminen tulkittaisiin sotatoimeksi.
Itämeren tapahtumien jälkeen Norja on myös jo kehottanut omaa öljy- ja kaasuteollisuuttaan valppauteen.
Vedenalaisten iskujen estäminen olisi vaikeaa, sillä Venäjällä on H.I. Suttonin mukaan erityiskykyjä salaisiin operaatioihin.
– Venäjä on ainoa maa, jolla on erikoissukellusveneiden laivasto merenpohjan sodankäyntiin ja vakoiluun, ja se laajentaa kykyjään, Sutton kirjoitti artikkelissaan viime vuonna.
Venäjän vedenalaisten operaatioiden ”emolaivat” ovat ydinkäyttöiset sukellusveneet Belgorod ja BS-64, joihin voidaan kiinnittää erilaisia sukelluslaitteita.
Niistä viime vuonna käyttöön otettu 184-metrinen Belgorod on yksi maailman suurimmista sukellusveneistä, ja siihen voidaan kytkeä erilaisia muita sukelluslaitteita ja -veneitä.
Aluksilla pystytään suorittamaan syvälläkin merenpohjassa sotilasoperaatioita, kuten erilaisten uponneiden kohteiden nostamista pintaan – tai vaikkapa kaapelien katkaisua ja räjähdepanosten asettamista.
– Erikoissukellusvenelaivaston koko ja monipuolisuus on osoitus siitä, kuinka tärkeää investoinnit ovat Venäjälle, Sutton kirjoitti.
Hän kuitenkin huomauttaa, että Venäjän suorituskyky on osin arvoitus: maa ei kyennyt suorittamaan uponneen Kursk-sukellusveneen pelastusoperaatiota vuonna 2000 ilman länsimaista apua, eikä pelastamaan GUGI-merentutkimusohjelman sukelluslaitetta vuonna 2005 ilman Britannian apua.
Noista ajoista on kuitenkin jo kauan. Ja on helpompi hajottaa jotain merenpohjassa kuin pelastaa sitä.
Minisukellusveneitä ja tutkimusaluksia
H.I. Suttonin mukaan sukellusveneteoriaa vastaan Itämerellä puhuu myös se, että Venäjän tiedetyt resurssit, kuten Belgorod, ovat arktisella alueella, pääasiassa Vienanmerellä tällä hetkellä.
Neuvostoliiton aikaiset Itämeren sukellusalukset on jo aikaa sitten romutettu tai siirretty pois.
Suttonin tuoreen twiittiketjun mukaan Venäjällä on kuitenkin käytössään erilaisia itsenäisesti toimivia pienoissukellusveneitä ja -robotteja. Niiden pääkehityspaikkana on nykyisin Pietari.
Siellä on kehitetty esimerkiksi Vitjaz-D-nimellä tunnettu noin kuusimetrinen sukellusalus, joka esiteltiin vuonna 2020 sotilaskalustonäyttelyssä Moskovassa.
Kuvassa Vitjaz-D-aluksen pienoismalli Moskovan asemessuilla 2020.
Aluksella on jo koesukellettu Mariaanien hautaan yli 10 000 metrin syvyyteen.
Vitjaz on uusin, mutta ei ainoa Venäjän resursseista. Käytössä on myös lukuisia muita sukelluslaitteita, kuten Klavesin-sukellusrobotti ja miehitettyihin sukelluksiin sopiva Bester-alus.
Sukelluslaitteet tai sukeltajat eivät kuitenkaan pysty toimimaan kaukana rannasta olevissa kohteissa, vaan ne tarvitsevat pinta-aluksen, josta vesillelasku tapahtuu.
Varteenotettavin ehdokas venäläisaluksista tällaiseen operaatioon on Jantar-tutkimusalus, jota pidetään tosiasiassa vakoilulaivana. Sen varustukseen kuuluu Rus-niminen syvänmeren sukellusrobotti.
Tutkimusalus Jantaria epäillään tosiasiassa vakoilulaivaksi liikkeidensä perusteella. Aluksen varustukseen kuuluu syvänmeren sukelluslaite.
Suttonin mukaan Jantarin on havaittu useaan otteeseen risteilleen epäilyttävästi tietoliikennekaapelien reiteillä Irlannin edustalla ja muualla Atlantilla, Välimerellä sekä Persianlahdella. Kun brittiläinen F-35-hävittäjä putosi Välimereen viime vuonna, myös Jantar suuntasi samalle seudulle.
Aluksen nykyisistä liikkeistä ei ole tietoa.
Toistaiseksi ei ole myöskään kerrottu havainnoista, jotka osoittaisivat jonkin venäläisaluksen kulkeneen Itämeren kaasuputkien läheisyydessä tihutyön tapahtumisen aikaan. On arveltu, että alueen rannikkovaltiot Ruotsi ja Tanska saisivat myös tällaisesta toiminnasta tiedon nopeasti.