Venäjän minimitavoite on estää Ukrainan Nato-jäsenyys, sanoo puolustusvoimain entinen komentaja
Puolustusvoimain entisen komentajan, kenraali evp. Ari Puheloisen mukaan Venäjän minimitavoite Ukrainassa on estää maan Nato-jäsenyys. Tämän toteuttamiseksi Venäjän pitää ottaa Ukrainan maa-aluetta haltuun ainakin jonkin verran, kertoo Puheloinen Ylen aamussa torstaina.
– Alueiden haltuunotolla Venäjä ajattelee saavansa Ukrainan johdon alistumaan tahtoonsa ja poliittiseen ohjaukseen. Toki on mahdollista, että Venäjällä on laajempiakin päämääriä, kuten koko Ukrainan liittäminen Venäjään, lisää Puheloinen.
Entinen puolustusvoimain komentaja on myös Venäjä-tuntija. Puheloinen on muun muassa opiskellut neuvostoarmeijassa ja toiminut Suomen sotilasasiamiehenä Moskovassa. Puheloisen muistelmakirja Sotilas ja työmies julkaistiin torstaina.
Puheloinen: Venäjän asevoimat eivät kykene tehtäviinsä
Puheloisen mukaan Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan lähdettiin liikkeelle virheellisen strategisen tilannekuvan pohjalta. Tämän seurauksena tehtiin hyökkäyspäätös, ja nyt maan asevoimat eivät näytä kykenevän tehtäviinsä.
– Venäjä on menettänyt hyökkäyssodassa tärkeän aloitteen ja joutunut muuttamaan strategiaansa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa on vaikea arvioida, kuinka kauan sodassa kestää. Sen voin sanoa, että päätä ei toistaiseksi näy, kertoo Puheloinen.
Molempien osapuolten sotilaallista kykyä on arvioitu väärin
Puheloisen mukaan myös lännessä on tehty virhearvioita molempien osapuolten sotilaallisen kyvyn suhteen. On toisaalta yliarvioitu Venäjän kykyä hyökkäykseen, ja toisaalta aliarvioitu Ukrainan puolustuskykyä. Erityisen suuri yllätys Puheloiselle on ollut Venäjän asevoimien heikko yhteistyökyky.
– Kyllä minulle on ollut yllätys eräät Venäjän asevoimien suorituskyvyn asiat, esimerkiksi miten siellä kyetään yhdistämään maavoimien ja ilmavoimien toiminta, ja miten maavoimissa tiedustelu, tykistötulen käyttö, panssarijoukot ja muut toimivat yhteen, sanoo Puheloinen.
Ukrainan sodan sotilaalliset opetukset: lennokkien käyttö ja ohjuspuolustus
Puheloinen kertoo, että yksi uusi asia tässä sodassa on miehittämättomien lennokkien laaja käyttö.
– Olen varma, että ihan kaikkialla asevoimissa paneudutaan tämän jälkeen siihen, miten miehittämättömien lennokkien käyttö voidaan järjestää ja organisoida. Toisaalta pitää miettiä, miten voidaan suojautua siltä vaikutukselta, joka näillä pienilläkin lentolaitteilla on. Tämä pienten lennokkien asevaikutus on ollut jonkinlainen yllätys, toteaa Puheloinen.
Toinen sodan opetuksista on ohjuspuolustuksen tärkeys. Venäjä on tehnyt Ukrainaan jatkuvasti laajoja ohjushyökkäyksiä.
– Viimeistään tässä sodassa ohjusten torjunta ja ohjuspuolustus on tullut nykyaikaisen puolustuksen välttämättömäksi osaksi, sanoo Puheloinen.
Suomen puolustuskyky ei ole tulevaisuutta ajatellen riittävä, arvioi Puheloinen
Puheloisen mukaan Suomellakin on nyt tarvetta kehittää ohjuspuolustustaan. Tähän sotilaallinen liittoutuminen antaa paremman mahdollisuuden kuin aikaisemmin.
– Meillä on merkittävä puolustuskyky, mutta toisaalta se ei ole tulevaisuutta ajatellen riittävä. Tähän johtopäätökseen on tultu, kun on suunnattu merkittävästi lisää rahaa nimenomaan meidän puolustusmateriaali puolen korjaamiseen, sanoo Puheloinen
Puheloisen aikaan puolustusvoimissa jouduttiin säästämään ja tekemään supistuksia.
– Kyllähän tästä sellainen kysymys herää, että mikä on tämän lisärahoituksen tarpeen yhteys siihen, että viime vuosikymmenen alussa leikattiin puolustusbudjetista kymmenen prosenttia pois. Veikkaisin, että merkittävä osa tästä lisärahoituksesta kumpuaa siitä vajauksesta, joka meidän puolustusrahoitukseen jäi 2010-luvulla. Sanoin julkisuudessa silloin, että jos puolustusvoimat menee vielä pienemmäksi, niin koko Suomea ei kyetä puolustamaan, kertoo Puheloinen.
Katso koko keskustelu Ylen aamussa: