Venäjän verkkovalvontaviranomainen Roskomnadzor ilmoitti perjantaina lisänneensä estolistoilleen noin 600 verkko-osoitetta, joissa jaettiin sen mukaan ”valeuutisia” Crocus-keskukseen tehdystä terrori-iskusta. Terrori-iskussa, jonka tekijäksi ilmoittautui Isisin Afganistanin-haara Isis-K, on kuollut 143 ja loukkaantunut yli 180 ihmistä.
Estolistasta kertoi uutistoimisto Tass, jolle Roskomnadzor kertoi myös havainneensa, että uusista terrori-iskuista kertovia viestipalvelu Telegramin kanavia alkoi ilmaantua heti Crocus-keskukseen tehdyn iskun tapahduttua. Valeuutisia ja uusia iskuja julistavia Telegram-kanavia estettiin Tassin mukaan yksitoista.
Myös Kreml otti asiaan kantaa. Paine kohdistuu verkkosivuja vaikeammin hallittavissa olevaan Telegramiin.
– Odotamme asiaan enemmän huomiota [Telegramin perustaja] Pavel Durovilta, sanoi presidentti Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov Moscow Timesin mukaan.
– Sillä tämä teknologisesta näkökulmasta ilmiömäinen ja uniikki resurssi on yhä lisääntyvissä määrin muuttumassa terroristien työkaluksi. Sitä käytetään terroristisiin tarkoituksiin.
Pavel Durov on perustanut sekä Telegramin että Venäjän Facebookia muistuttavan VKontakten (nyk. VK). Oman kertomansa mukaan hän kieltäytyi vuonna 2014 luovuttamasta Venäjän sisäisen turvallisuuden virasto FSB:lle tietoja VK:n käyttäjistä, mikä johti ongelmiin ja siihen että hänen omistuksensa VK:ssa valtasivat Kremlille myönteiset sijoittajat. Durov lähti Venäjältä ja vei Telegramin toiminnot ja hallinnon mukanaan.
Telegram on maailman kolmanneksi suosituin viestipalvelu Whatsappin ja Snapchatin jälkeen. Tilastoyhtiö Statistan mukaan sillä on noin 800 miljoonaa käyttäjää, ja varsinkin venäjänkielisessä maailmassa sen kanavat ovat keskeinen uutislähde.
Venäjällä vuonna 2016 voimaan tullut ns. Jarovaja-laki edellyttää, että sosiaalisen median palvelut luovuttavat viranomaisille sovelluksissaan käytettävät salausavaimet, jotta viranomaiset pystyvät purkamaan viestiliikenteen salauksen ja tarkkailemaan liikennettä. Telegramin perustaja-johtaja Durov ei ole suostunut tähän, joten Venäjä on yrittänyt estää koko Telegramin käytön Venäjällä vuosina 2018–2020 siinä kuitenkaan onnistumatta.
Dmitri Peskov sanoi perjantaina, ettei Kremlin suunnitelmissa ole tällä hetkellä ryhtyä estämään koko Telegramin toimintaa Venäjällä. Sen sijaan Venäjän parlamentin alahuoneen eli duuman käsittelyyn tuodaan pian lakiehdotus, jolla laajennetaan viranomaisten mahdollisuuksia estää ”kiellettyä” sisältöä. Venäjän pääsyyttäjänvirasto, digitaalisen kehityksen ministeriö ja verkkovalvontaviranomainen Roskomnadzor valmistelevat lakia yhdessä.
Vuonna 2023 pääsyyttäjänvirasto lähetti Roskomnadzorille 306 määräystä. Ne sisälsivät yhteensä 41798 laittoman verkkosisällön kohdan poistamisesta, kertoi Tass.