Venäjän “Twitteristä” eli Telegramista tuli Ukrainan sodan tärkein viestikanava – näin Marinin Hornet-lausunnot nousivat siellä esiin
Kun sota alkoi, yksi viestintäkanava nousi ylitse muiden. Miljoonat ukrainalaiset etsivät Telegramista turvallisia pakoreittejä, uutisia rintamalta ja tiedonmurusia kadonneista lähimmäisistään.
Samaan aikaan Telegram täyttyi sotapropagandasta. Venäjän hallitus alkoi käyttää sitä aktiivisesti Kremlin äänitorvena. Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille Telegramista tuli korvaamaton viestintäväline.
– Ainoa kanava, jolla on todella merkitystä Venäjän sodassa Ukrainaa vastaan, on Telegram, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Jukka Viitaniemi.
Viitaniemen mukaan Telegram on ylivoimainen kanava, jos haluaa saada tietoa nopeasti.
– Sen, mitä olet lukenut tänään Telegramista, joku kääntää ja laittaa huomenna tai ylihuomenna Twitteriin, toteaa Viitaniemi.
– Tapahtumia voi seurata jopa paremmin kuin itse tapahtumapaikalla.
Viitaniemen mukaan Ukrainan hallinto ja armeija ottivat Telegramin haltuunsa paremmin kuin Venäjä heti sodan alkupäivinä. Ukrainan sotilastiedustelu ja turvallisuuspalvelu akoivat aktiivisesti tietoa Telegram-kanavillaan. Ukraina pyysi myös tietoja vihollishavainnoista.
– Siellä soivat ilmahälytykset, ja tieto ohjusten laukaisupaikoista levisi ja edelleen leviää nopeasti, sanoo Viitaniemi.
Todenpitävän tiedon ohella Telegramissa julkaistaan myös suuri määrä valheellista tietoa ja videomateriaalia. Se on myös propagandan alusta.
Telegramin käyttö räjähti Venäjällä
Kun Venäjä sulki Facebookin ja Instagramin viime keväänä, venäläiset sosiaalisen median käyttäjät siirtyivät entistä enemmän Telegramiin.
Kiellon ensimmäisen kuukauden aikana helmikuussa 2022 Telegramin venäjänkielinen käyttäjämäärä kasvoi 23 prosenttia ja se oli maan ladatuimpia sovelluksia.
Venäläisen Vedomosti (siirryt toiseen palveluun)-talouslehden mukaan Telegramin osuus Venäjän sosiaalisen median viestiliikenteestä oli 60–80 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) vuoden 2023 alussa, ja kasvu jatkuu. Tällä hetkellä yli 42 miljoonaa venäläistä käyttää Telegramia keskimäärin päivittäin.
Jopa Venäjän varapääministeri Dmitri Tšernyšenko kirjoitti viime maaliskuussa Venäjän hallituksen virallisella Telegram-kanavalla (siirryt toiseen palveluun), että ”valtion virastoille suositellaan Telegram-tilien luomista”.
Nyt ääni on muuttunut. Venäjä on kieltänyt hallinnon työntekijöiltä kaikkien ulkomaiden omistuksessa olevien viestipalvelujen käytön (siirryt toiseen palveluun), mukaan lukien Telegramin. Näin siitä huolimatta, että Telegram oli alunperin venäläinen.
– Telegramissa on liian paljon Kremlin kannalta epäedullista viestintää, toteaa Viitaniemi.
Venäjä myös pelkää yhä enemmän sitä, että maan asevoimien ja tiedustelupalvelun tietoja lipsuu länsimaiden ja Ukrainan käyttöön.
Kuinka Telegram toimii?
Telegram on sosiaalisen median ja viestisovelluksen yhdistelmä. Siellä voi seurata eri tahojen kanavia tai kuulua ryhmiin. Ryhmissä osallistujat voivat viestiä toisilleen samaan tapaan kuin Twitterissä, mutta keskustelijoina ovat vain ryhmän jäsenet. Ryhmässä voi olla jopa 200 000 jäsentä.
– Telegram on ikään kuin Twitterin, Whatsappin ja Signalin yhdistelmä, kiteyttää Viitaniemi.
Henkilökohtaisten ja ryhmäkeskustelujen lisäksi Telegramissa voi Twitterin tapaan viestiä julkisesti omilla kanavilla. Nämä viestit näkyvät kanavan tilaajille. Esimerkiksi Topor Live, yksi Venäjän tilatuimmista Telegram-kanavista, toimii uutisalustana.
Telegram-kanavia voidaan hallita myös anonyymisti, mikä vaikeuttaa viranomaisia tunnistamasta kirjoittajia.
– Telegram sopii myös kansalaisliikkeille, koska siellä voi perustaa ryhmän ja toimia anonyymisti, sanoo Viitaniemi.
Esimerkiksi Valko-Venäjän kansannousua johdettiin Telegramin avulla, koska viralliset langattomat yhteydet olivat silloin poikki. Lisäksi Telegramia käyttävät sekä ääri-islamistit että demokratia-aktivistit (siirryt toiseen palveluun) muun muassa Iranissa ja Hongkongissa.
Mielenosoitusten järjestäminen on helppoa, koska uudelleen jaetun viestin alkuperää ei voi selvittää. Myös eri ryhmiä ja kanavia on hankala löytää, koska ne, jotka haluavat toimia piilossa, ovat yksityisiä.
Telegramissa voi viestiä millä kielellä haluaa, mutta pääosa sen käyttäjistä asuu entisen Neuvostoliiton ja Lähi-idän maissa. Ukrainan sodasta tietoa löytyy parhaiten ukrainan- ja venäjänkielisiltä kanavilta.
Nato-jäsenyys, raja-aita ja Hornetit
Selvitimme, mitä Telegramin venäjänkielisillä kanavilla ja keskusteluissa puhutaan Suomesta. Nostamme tässä jutussa esimerkkejä tuoreimmista keskusteluista pääosin maaliskuun ajalta.
Venäläinen politiikasta ja sodasta uutisoiva Voyennoye obozreniye (suomeksi sotilaallinen arvostelu) kanava kertoi maaliskuun alussa 2023, kuinka Suomi ”lähtee sodan tielle Venäjää vastaan”. Kanava nosti esiin (siirryt toiseen palveluun) kohtia presidentti Sauli Niinistön puheesta Yhdysvalloissa, kuten että ”sota Ukrainassa sai Suomen johdon aloittamaan liittymisprosessin Natoon”.
Sama kanava kertoo Naton vastaisesta mielenosoituksesta Suomessa. Juttu oli otsikoitu näin: PYSÄYTÄ NATO! Suomalaiset vastustavat sotaa. Mielenosoitus (siirryt toiseen palveluun) oli todellisuudessa hyvin pieni.
Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä Telegramissa kommentoi (siirryt toiseen palveluun) myös Venäjän parlamentin ylähuoneen puheenjohtaja, valtapuolue Yhtenäiseen Venäjään kuuluva Aleksei Puškov jo viime kesänä.
”Suomen astuminen liittokuntaan johtaa lisääntyvään jännitykseen Itämeren alueella ja siitä pohjoiseen. Ennen kaikkea siitä, ilmaantuuko Suomen alueelle Naton tukikohtia tai rakenteita”, kirjoitti Puškov Telegram-kanavallaan (siirryt toiseen palveluun) kesäkuussa 2022.
Myös pääministeri Sanna Marinin tuoreet kommentit Ukrainalle mahdollisesti annettavista horneteista päätyivät nopeasti venäläiselle Topor Live (siirryt toiseen palveluun) -uutiskanavalle.
Voyennyj obozrevatel -kanava (suomeksi Sotakolumnisti) puolestaan kerto (siirryt toiseen palveluun)i heti seuraavana päivänä, että Marinin ”asetovereiden” mukaan hän ei ollut keskustellut Hornetien antamisesta kenenkään kanssa.
Myös Suomen aikomus rakentaa aita Venäjän vastaiselle rajalle on ollut esillä Telegramissa. Uutiskanava Voyennoye obozreniye kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun), kuinka Suomessa alettiin rakentaa aitaa Venäjän rajalle, ”jotta laiton rajanylitys vaikeutuu”.
Uutiskanava Rossija (siirryt toiseen palveluun) puolestaan muisteli historiaa kuluneella viikolla ja kertoi, kuinka suomalaiset antautuivat Venäjän joukoille vuonna 1940.
Kaiken kaikkiaan Suomi on esillä Telegramin venäläiskanavilla vain vähän. Esiin nousevat usein pienet tapahtumat, joissa on kytkös joko Natoon tai Venäjään.
Uutiskanava Voyennoye obozreniye (siirryt toiseen palveluun) nauroi 13.3. Suomen sähkönhinnan nousulle ja linkittää Ylen uutiseen hymiöiden kera: ”Liittyi Natoon! 🤣🤣🤣 Suomalaiset joutuivat maksamaan yli viisi miljardia euroa viime syksyn energiakriisin vuoksi”.
Mitä ajatuksia Telegramin käytöstä kertova artikkeli sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta 18.3. kello 23.00 saakka.