Työhuonevähennyksen väärinkäytöstä on seurauksena veronkorotus.
Verotuksessa tehtävä työhuonevähennys tuli monelle tutuksi, kun koronavuosina kaikki kynnelle kykenevät siirtyivät mahdollisuuksien mukaan etätöihin. Samalla aiempaa selvästi useampi alkoi vaatia verotuksessa työhuonevähennystä.
Kun vuonna 2019 työhuonevähennystä sai vajaat sata tuhatta suomalaista, oli heitä ensimmäisenä koronavuonna 2020 yli 400 000, käy ilmi Verohallinnon tilastoista. Samalla työhuonevähennyksen rahamääräinen summa nousi runsaasta 73 miljoonasta eurosta liki 350 miljoonaan euroon.
Työhuonevähennykseen on oikeutettu, jos työskentelee kotona.
– Suurin osa asiakkaista tekee vähennyksen kaavamaisesti sen mukaan, kuinka suuressa käytössä työhuone on, Verohallinnon asiakkuusyksikön ohjaus- ja valvontajohtaja Sanna Savolainen kertoo Ilta-Sanomille.
Kaavamainen työhuonevähennys oli viime vuodelta suurimmillaan 940 euroa. Tällöin edellytyksenä on, että käyttää asuntoaan jatkuvasti ja kokopäiväisesti tulojensa hankkimiseen ja tekee etätyötä vähintään puolet kalenterivuoden työpäivien kokonaismäärästä.
Jos taas tekee säännöllisesti etätyötä, mutta etäpäivien määrä jää alle puoleen kalenterivuoden työpäivien määrästä, on työhuonevähennys 470 euroa.
Työhuonevähennystä voi saada vielä silloinkin, jos tekee etätyötä vain satunnaisesti. Tällöin vähennys on viime vuodelta 235 euroa.
Nyt etätyön teko on vähentynyt, kun pakottavaa tarvetta sosiaaliselle eristäytymiselle ei enää ole. Samalla ovat vähentyneet perusteet täysimääräisen työhuonevähennyksen saamiseen. Koronan alettua hellittää vuonna 2022 painui työhuonevähennyksen saajien määrä selvästi alle 400 000 henkilöön.
”
Työhuonevähennystä voi saada vielä silloinkin, jos tekee etätyötä vain satunnaisesti.
Viime vuoden tilastot saadaan vasta myöhemmin tänä vuonna, mutta selvää on, että työhuonevähennykseen oikeutettujen määrä on jatkanut laskuaan.
Jos viime vuosilta on työhuonevähennystä tehnyt, on hyvä muistaa tarkistaa, onko vielä oikeutettu yhtä suureen vähennykseen kuin koronavuosina vai onko edellytyksiä vähennykseen lainkaan.
Vähennyksen vaatiminen käy helposti veroilmoituksella tai jo verokorttia hakiessa. Verohallinto tekee osan päätöksistä automaattisesti, mutta tietyt ilmoitukset päätyvät virkailijakäsittelyyn.
– Perusteita siitä, milloin tapaus päätyy virkailijakäsittelyyn ei kerrota, koska kyse on viranomaisen salassa pidettävästä käsittelysäännöstä. Virkailija selvittää perusteet vaatimuksen oikeellisuudelle tapauskohtaisesti ja pyytää tarvittaessa asiakkaalta lisäselvitystä tosiasioista, valvontajohtaja Savolainen sanoo.
Jos vaaditulle työhuonevähennykselle ei ole mitään perusteita, on seurauksena veronkorotus. Korotus on yleensä kaksi prosenttia lisätyn tulon määrästä, henkilöverotuksessa kuitenkin vähintään 75 euroa.
– Perusteettomia vähennyksiäkin esitetään ja tapauksiin on puututtu. Vilpillisten vähennysvaatimusten lisäksi esiintyy myös tietämättömyyttä, jota pyrimme poistamaan ohjeistuksella ja tiedottamisella, Savolainen kertoo.
Verohallinto ei kerro, kuinka monta perusteetonta työhuonevähennysvaatimusta se on havainnut. Kaikkiaan valvonnassa löytyi eri verolajeissa viime vuonna lisättävää 418 miljoonan euron verran.