Viekö tekoäly tulevaisuudessa toimittajien työt? ”Synteettisen roskan” täyttämässä maailmassa ihmistoimittajilla erottuu, uskoo HS:n Esa Mäkinen

Tekoälyn kehitys puhututtaa ja toimittajat pähkäilevät, miten se muuttaa työelämää. HS:n journalistisen kehityksen johtajan mukaan journalismin pitää tuottaa uutta tietoa, mihin tekoäly ei kykene.

Mediassa on kohistu viime kuukaudet tekoälystä, jonka kehitys on ottanut suuria harppauksia.

Vuorovaikutteinen tekoälysovellus Chat GPT pystyy esimerkiksi tuottamaan pätevän esseevastauksen hetkessä tai kirjoittamaan tv-ohjelman alkujuonnon. Tekoälysovellukset kuten Midjourney ja Stable Diffusion pystyvät taas tekemään kuvitusta sanallisen ohjeistuksen pohjalta. Korvaako tekoäly media-alan työntekijät tulevaisuudessa?

Helsingin Sanomien journalistisen kehityksen johtaja Esa Mäkinen pitää tekoälyä hyvänä työkaluna. Journalismin kannalta hän näkee ongelmallisena sen, että Chat GPT:n vastaukset perustuvat jo nyt vapaasti saatavilla olevaan tietoon.

– Journalismin pitäisi tuottaa uutta tietoa. Chat GPT:ssä kaikki on kaksi vuotta vanhaa.

Tekoälyn hyödyntämisestä journalismissa keskusteltiin Viimeinen sana -ohjelmassa. Viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-ahon mukaan tekoälyn käyttö journalismissa ei ole riskitöntä.

– Chat GPT työntää vastauksia, joita halutaan, mutta journalismin pitäisi tuottaa vastauksia, joita ei haluta, Jyväskylän yliopiston professori Luoma-aho sanoo.

Chat GPT voi tuottaa myös virheellistä tietoa. Tampereen yliopiston työelämäprofessori ja Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen nimittääkin sitä märehtijäksi.

– Sieltä pötsistä tulee uudelleen ja uudelleen materiaali, jota se jauhaa. Mitä sinne on syötetty, sitä se märehtii. Jos siinä on jonkinlainen vääristymä, niin ei se pysty sitä itse korjaamaan.

Apunen ei usko, että tekoäly tekisi toimittajista työttömiä.

– Ainoastaan siinä tapauksessa, että journalistit ovat niin laiskoja, etteivät itse viitsi reagoida tähän.

Helsingin Sanomien Esa Mäkinen visioi 20 vuoden päähän tulevaisuudennäkymää, jossa maailma on täynnä tekoälyn tuottamaa ”synteettistä roskaa”. Siinä maailmassa perinteisten mediatalojen luotettavuus korostuu.

– Nyt meillä on Hesari, Yle ja iltapäivälehdet ja muutamia maakuntalehtiä, jotka ovat luotettavia ja ne ovat jatkossa luotettavia. Niiden sisältö erottuu siitä kaikesta synteettisestä roskasta, koska niillä on ihmistoimittajia, jotka osaavat käyttää tekoälyä apunaan, mutta he eivät pelkästään käytä sitä.

Professori Luoma-aho uskoo, ettei tekoäly vie työpaikkoja, mutta tulevaisuudessa tekoälyn käytön hallitsevat työntekijät vievät työpaikat niiltä, jotka eivät sitä osaa hyödyntää.

Apusen mielestä teknologialla voi hoitaa rutiininomaiset ja tylsät tehtävät, mutta journalistien pitää pystyä parempaan.

– Jos emme pysty kirkastamaan journalismin todellista lisäarvoa, niin sitten me häviämme tämän taistelun, Apunen sanoo.

Katso koko Viimeinen sana -lähetys Yle Areenasta.