”Viime viikolla oli voimakkaita järistyksiä ja usein” – Joonas Viuho seuraa lähietäisyydeltä viidettä viikkoa jatkuvaa tulivuorenpurkausta La Palman saarella
La Palmalla on useita tähtitaivaan ja avaruuden tutkimukseen tarvittavia isoja teleskooppeja. NOT eli Nordic optical telescope on Turun yliopiston hallinnassa ja sen operatiivisesta toiminnasta vastaa tanskalainen Aarhusin yliopisto.
Tutkijoita paikan päälle tulee kaikista pohjoismaista, ja yksi heistä on tanskalaisyliopistoon väitöskirjaa valmisteleva Joonas Viuho. Hän on viihtynyt La Palmalla jo kaksi ja puoli vuotta, sillä koronan aiheuttamien matkustamisrajoitusten takia hän päätti jäädä saarelle.
Viuho asuu saaren itäreunalla Santa Cruzissa, missä tulivuorenpurkaus näkyy tuhkasateina. Maanjäristykset tuntuvat koko saarella.
– Viime viikolla oli voimakkaita järistyksiä ja usein. Koirat ovat olleet pelokkaita, kun ne ovat aistineet heikotkin järistykset.
Viuho kertoo, että seismistä aktiivisuutta on, ja järistyksissä on päästy melkein viiteen richteriin: riittävän voimakkaita, että niihin herää yöllä. Parhaimmillaan järistyksiä on ollut useita pieniä tunnin aikana ja isompia tunnin, puolentoista välein. Viime viikolla oli aktiivista, mutta nyt rauhallista, Viuho kertoo.
Kun tulivuori ampuu tuhkaa ja kaasuja ilmaan saaren itäpuolella, niitä sataa maahan myös Santa Cruzissa. Kaupungin kadut ja talot ovat peittyneet muutaman sentin tuhkakerrokseen pari kertaa.
– Täällä itäpuolella siivotaan tuhkaa sitä mukaa kuin sitä sataa. Se on hyvin hienojakoista ja muodostaa ikään kuin sementtiä sekoittuessaan veteen. Tuhka voi tukkia vesiputkia, ja sitä on vaikea saada pois, Viuho kuvailee tilannetta.
Ravintoloiden toiminta vaikeutuu, jos leijaileva tuhka tukkii ilmanvaihtojärjestelmiä. Tuhka leijailee myös sisälle taloihin ja esimerkiksi autonmoottoreihin, eli vaikutusta on monin tavoin, Joonas Viuho kertoo.
Laavavirran alle jäänyt kyliä ja banaaniplantaaseja
Tilanne on aivan toinen La Palman länsiosissa lähellä purkautuvaa tulivuorta. Laavavirta on edennyt kohti merta lähellä saaren päätietä, joka johtaa Santa Cruzista toiseen isoon kaupunkiin Los Llanosiin.
Päätien lähellä laavavirta on pyyhkinyt tasaiseksi monta hehtaaria.
– Aiemmin siinä oli taloja ja banaaniviljelmiä, nyt vain tasainen aakee laakee laavakenttä, Joonas Viuho kuvailee muuttunutta maisemaa.
Los Llanosin lähellä tulivuori kuuluu ja näkyy joka puolelle käytännössä koko ajan. Purkaus jyrisee ja tuhkaa sataa.
Saaren länsiosissa on viime aikoina annettu varoituksia ilmanlaadun huononemisesta tuhkan ja kaasujen takia. Ihmisiä on kehotettu pysymään sisällä.
Purkausalue on La Palman saaren aktiivisia viljelyalueita. Satoa on jäänyt laavan ja laskeuman alle.
Joonas Viuho arvioi, että banaanisato kärsii purkauksen takia. Banaani vaatii hoitoa ja pitää poimia oikeaan aikaan. Plantaaseilla ei ole voitu kerätä banaaneja liikkumisrajoitusten, laavavirtojen ja kaasupilvien takia.
Asukkaita on lähtenyt pois alueelta. Osa on siirtynyt naapurisaarille sukulaisten luo odottamaan purkauksen päättymistä.
– Ihmiset ovat auttaneet toisiaan. Todella nopeasti on saatu apua talonsa menettäneille. Periaatteessa tunnelma on hyvä, mutta vähän varautunut, Joonas Viuho kuvailee saarelaisten mielialoja.
Saarelaiset miettivät, voiko purkaus aiheuttaa myös toisen aukon saaren eteläosiin. Viuho pitää tällaista arvailua toistaiseksi hypoteettisena.
– Tällaisesta ei ole viitteitä, että aukeaisi, mutta on mahdollista, että etelämmäs saaren itäpuolelle aukeaisi. Tämä nykyinen purkaus on pidempi kuin pitkään aikaan ja toiseksi pohjoisin viimeisen 300 vuoden aikana, Viuho kertoo.
Vuoden 1949 purkauksessa tapahtui juuri niin, että ensimmäinen purkaus saaren länsipuolella päättyi ja sen jälkeen toinen alkoi. Se aiheutti pienen laavavirran myös saaren itäpuolelle. Purkaus aukesi ensinnä Cumbre Vieja kompleksin kylkeen hieman tämän hetkisen purkauksen eteläpuolelle ja muutama sata metriä ylemmäksi.
Mutta koska laavavirta ehtyy ja tuhkan ja kiven syökseminen loppuu?
Joonas Viuho ei ole nähnyt tästä kunnollista ennustetta. Aiempia purkauksia vertailemalla on arvioitu humoristisesti, että nykyisen vulkaanisen toiminnan olisi pitänyt päättyä jo aikoja sitten. Mutta tulivuori ei sitä tiedä.
Tutkimustyö on vaikeutunut tuhkapilvien takia
Pohjoismaisella teleskoopilla kukin tutkija työskentelee keskimäärin kolme-neljä yötä kuukaudessa. Havainnointi on jatkunut tulivuoresta ja maanjäristyksistä huolimatta.
Ongelmana on ollut tuhka, jota leijuu myös saaren pohjoisosan vuorilla oleville teleskoopeille. Myös hengitykselle vaarallisia typpioksideja on ollut syytä varoa.
Lukuisat teleskoopit sijaitsevat kauan sitten mereen romahtaneen tulivuoren kraaterimaisen Caldera de Taburienten laakson pohjoisreunalla noin kilometrin korkeammalla kuin purkautuva tulivuori.
Maan järistessä myös teleskooppi tärisee eikä se tee hyvää kalliille laitteistolle. Toistaiseksi tähtitaivaan havainnointi on kuitenkin sujunut, jos ilmanlaatu on ollut hyvä.
– Olemme mitanneet tuhkalaskeumaa vuorella ja pitäneet huolen, että teleskooppi osoittaa aina alatuuleen. Näin minimoidaan hiukkaslaskeuma teleskoopin sisällä, Viuho kertoo.
Hän tutkii ilmäkehän taustasäteilyä ja tapoja vähentää sen vaikutusta havaintoihin uusilla 30–40 metrin peilinhalkaisijalla varustetuilla teleskoopeilla niiden valmistuessa.
Linkki tutkimuslaitoksen sivulle, jossa seurataan La Palman seismistä aktiivisuutta (siirryt toiseen palveluun).
Lue myös:
La Palman tulivuoren laavavirta saavutti meren – viranomaiset varoittavat myrkkykaasuista
Kanariansaarten La Palman tulivuorenpurkaus jatkuu – katso suoraa lähetystä
Tulivuori purkautuu Kanariansaariin kuuluvalla La Palmalla – saarella on myös suomalaisia