Voiko Suomi sulkea rajan, jos turvapaikanhakijoita tulee joukoittain? Kysyimme asiantuntijoilta, mitä laillisia vaihtoehtoja Suomella olisi
Valko-Venäjän toiminta Puolan vastaisella rajalla on herättänyt suomalaiset pohtimaan, miten Suomi reagoisi, jos sen rajoille tulisi taas suuria määriä turvapaikanhakijoita.
Tuoreessa muistissa on vielä 2015–2016 vuodenvaihde, jolloin Suomeen saapui Venäjältä muutamissa kuukausissa 1 757 turvapaikanhakijaa Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen kautta.
Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysiyksikön päällikkö Mikko Lehmus,
Missä tilanteissa Suomi voisi sulkea rajansa?
Rajan sulkeminen on termi, jota ei ole lainsäädännössämme.
Lainsäädäntö tuntee kaksi tekijää. Toinen on rajanylityspaikkojen sulkeminen, mikä tarkoittaa liikenteen katkaisua ja liikkumisen rajoittamista sen rajanylityspaikan läpi.
Toinen on se, että Schengen-rajasäännöstössä on määritelty, että ulkorajaa tulee pyrkiä valvomaan siten, että rajanylitykset pystytään estämään ennalta. Jos ei pystytä, rajanylitykset tulisi havaita ja ylittäjät saattaa edesvastuuseen joko rikosprosessiin tai mikäli he esimerkiksi hakevat turvapaikkaa niin ottaa turvapaikkaprosessiin.
Miten rajanylityspaikkojen sulkeminen tapahtuu käytännössä?
Rajanylityspaikoilla on estelaitteita, lähinnä puomeja, joilla liikenne voidaan katkaista.
Suomen lainsäädäntö ei estä myöskään esimerkiksi aidan rakentamista.
Sanoisin, että koko matkalta aidan rakentaminen on kustannusten perusteella mahdotonta. Ihan referenssinä voin mainita, että Kaakkois-Virossa rakennettava aita maksaa julkisten lähteiden tietojen perusteella 500–1 000 euroa per metri ja Suomella on maastossa ulkorajaa runsaat 1 300 kilometriä.
Mikä tämän hetken tilanne on, kuinka paljon Valko-Venäjän kautta on tullut turvapaikanhakijoita?
Ulkorajalle eli Suomen ja Venäjän rajalle tai ulkorajaliikenteen kautta ei ole tullut ketään tähän ilmiöön liittyen.
Sisärajojen kautta on tullut heinäkuun alun jälkeen yhteensä runsas kolmekymmentä henkilöä. Heistä noin 20 on hakenut turvapaikkaa ja loput ovat tiedossa muun muassa esitutkintojen perusteella.
Minkäänlaista isompaa joukkoa ei ole tullut. Yksittäisiä henkilöitä silloin tällöin.
Missä tilanteissa Suomi voisi päättää, että se ei ota vastaan turvapaikkahakemuksia?
Tällä hetkellä sellaista säädöstä meidän lainsäädännössä ei ole. Rajavartiolaitoksen virkamiehelle esitetty turvapaikkahakemus on aina otettava vastaan ja henkilöä ei saa palauttaa ennen kuin asia on käsitelty ja siitä on tehty laissa edellytetty päätös.
Onko niin että turvapaikanhakijan on päästävä Suomen rajojen sisään jättämään hakemuksensa?
Tällä hetkellä vakiintunut käytäntö on juuri tämä, että Suomen valtion alueella esitetty turvapaikkapyyntö otetaan vastaan.
Se ei johda toimenpiteisiin, jos se saatetaan jollain muulla tavalla Suomen viranomaisen tietoon ulkomailla oleskellen. Tällöin katsotaan, että se maa, missä henkilö oleskelee, on vastuussa siitä siirtolaisesta tai pakolaisesta.
Miten Rajavartiolaitos varautuu siihen, että Suomen rajoille tulee turvapaikanhakijoita?
Rajavartiolaitos on valmiusorganisaatio eli pidämme yllä korkeaa valmiutta toimia kaikissa turvallisuustilanteissa.
Meillä on välitön valmius aloittaa toiminnan tehostaminen ja yhteensovitetut suunnitelmat keskeisten kumppanien kanssa siitä, kuinka toimitaan, jos turvapaikanhakijoiden määrä Suomen rajoilla alkaa kasvaa.
Kansainvälisen oikeuden professori: hätätila voi oikeuttaa poikkeamaan joistakin sopimuksista
Suomi ei voi menetellä omilla rajoillaan miten haluaa vaikka turvapaikanhakijoiden määrä kasvaisi.
Kansainvälinen oikeus, sopimukset ja velvoitteet rajoittavat toimintaa myös poikkeusoloissa. Kysyimme rajoitteista kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemeltä.
Onko Suomen missään tilanteessa mahdollista käännyttää pois turvapaikanhakijaa, joka on päässyt maan rajojen sisäpuolelle?
Jos hakija on päässyt rajojen sisälle, käännytystä ei voi tehdä ennen kuin hakemus on käsitelty. Jos hakijalla on oikeus turvapaikkaan, häntä ei saa lähettää maahan, jossa hän voi tulla vainotuksi. Sitävastoin muu järjestely – siis myös muuhun maahan siirtäminen – voi olla mahdollinen.
Voidaanko turvapaikan hakeminen estää siten, että ei päästetä hakijaa Suomen alueelle?
Maahan pääsyn estäminen, jos tarkoituksena on estää turvapaikka-anomuksen tekeminen, voi tilanteesta riippuen johtaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kolmannen artiklan rikkomiseen. Eli se voi olla epäinhimillistä tai loukkaavaa kohtelua.
Voiko Suomi omaan suvereenisuuteen vedoten rikkoa kansainvälisiä sopimuksia poikkeusoloissa?
Pelkkä suvereenisuuteen viittaaminen ei milloinkaan oikeuta sopimuksista poikkeamiseen. Jos kyseessä on hätätila – mitä sillä tarkoitetaankin – poikkeaminen eräistä sopimuksista voi olla laillista. Tämä koskee myös osaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksistä, ei kuitenkaan epäinhimillisen ja loukkaavan kohtelun kieltoa.
Millä tavalla hätätila määritellään?
Hätätilan määritys ei täyty helposti. Muutaman sadan, ehkäpä tuhannen ihmisen ilmestyminen rajalle ei mielestäni riitä. Kysymys on tulkinnanvarainen.
Mitä kansainvälisten sopimusten rikkomisesta seuraisi?
Valtiosopimuksen tai kansainvälisen oikeuden loukkaaminen on vakava teko. Se oikeuttaa muut valtiot erilaisiin vastatoimiin. Ennen kaikkea se luo ennakkotapauksen, jota muut valtiot voivat tulevaisuudessa käyttää hyväksi oikeutta rikkonutta valtiota vastaan.
Voit keskustella aiheesta alla olevasta linkistä huomiseen, 14. marraskuuta 2021 kello 23 saakka.
Lue myös: