Woltin ihmeellinen tarina: Näin pienen porukan idea oli lähellä päättyä konkurssiin rahojen loputtua, mutta sitten tapahtui käänne ja he kaikki rikastuivat
Suomesta ei ole myyty vastaavalla hinnalla yritystä.
Miten startupista kasvoi kymmenessä vuodessa ihmeellinen yksisarvinen eli miljardiluokan yritys? Wolt myydään yhdysvaltalaiselle verkkokauppayhtiö Doordashille ja kauppahinnaksi on ilmoitettu valtava seitsemän miljardia euroa. Kaikki lähti innosta yrittää.
Suomessa oli kasvava startup-ympäristö.
Kuusi nuorta miestä päätti perustaa yrityksen. Sen ideana oli tehdä mobiilisovellus, jonka avulla ihmiset voisivat tilata ruokansa ennakkoon ja hakea ne jonon ohi.
Wolt Enterprises -yritys perustettiin vuonna 2014.
Marraskuussa 2014 Slush-yritystapahtuman toimitusjohtaja Miki Kuusi ilmoitti irtisanoutuvansa tehtävästään. Kuusi kertoi startup-projektista, jota hän oli käynnistelemässä. Keväällä 2015 julkaistun sovelluksen käyttötapa oli yksinkertainen: Woltilla asiakas pystyi tilaamaan ja maksamaan ruokansa etukäteen. Asiakkaan täytyi vain hakea noutoruokansa ravintolasta.
Keskiössä olivat kaverukset Miki Kuusi ja Juhani Mykkänen sekä Elias Aalto, Mika Matikainen, Oskari Pétas ja Lauri Andler.
Miki Kuusi työskenteli Slush-startup-tapahtuman toimitusjohtajana ja tunsi alan ihmiset. Mykkänenkin toki tunsi, mutta hänet tunnettiin parhaiten Helsingin Sanomien Nyt-liitteen toimituksesta.
Jo 22-vuotiaana Kuusi oli käynnistänyt Slushia, rinnallaan muun muassa opiskelijakollegansa Heini Vesander, joka on nykyisin Woltin viestintäjohtaja.
Supercellin Ilkka Paananen ”kummisetänä”
Woltin liikeidea sai tunnetut sijoittajat liikkeelle. Mukaan rahoittajiksi lähti Supercellin perustaja Ilkka Paananen, Lifeline Ventures -pääomasijoitusyhtiön perustajat Petteri Koponen ja Timo Ahopelto sekä Slushin hallituksen silloinen puheenjohtaja Ilkka Kivimäki. Alkupääoma oli 400 000 euroa. Sijoittajat saivat tuolloin korvaukseksi viidenneksen Woltin osakkeista.
Supercelllin Ilkka Paanasta voikin kutsua eräänlaiseksi Miki Kuusen ja koko Woltin kasvuyrityskummisedäksi. (Teleoperaattori Softbank ja peliyhtiö Gungho ostivat Supercellistä enemmistön 1,5 miljardilla dollarilla eli noin 1,1 miljardilla eurolla vuonna 2013. Sittemmin yritys myytiin Kiinaan Tencentille.)
Kuusi sanoo, että Paananen on ollut alusta alkaen hänen tukenaan. Heitä yhdistää hänen mukaansa myös tietynlainen isänmaallisuus, halu kehittää juuri Suomen kasvuyritystoimintaa ja saada sitä kautta maahan uusia työpaikkoja.
Helsingin Sanominen mukaan osa alkuvaiheen sijoittajista on sittemmin kertonut, että he eivät pitäneet liikeideaa kummoisena, mutta he uskoivat Woltin perustajajoukkoon.
Tohinasta ja maineesta huolimattta yritys oli kaatua parin vuoden jälkeen
Pian jonon ohi kahvilaan -applikaatio-idea hylättiin. Tilalle tuli ruoan kotiinkuljetuspalvelu. Ruokaa sai tilata niistä ravintoloista, joissa oli lähettipalvelu. Ja vähitellen myös muista.
– Nyt sanomme, että Wolt on sovellus, jolla saa ruokaa kotiinkuljetuksena, mukaan tai pöytään. Emme puhu enää ennalta maksamisesta, koska maksu tapahtuu ikään kuin taustalla. Kukaan ei enää välitä siitä, Vuoden 2015 Slush-tapahtumassa Juhani Mykkänen kertoi Yle X:n haastattelussa.
Wolt oli juuri saanut sijoittajilta kahden miljoonan euron rahoituksen. Tuota ennen yritys oli ollut mennä konkurssiin: kasvusta huolimatta tappiota oli tehty, rahat olivat loppu ja homma täysin kesken.
– Startupissa pyritään luomaan sellainen konsepti, että jos se lähtee kunnolla lentoon, se monistuu maailmalle ja sillä on mahdollisuus voimakkaaseen kasvuun, Mykkänen sanoi Yle X:n haastattelussa.
Woltin kasvu ja tarina oli parissa vuodessa jo kaikkialla. Wired nimesi syyskuussa 2015 Miki Kuusen Euroopan sadan vaikutusvaltaisimman teknologiavaikuttajan listan sijalle 32. Kuusi nimettiin myös tammikuussa 2016 talouslehti Forbesin 30 merkittävimmän alle 30-vuotiaan kuluttajateknologia-alan vaikuttajan joukkoon.
Ruokaa koteihin, läheteillä
Vuonna 2015 Wolt alkoi toimittaa ruokaa kotiinkuljetuksella ravintoloista, joilla ei ollut omia lähettejä.
Kilpailussa ruokatoimitusen markkinasta wolttilaiset vakuuttivat, että heidän etulyöntiasema on teknologiassa. Woltin ohjelmiston keskiössa on ollut reittien optimointi: algoritmilla optimoidaan kuriirien ja ravintoloiden toimintaa.
Samana vuonna Wolt aloitti toiminnan naapurimaissa Ruotsissa ja Virossa. Seuraavana vuonna mukaan tulivat Tanska, Latvia ja Liettua. Sittemmin yritys on kasvanut. Nyt yritys toimii 23 maassa ja työntekijöitä on yli 4 000. Alueita on Japanista Azerbaidzaniin.
Kaikkiaan kasvuun on kerätty sijoittajilta jopa yli 700 miljoonaa euroa.
Woltin taivalta on varjostanut kritiikki ruokalähettien kohtelusta.
Pari viikkoa sitten aluehallintovasto totesi, että Woltin ruokalähetit ovat työsuhteessa. Wolt kertoi valittavansa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Työsuojeluviranomainen katsoi, että Woltin ruokalähetit ovat työsuhteessa ja heidän tekemistään työtunneista tulee pitää työaikakirjanpitoa. Woltin mukaan suurin osa läheteistä ei halua työsuhteeseen.
Ruokalähettien asemaa on puitu oikeudessa useissa eri maissa ja päätökset ovat vaihdelleet. Ruokalähettien asemasta työmarkkinoilla on kiistelty jo vuosia. Lähetit ovat tehneet töitään yrittäjän asemassa vailla työntekijän työttömyysturvaa.
”Wolt säilyy Suomessa”, Miki Kuusi sanoo
Woltin työntekijät omistavat yritystä. Heistä tulee nyt Doordashin omistajia. Ja samalla luvassa on uusia nimiä Suomen huipputuloisten listalle.
Miki Kuusi kertoo, että kauppa Doordashin kanssa alkoi ajatuksesta: tehdäänkö jotain kivaa yhdessä?
Ylelle hän kertoo, että Woltin tiimin ja päämajan on tarkoitus pysyä Suomessa. Helsingistä tulee eräänlainen Doordashin kansainvälisen toiminnan keskus. Samalla laajennuksia on esimerkiksi Berliiniin.
Kaupassa Wolt saa kannattavan ison yrityksen taustalleen, lähinnä Yhdysvalloissa toimiva Doordash taas väylän kansainvälistyä.
Kuusi sanoo, että tarjouksia Woltista on tullut aiemminkin usein. Ja niistä on aina kieltäydytty.
– Meillä on ollut monta mahdollisuutta myydä Wolt vuosien varrella, niin että se olisi ollut hyvä juttu perustajile, omistajille ja työntekijöille. Mutta se ei olisi ollut iso juttu Suomelle, Kuusi sanoo.
Ajatus oli viedä Wolt pörssiin. Ja tämän ajatuksen hylkääminen oli Kuusen mukaan hänen elämänsä vaikein päätös.
– En enää uskonut, että voisi tulla sellaista kombinaatiota, josta me itse olisimme innostuneita, hän sanoo kaupoista.
Hän korostaa, että Woltin perustajatiimi oli tekemässä päätöstä.
Woltin isoin pullonkaula kasvussa ovat Kuusen mukaan ihmiset. Esimerkiksi Piilaaksosta löytyy ihmisiä ja osaamista, joka pystyy suoraan hyppäämään tekemään vastaavia töitä. Suomessa vastaavaa osaajamäärää ei ole. Kuusi toivoo, että Woltin hyöty Suomelle jatkossa on juuri olemassaolevat osaajat ja osaajien kasvattaminen.
– Me nostamme Suomen kasvuyritysten kunnianhimon tasoa.
– On ollut mahtava matka, ja tästä se vasta alkaa, Miki Kuusi sanoi kansainvälisessä lehdistötilaisuudessa kaupan julkaisemisen aamuna.
Kuusen oma matka käy nukkumaan, kunhan hän ensin soittaa päivän päätteeksi puhelut kansainvälisillle sijoittajille. Univelkaa on kuulemma kertunut melkoisesti.
Korjaus 12.11. – Wolt aloitti kotiinkuljetukset vuonna 2015, ei 2016, kuten artikkelissa aiemmin kirjoitettiin.
Lue myös:
Wolt-kuskit kuulivat miljardien yrityskaupasta toimittajalta – ”Onhan se valtava summa!”