Nato-jäsenyyden myötä Suomessa on nostanut päätään keskustelu siitä, tulisiko meidän sallia tarvittaessa ydinaseiden kuljettaminen maan ilmatilassa, aluevesillä ja maaperällä.
Eurooppaan on tällä hetkellä sijoitettu satakunta yhdysvaltalaista ydinasetta, jotka sijaitsevat viiden Naton jäsenmaan alueella: Belgiassa, Italiassa, Alankomaissa, Saksassa ja Turkissa.
Rauhan aikana niiden liikutteluun ei ole minkäänlaista tarvetta, mutta kriisin kohdatessa tilanne voisi olla toinen.
Nykyinen lainsäädäntö kuitenkin kieltää ydinaseiden maahantuonnin ja sijoittamisen Suomen alueelle. Kauttakulun salliminen vaatisikin ydinenergialain muuttamista.
Tuleva presidentti Alexander Stubb linjasi muun muassa Ylen presidenttiväittelyssä 1. helmikuuta, että Suomen pitäisi muuttaa ydinenergialakiaan siten, että se mahdollistaa ydinaseiden kauttakulun.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi sunnuntaina Ylen Pääministerin haastattelutunnilla kysymykseen, tuleeko tästä hallituksen linja?
– Mielestäni sille on vahvat perusteet. Kun presidentti aloittaa kautensa siitä tullaan varmasti keskustelemaan, Orpo totesi.
Kokoomus ei vastusta lain muuttamista
Kysymys kauttakulun sallimisesta ja ydinenergialain muuttamisesta jakaa eduskunnan puolustuslakivaliokuntaa.
Yle kysyi eduskunnan puolustusvaliokunnan jäseniltä, pitäisikö Suomen sallia ydinaseiden kauttakulku ja muuttaa ydinenergialakia.
Pääministeripuolue kokoomus ei vastusta sitä, että lakia muutetaan, jos se todetaan yhdessä tarpeelliseksi.
– Rauhassa eteenpäin, tutkitaan yhdessä ja sitten tehdään ratkaisuja, sanoo puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.).
Kopra ei kiirehtisi lain kanssa.
Hän toteaa, että ydinenergialakiin kohdistuu muitakin muutostarpeita liittyen muun muassa pienydinvoimaloiden mahdollisuuksien kehittämiseen.
– Tästä varmasti tulee jossain vaiheessa sitten laajempi hallituksen esitys.
Osa toivoo hallituksen esitystä jo tällä kaudella
Valiokunnan varapuheenjohtajan Mikko Savolan (kesk.) mukaan Suomen ydinenergialainsäädäntöä on tarpeen tarkastella.
Hän odottaakin, että hallitus tuo laista esityksen eduskuntaan vielä tällä vaalikaudella. Savola toimi itse puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) sijaisena viime hallituskaudella, jolloin asiasta jo keskusteltiin ja muutosta valmisteltiin.
– Toivon, että hallitus kävisi tämän asian ripeästi omissa päätöksentekoelimissään läpi, saisi linjaukset aikaan ja toisi tänne eduskuntaan esitykset. Niin että sitä voisi sitten tarvittavilta osin muuttaa.
Savola kuitenkin muistuttaa, että ydinaseiden varsinainen sijoittaminen Suomen maaperälle ei ole realismia.
– Kun ollaan täysin oikeuksin ja velvoitteen mukana puolustusliitossa, niin tämänkaltaisia kysymyksiä voi tulla tulevaisuudessa eteen.
Myös kansanedustaja Jari Ronkaisen (ps.) mielestä Suomen pitäisi sallia ydinaseiden kauttakulku.
Hän kuitenkin muistuttaa, että ydinaseita liikutellaan äärimmäisen vähän. Sitä ei tehdä edes Naton harjoitustoiminnassa. Jos ydinaseiden kauttakuljetus tulisi Suomessa ajankohtaiseksi, puhuttaisiin käytännössä kriisitilanteesta.
– Pitäisin kovin ihmeellisenä, jos Suomessa olisi tässä kohtaa jarru päällä.
Lakimuutoksen edistämisessä tulee hänen mukaansa edetä ripeästi.
– Nato-lait pitää saada mahdollisimman nopeasti voimaan. Ei tässä mitään jarruja passaa painaa. Mutta tähän täytyy ottaa se aika mikä tarvitaan.
”Ydinaselinja ei ole hötkyilyn paikka”
Kansanedustaja Hanna Holopaisen (vihr.) mukaan vihreät ei kannata ydinaseiden kauttakulkua Suomen kautta.
– Ydinenergialain muuttamiselle tältä osin ei ole tarvetta, eivätkä ydinpidäke tai liittolaiset sitä edellytä. Ydinaselinja ei ole hötkyilyn paikka, ja Suomen pitkä linja suhteessa ydinaseisiin on ollut edistää ydinaseriisuntaa.
Kansanedustaja Mika Karin (sd.) mukaan Suomen tulee säilyä ydinaseettomana, kuten muunkin Pohjolan. Tämä on hänen mukaansa hyvä perusta myös tulevalle ajalle.
– On Naton ydinasepolitiikka, joka sijoittaa ydinaseet tällä hetkellä ympäri Eurooppaa, mutta ei tänne Venäjän lähialueille.
Kari viittaa useisiin puolustus- ja ulkopolitiikan asiantuntijoihin, joiden mukaan ydinaseiden kauttakulkuun Suomen läpi ei ole edes minkäänlaista tarvetta.
Tämän vuoksi myöskään ydinaselakia ei ole hänen mielestään tarpeen muuttaa.
Kansanedustaja Merja Kyllösen (vas.) mukaan vasemmistoliiton kanta on niin ikään selvä.
– Meidän puolueessamme tai eduskuntaryhmässä ei ole koettu tarpeelliseksi muuttaa hyviä linjauksia, näin ollen emme tue ajatusta ydinenergialain muuttamisesta.
Valiokunnan varajäsen Sari Tanus (kd.) ei ota asiaan suoraa kantaa.
– Asioita tarvitsee yhdessä arvioida ja sitten myös miettiä se, että missä määrin julkisuuteen näistä linjauksista annetaan tietoa.
Joakim Strandin (r.) mukaan RKP ei ole puolueena linjannut asiasta.
– Yleisellä tasolla totean, että loogista olisi, että sellaiset liikkeet mitkä Suomelle ja Natolle ovat hyödyksi, tulisivat olla mahdollisia.
Oppositiota toivotaan valmisteluun mukaan
Valiokunnan jäsenet toivovat mahdollisen lakimuutoksen kulkevan joka tapauksessa eduskunnan myllyn läpi perusteellisesti.
Jukka Kopra alleviivaa, että asia on käsiteltävä tarkkaan eduskunnan keskeisissä valiokunnissa. Vasta tämän jälkeen tulisi muodostaa Suomen näkemys asiaan.
Samaa mieltä on Mika Kari.
– Jos hallitus aikoo edetä asiassa, on tärkeä edetä siinä parlamentaarisesti, eli yhdessä opposition kanssa.
Mikko Savola uskoo, että seuraavissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä puolustusta koskevissa selonteoissa otetaan asiaan myös kantaa.
Jari Ronkainen uskoo, että asiasta päätettäessä kysymystä käsiteltäisiin niin sanottuna omantunnon asiana.
Se tarkoittaa, että eduskuntaryhmät eivät edellyttäisi kansanedustajilta äänestyksessä ryhmäkuria, vaan jokainen saisi äänestää oman vakaumuksensa mukaan.