Banner Before Header

Yhden vanhemman perheissä on muita alhaisempi työllisyys – ratkaisuksi ehdotetaan lisää vuoropäiväkoteja ja hoitoa myös koululaisille

Työllisyys on yhden vanhemman perheissä huomattavasti alhaisempi kuin vastaavan ikäryhmän edustajilla sekä perheissä, joissa on kaksi vanhempaa, ilmenee Monimuotoiset perheet -verkoston ja Suomen Startup-yhteisön tutkimuksesta, joka perustuu Tilastokeskuksen tietoihin.

Ero korostuu erityisesti pienten lasten vanhemmilla. Yhden vanhemman perheiksi tilastoidaan sekä yksinhuoltajat että kahdessa kodissa asuvien lasten lähivanhemmat, eli ne aikuiset, joiden luona lapsi on kirjoilla.

Yksin pienen lapsen kanssa asuvan voi olla mahdotonta tehdä esimerkiksi vuorotyötä, jos ympärivuorokautista hoitoa tarjoavaa päiväkotia ei ole riittävän lähellä, sanoo Susanna Kavonius. Hän on Monimuotoiset perheet -verkostoon kuuluvan Yhden vanhemman perheiden liiton puheenjohtaja.

Kunnassa saattaa olla vain yksi vuoropäiväkoti, joka voi autottomalle olla liian kaukana sekä töistä että kotoa, jolloin työmatkoihin menee jopa yli tunti, Kavonius sanoo.

Pienten koululaisten kanssa tilanne voi olla vielä hankalampi.

– Ei kahdeksanvuotiasta voi jättää yksin kotiin kahdentoista tunnin yövuoron ajaksi.

Lisäksi yksin lasten kanssa asuvan voi ylipäätään olla vaikeampi saada töitä, Kavonius sanoo.

– Ennakkoluulot vaikuttavat, varsinkaan pienten lasten yksinhuoltaja ei ole työmarkkinoilla mitenkään erityisen haluttu.

Joka neljäs yhden perheen vanhemmista saa toimeentulotukea, enemmän kuin lapsiperheet keskimäärin. Kyselytutkimusten mukaan yksinhuoltajat haluaisivat kuitenkin tehdä töitä ja elättää itsensä, Susanna Kavonius sanoo.

– Vaikka raha ei tuo onnea, se helpottaa kummasti elämää.

Yhden vanhemman perhemuoto yleistyy

Työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat huolestuttavat, sillä työmarkkinoita vaivaa osaajapula, sanoo startup-yritysten etuja valvovan Suomen Startup-yhteisön (SSY) ekonomisti Youssef Zad.

Helpotusta ei ole luvassa, sillä työikäinen väestö pienenee ja yhden vanhemman perheet yleistyvät.

1990-luvun alussa niiden osuus kaikista lapsiperheistä oli noin 15 prosenttia, mutta nyt jo lähes 25 prosentissa perheistä lasten kanssa asuu yksi huoltaja.

Yhden vanhemman perheistä noin 15 prosenttia on isän ja lasten perheitä. Kaikista lapsista lähes viidennes, yli 190 000, asuu yhden vanhemman perheessä. Kaikkiaan perheitä, joissa asuu alaikäisiä lapsia, on Suomessa yli 550 000.

Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi kaikki töihin kykenevät pitäisi saada työmarkkinoille ilman merkittäviä esteitä, Zad sanoo.

Hoitoa myös koululaisille

Esimerkiksi kaupan alalla yleistä epätyypillistä työaikaa olisi helpompi tehdä, jos vuoropäivähoitoa olisi laajemmin tarjolla kodin ja työpaikan lähellä ja hoitoon pääsisivät myös pienet koululaiset, hän sanoo.

– On paljon perheitä, joilla ei ole minkäänlaisia tukiverkkoja.

Ruotsin Fritidshem-toimintamallia, jossa koululaisille on toimintaa aamuisin, iltapäivisin ja loma-aikoina, voisi tuoda laajemmin Suomeen, Youssef Zad ehdottaa.

Myös työyhteisöjen ja johdon asenteissa on varaa parantaa.

– Miten suhtaudutaan siihen, että on lapsia hoidettavana. Ei sanota, että valitse, haluatko uran vai perheen, vaan annetaan tilaa erilaisilla perhetilanteille.

Ekonomisti Youssef Zad seisoo Hakaniemen puistossa.
Perheystävällisempi työelämä nostaisi työllisyyttä. Yhteiskunnassa on hyvät tukiverkot, mutta ne voisivat olla vielä vähän paremmat, sanoo ekonomisti Youssef Zad. Jyrki Ojala

Startup-yritykset mielletään helposti paikoiksi, joissa tehdään pitkää päivää ja melkein nukutaankin työpaikalla. Startup-yrityksiä edustava SSY haluaa muuttaa tätä mielikuvaa ja kirkastaa Suomen brändiä.

– Suomella on kansainvälisesti hyvä maine työn ja perheen yhdistämisessä ja se on meille etu, kun kilpaillaan osaajista, Zad sanoo.

Positiivinen esimerkki on hänen mukaansa peliyhtiö Supercellin toimitiloihin perustettu päiväkoti.

– Se lyhentää matka-aikaa ja lasta voi käydä tervehtimässä työpäivän aikana.

Vuorovanhemmuudesta joustoa

Vuorotellen eri vanhempien luona asuminen tuo jonkun verran joustoa vanhempien aikatauluihin.

Vuoroasumista pitäisi tukea muun muassa niin, että lapsella voisi olla kaksi virallista osoitetta, ja että toisenkin vanhemman luona olisi oikeutettu esimerkiksi koulukyytiin ja terveyspalveluihin, sanoo SSY:n toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.

Espoon kaupunginvaltuutettu ja keskustan varapuheenjohtaja ja entinen europarlamentaarikko on itsekin kahden alakouluikäisen lapsen vuoroviikkovanhempi.

– Yhteiskunta ja työelämä eivät ihan ole pysyneet perheiden monimuotoistumisen perässä. Kaikki hyötyisivät, jos työn ja perheen yhteensovittaminen olisi helpompaa.

Riikka Pakarinen, Keskustan varapuheenjohtaja seisoo Hakaniemen rannassa.
Yllätyin, miten suuri ero yhden ja kahden vanhemman perheiden työllisyydessä on, sanoo Suomen Startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen. Jyrki Ojala

Myös etävanhemman mahdollisen puolison pitäisi voida hoitaa sairasta lasta, Pakarinen esittää.

Pakarinen kokee saaneensa työnantajilta ymmärrystä vanhemmuuden ja uran yhdistämisessä. Lapsiviikoilla hän on voinut tehdä esimerkiksi etätöitä jo ennen pandemiaa.

– Olen jokaisessa työhaastattelussa sanonut, että niillä viikoilla, kun lapset ovat minulla, en voi tehdä iltatöitä. Sen toisen viikon voin tehdä töitä vaikka 24/7.

Miesten perhevapaat törmäävät usein ennakkoluuloihin

Työn ja perhe-elämän sovittamiseksi ainakin julkisilla työpaikoilla voisi harkita, voisivatko vuorotöitä tekevät pientä lasta yksin hoitavat tehdä väliaikaisesti vain aamu- tai iltavuoroa, eikä yövuoroa ollenkaan, ehdottaa yhden vanhemman perheiden liiton Susanna Kavonius.

Lisäksi hän toivoisi enemmän tukea pienten lasten vanhemmille niin, että he eivät päätyisi eroon.

Pienten lasten isät tilastojen mukaan kaikkein eniten töitä. Siinä olisi työnantajilla asennemuutoksen paikka, Kavonius arvioi.

– Miehet törmäävät useammin ennakkoluuloihin, jos he haluavat pitää vanhempainvapaita. Kaikilla työpaikoilla ei suhtauduta ollenkaan myönteisesti siihen, että isä jää kotiin.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 8.6. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Nuori nainen oli raskaana, kun töitä ei jatkettukaan – kääntyi luottamushenkilön puoleen: ”Uusi työsopimus annettiin vuorokautta myöhemmin”

29-vuotias Laura Wathén haluaisi lapsen, mutta ei uransa kustannuksella – huoli uranäkymistä saa monen lykkäämään lapsihaaveitaan

Tämä on ainoa tilaisuus kurkistaa Supercellin uuteen päämajaan – peliyhtiö osti Suomen suurimman puutoimistorakennuksen

Source Link yle.fi