Ihmisen toiminta on häirinnyt veden kiertokulkua, ja ilmastonmuutos pahentaa ongelmia.
Yhdistyneet kansakunnat järjestää tällä viikolla konferenssin globaalista vesikriisistä (siirryt toiseen palveluun), joka on jäänyt järjestössä vähälle huomiolle. Vesivarojen käytöstä ei ole tehty kansainvälistä sopimusta eikä sille ole omaa virastoaan YK:ssa. Viimeksi korkean tason YK-kokous aiheesta pidettiin vuonna 1997 Argentiinassa.
Juomakelpoinen vesi on jakaantunut planeetalla epätasaisesti. Suomen kaltaisilla mailla vettä on yllin kyllin, mutta monessa maassa vedestä on pulaa ja käytössä olevat vesivarat ovat saastuneita. Konferenssin ovat kutsuneet koolle Hollanti ja Tadzhikistan.
– Nyt tai ei koskaan, kuten sanotaan, tämä on kerran sukupolvessa koittava tilaisuus, sanoo AFP:lle Hollannin vesiasioiden erikoislähettiläs Henk Ovink.
Ovinkin mukaan ihminen on hajottanut planeetan luonnollisen veden kiertokulun.
– Otamme liikaa vettä maaperästä ja saastutamme sen veden, joka on jäljellä, Ovink sanoo.
Yksi kärsii kuivuudesta, toinen tulvista
YK:n kolmipäiväinen tapahtuma järjestetään Yhdysvaltain New Yorkissa keskiviikosta perjantaihin. Järjestäjät toivovat tapahtumasta ”Pariisin hetkeä” vedenkäytölle, viittauksena Pariisin ilmastosopimukseen, jossa maat sopivat ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta.
Vedenkierron häiriöt ovat näkyneet ääripäiden lisääntymisenä eri maiden vesitilanteessa. Yhtäällä kärsitään kuihduttavasta kuivuudesta ja toisaalla tuhoisista tulvista. Sään ääri-ilmiöiden arvellaan vain lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä.
YK:n arvion mukaan 2,3 miljardia ihmistä elää maissa, jotka kärsivät jossain määrin vesipulasta. Juomaveden puutteesta kärsi vuonna 2020 kaksi miljardia ihmistä ja 3,6 miljardilla ei ollut vessaa kotona. 2,3 miljardilla ei ollut mahdollisuuksia pestä käsiään kotona, mikä johtaa tautien leviämiseen.
Luvut kertovat karua kieltä siitä, että YK on epäonnistumassa kestävän kehityksen tavoitteessaan, jonka mukaan vedensaanti olisi saatava turvattua kaikille ihmisille vuoteen 2030 mennessä.