Liian kuuma makuuhuone, aamulla hikiset lakanat ja huonosti nukutun yön jäljiltä sumuinen pää. Tästä meillä kaikilla on kokemusta.
Öistä tulee entistä lämpimämpiä. Maanantaina julkaistun hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n yhteenvetoraportin mukaan ilmastonmuutos etenee, ja kovasti pitää tehdä töitä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu jäisi kahteen asteeseen tai sen alle.
Viime kesänä, elokuun lopulla Helsingissä saatiin esimakua trooppisista öistä. Kuuden päivän ajaksi kostea ilmamassa asettui pääkaupungin yläpuolelle ja lämpötila vain piipahti 20 asteen alapuolella. Se oli hyvin poikkeuksellista.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela kertoo, että erityisen tukalaa pikkutunneilla tulee suurissa kaupungeissa lämpösaarekeilmiön vuoksi.
– Auringon säteilyn lämmittävä vaikutus aiheuttaa sen, että lämpö varastoituu rakennuksiin ja infraan, asfalttipinnoille ja se vapautuu sieltä yöaikaan, Ruuhela sanoo.
Kaupungit eivät ehdi jäähtyä. Ero maaseudun yölämpötiloihin voi olla merkittävä.
Ilmastonmuutos rikkoo elämänrytmin
Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta nukkumiseen on hiljattain tehty parikin (siirryt toiseen palveluun) tutkimusta (siirryt toiseen palveluun), eikä niiden tulos yllätä: nousevat yölämpötilat heikentävät sekä unen määrää että laatua.
Kööpenhaminan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiskunnan vuodessa nukutut unet lyhenevät 50-58 tuntia vuosisadan loppuun mennessä. Luku ei kuulosta suurelta, mutta jos se osuu unen syvimpään vaiheeseen, vaikutukset ovat merkittävät.
Yöunien heikentyminen vaikuttaa kokonaisuudessaan elämänrytmiin.
– Uni on hienovaraisessa suhteessa meidän ympäristöömme, valoon ja lämpötilaan. Meidän sisällämme tikittää planetaarinen kello, 24 tunnin vuorokausirytmi, joka on altis häiriintymään, sanoo professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta.
Ihmisten voi olla vaikea sopeutua uuteen tilanteeseen, sanoo Kööpenhaminan yliopiston tutkija Kelton Minor National Geocraphic (siirryt toiseen palveluun) -lehden haastattelussa.
Ihmisen kehon lämpötilassa on voimakas sisäinen säätely. Muutamankin asteen vaihtelu vaikuttaa voimakkaasti elimistön toimintakykyyn.
Kehon lämpötila myös säätelee unta ja on yhteydessä nukahtamiseen. Juuri ennen nukahtamista ihon lämpötila nousee nopeasti, mutta ihmisen ydinlämpötila sisäelinten ympärillä laskee. Ilman tätä lämpötilan dynaamista vaihtelua nukahtaminen voi olla vaikeampaa.
Unensaantia huonontavat myös valon määrä, ilman laatu ja ilmastoahdistus.
– Ahdistuneisuudelle on tyypillistä huolestuneisuus ja ajatusten ylivirittyneisyys. Ahdistuksen säätely on vaikeampaa väsyneenä ilta-aikaan. Erilaiset huolet ja pelonaiheet tulevat voimakkaampana mieleen ja vaikeuttavat unensaantia. Ilmastoahdistus ei kuitenkaan aina näyttäydy ahdistuneisuutena vaan myös voimavarana huolehtia yhteisistä asioista ja paremmasta tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan myös unta, Pesonen summaa.
Huonoilla yöunilla paljon huonoja terveysvaikutuksia
Uni antaa aivojen ja kehon levätä ja kerää energiaa seuraavaa päivää varten. Lyhenevillä unilla voi olla dramaattisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Verenpaine nousee, infektioiden ja diabeteksen riski kasvaa, paino voi nousta, mielen terveys horjua. Lista on pitkä.
Ikäihmiset, naiset ja nuoret ovat ryhmiä, joihin unen vähyys iskee pahimmin.
– Lämpötilan nousu vaikuttaa varmasti kaikkien uneen, mutta koska unella on niin vahva kasvua säätelevä merkitys eli jos lasten ja nuorten uni häiriintyy, välilliset vaikutukset on suurimpia, Pesonen sanoo.
Hikisen makuuhuoneen saa toki miellyttävämmäksi viilentämällä.
Ilmastointilaitteisiin turvautuu tulevaisuudessa yhä useampi. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että ilmastointilaitteiden määrä liki kolminkertaistuu nykyisestä 2 miljardista vuosisadan puoliväliin mennessä.
Samalla energiankulutus viilennykseen kolminkertaistuu eli siitä tulee valtava energiasyöppö.
– Tämä kertoo siitä, että ilmastonmuutos ei tule kohtelemaan samalla tavalla kaikkia ihmisiä maapallolla, Pesonen sanoo.