Jopa toistuvasti rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijan karkoitus voi olla vaikeaa, jos hakija hakee toistuvasti uudelleen turvapaikkaa. Nyt hallitus haluaa puuttua hakemustehtailuun. Asiasta kertoo Yle.
Vaikka uusintahakemusten teko vaikeutui Juha Sipilän hallituksen aikana, on Maahanmuuttoviraston silti tutkittava kaikki hakemukset alustavasti. Lisäksi viraston tehtäväksi jää selvittää, onko hakemuksen tutkimisille edellytyksiä. Uudelleen hakemus käsitellään vain, mikäli uusintahakemuksessa esitetään uusia tietoja.
Ongelmaksi muodostuu se, että uusintahakemusten määrää ei ole rajattu. Käytännössä turvapaikkaa voi siis hakea useamman kerran uudelleen, ja jokainen hakemus on käsiteltävä uudelleen.
Yksi esimerkki tällaisesta tapauksesta on Suomeen vuonna 2015 saapunut kurdimies Irakista. Mies on hakenut viimeisen yhdeksän vuoden aikana turvapaikkaa yhteensä kolmetoista kertaa, viimeksi joulukuussa 2023. Miehen 12 aiempaa hakemusta on hylätty, viimeisin on taas käsittelyssä.
Miestä oltiin joulukuussa jo palauttamassa takaisin Irakiin, mutta prosessi keskeytyi uusintahakemuksen vuoksi. Tammikuussa mies odotti tapauksen ratkaisemista säilöönottokeskuksessa.
Vakavampi esimerkki on Suomeen vuonna 2005 saapunut kurdimies. Miehelle myönnettiin oleskelulupa ja myöhemmin turvapaikka, sillä häntä ei voitu palauttaa Irakiin. Vuonna 2011 hän syyllistyi kuitenkin lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, pakottamiseen seksuaaliseen tekoon ja kotirauhan rikkomiseen. Vuonna 2015 hänet tuomittiin raiskauksen yrityksestä, vuonna 2018 taas raiskauksesta. Poliisi esitti viimeisimmän tuomion jälkeen miehen karkoittamista rikoshistorian perusteella, johon Maahanmuuttovirasto suostui.
Tämän jälkeen mies kuitenkin haki lukuisia kertoja oleskelulupaa, jotka kaikki hylättiin. Viimeisin palautusyritys viime joulukuussa keskeytyi, kun mies haki turvapaikkaa.
Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Sanna Sutterin mukaan vuosien 2015-16 jälkeen uusintahakemusten määrä on kasvanut, ja vuosina 2020-21 ne muodostivat puolet kaikista hakemuksista. Viime vuonna osuus kuitenkin putosi 15 prosenttiin.
Nykytilan ongelmallisuus on tiedostettu hallituksessa. Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan lähtökohdan on oltava se, että jos henkilöllä ei ole oikeuden mukaan perusteita turvapaikan myöntämiselle, hän poistuu tai hänet poistetaan maasta.
Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus, jonka mukaan uusintahakemusten tekemisen edellytyksiä kiristetään ja perusteettomat uusintahakemukset estetään. Valmistelu on toistaiseksi alkuvaiheissa.
Kokonaan uusintahakemuksia ei kuitenkaan voida kieltää. Sutterin mukaan tulevilla muutoksilla voidaan kuitenkin varmistaa, ettei järjestelmä kannusta tekemään uusintahakemuksia.
– Nyt on kyse siitä, että perusteettomiin hakemuksiin halutaan puuttua, Sutter linjaa.