Banner Before Header

Ylen aluevaalikone: Vihreiden ja kokoomuksen ehdokkaat ovat muita valmiimpia tinkimään kotikuntansa palveluista koko hyvinvointialueen edun hyväksi

Aluevaaliehdokkaiden mielipiteet sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vaihtelevat sekä puolueiden välillä että niiden sisällä.

Tänään tiistaina 4. tammikuuta yleisölle avatussa Ylen aluevaalikoneessa ehdokkaat ovat vastanneet siihen, ovatko he valmiita tinkimään oman kotikuntansa palveluista, jos se on koko hyvinvointialueen etu.

Kaikista vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista yhteensä hieman yli puolet eli 51 prosenttia asettaisi kotikuntansa palvelut etusijalle.

Eduskuntapuolueista vihreiden, kokoomuksen ja nyt-liikkeen ehdokkaista yli puolet Ylen aluevaalikoneeseen vastanneista olisi valmis asettamaan koko hyvinvointialueen edun oman kotikuntansa palvelujen edelle.

Varsinais-Suomessa ehdokkaana oleva kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vastaa, että hyvinvointialueuudistus voi onnistua vain, mikäli aluevaltuutetut nousevat aluepolitikoinnin ja omien kuntiensa puolustamisen yläpuolelle tarkastelemaan ennakkoluulottomasti koko hyvinvointialueen etua.

–Hallituksen uudistuksen taloudelliset reunaehdot ovat niin tiukat, ettei kotiinpäin vetämiseen ole varaa, oppositiossa istuva Orpo toteaa.

Vihreiden sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela on ehdolla Pirkanmaalla. Hänen mielestään tällainen vastakkainasettelu on usein hyvin lyhytjänteistä ja keinotekoista.

– Koko Pirkanmaan kehittäminen ei mielestäni edellytä heikennyksiä Tampereen palveluihin, vaan kehittämistä voidaan tehdä fiksumminkin.

– Vastauksena kysymykseen ajattelen kuitenkin, että aluevaltuutetut on valittu edistämään koko hyvinvointialueen asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Tällöin on valittava kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu – ei pyrittävä edistämään oman kunnan etua muiden kustannuksella, Suomela linjaa.

Palvelujen sijainti on vaalikeskustelun pääaiheita

Keskustan ehdokkaista 65 ja perussuomalaisten ja RKP:n ehdokkaista 62 prosenttia puolustaisi oman kotikuntansa palveluja, vaikka se olisi ristiriidassa koko hyvinvointialueen edun kanssa.

Perussuomalaisten Riikka Purra, kokoomuksen Petteri Orpo, keskustan Annika Saarikko ja vihreiden Iiris Suomela.
Useimmat puolueiden puheejohtajat ovat ehdolla myös aluevaaleissa. Kuvassa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (vas.), kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela Keskuskauppakamarin järjestämässä puheenjohtajatentissä Helsingissä 15. joulukuuta 2021.Markku Ulander / Lehtikuva

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko kisaa Orpon kanssa Varsinais-Suomessa. Saarikko perustelee vaalikoneessa laajasti, miksi koko hyvinvointialueen edusta pitäisi joustaa.

Saarikon mukaan kuntien ja alueiden vastakkainasettelu tärkeimpien palveluiden saavutettavuudessa ei ole oikea lähtökohta.

– Oripää on pieni paikkakunta. Meilläkin tulee turvata ihmisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut lähellä ihmistä. Uusilla hyvinvointialueilla on kyllä mahdollista keskittää vaativia sairaanhoidon tehtäviä, mutta erityisesti peruspalveluiden tulee olla lähellä, Saarikko katsoo kysymystä kotikuntansa Oripään näkökulmasta.

Varsinais-Suomessa on ehdolla myös vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson. Hän tunnustaa, että monilla pienemmillä paikkakunnilla on suuria huolia siitä, miten oman paikkakunnan palveluille käy, jos suurin osa aluevaltuuston päättäjistä on muilta paikkakunnilta.

Andersson muistuttaa, että yhtäkään edustajaa ei kuitenkaan valita aluevaltuustoon oman kuntansa edustajaksi, vaan kaikkien pitää pystyä katsomaan koko hyvinvointialueen tarpeita.

– En itse pidä tällaisesta kuntien välisestä vastakkainasettelusta tai näe, että omassa kunnassani olisi varaa vähentää palveluita yhtään, mutta haluan painottaa, että vasemmistoliiton kaikki ehdokkaat ovat sitoutuneita työskentelemään koko alueen asukkaiden tasa-arvon ja lähipalveluiden puolesta, Andersson linjaa.

Palvelujen sijaintikysymys jakaa jyrkimmin sosiaalidemokraattien aluevaaliehdokkaita, joista 50 prosenttia asettaa etusijalle kotikuntansa palvelut ja 47 prosenttia puolustaa koko hyvinvointialueen etua.

Ylen aluevaalikoneeseen on 4. tammikuuta 2022 kello 12 mennessä vastannut yhteensä noin 5 000 aluevaaliehdokasta eli lähes puolet kaikista ehdokkaista.

Kokoomuksen riveistä vaalikoneen on täyttänyt 826 ehdokasta, perussuomalaisista 727, keskustalaisista 663, vihreistä 638, sosiaalidemokraateista 592, vasemmistoliittolaisista 591, kristillisdemokraateista 309, RKP:stä 203, nyt-liikkeestä 176 ja Valta kuuluu kansalle (VKK) – puolueesta 75.

PS asettaa koronan tehohoidon rajoitusten edelle

Opposition ja hallituspuolueiden väliset mielipide-erot koronapandemian hoidosta näkyvät myäs Ylen aluevaalikoneessa.

Oppositiosta perussuomalaisten ehdokkaista 63 prosenttia ajattelee, että on parempi lisätä tehohoitopaikkoja koronapotilaille kuin rajoituksia koko yhteiskunnalle.

Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon ehdolla oleva perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra moittii, että tehohoitopaikkoja ei ole lisätty lainkaan siinä määrin kuin epidemian alkaessa luvattiin tehdä.

Perussuomalaisista helmikuussa 2021 erotetun kansanedustaja Ano Turtiaisen Valta kuuluu kansalle -puolueen (VKK) ehdokkaiden mielipiteet edustavat tässä kysymyksessä rajoitusvastaisinta ääripäätä.

Pääministeripuolue SDP:n ehdokkaista 74 prosenttia kannattaa mieluummin rajoituksia koko yhteiskunnalle kuin koronapotilaiden tehohoitopaikkojen lisäämistä.

Etelä-Karjalassa ehdolla oleva kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) vastaa, että näin joudumme tällä hetkellä tekemään.

– Korona leviää kaikkialla Suomessa ja me joudumme tästä syystä tekemään rajoituksia, jotta taudin eteneminen hidastuisi. Nyt olisi tärkeää, että jokainen hakisi itselleen rokotuksen, jotta voisimme helpottaa tehohoidon kapasiteettia, Kiljunen suosittelee.

Hallituspuolueet ovat tässä kysymyksessä yhteisessä rintamassa: vasemmistoliittolaisista 82, vihreistä 75, keskustalaisista 73 ja RKP:n ehdokkaista 69 prosenttia pitää koko yhteiskunnan rajoituksia parempana keinona kuin koronapotilaiden tehohoitopaikkojen lisäämistä.

Oppositiosta kokoomuksen ehdokkaiden selkeä enemmistö, 57 prosenttia, on rajoitusten kannalla, ja kristillisdemokraateista samaa mieltä on 59 prosenttia.

Ensimmäiset aluevaalit järjestetään sunnuntaina 23. tammikuuta, ja ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 12. tammikuuta. Aluevaaleja ei järjestetä Helsingissä eikä Ahvenanmaalla.

Voit keskustella tästä artikkelista 5.1.2022 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Ylen kysely: Puolet vastaajista aikoo varmasti äänestää aluevaaleissa – vaalitutkija arvelee taktisen äänestämisen lisääntyvän

Ylen aluevaalikannatusmittaus: Kokoomus kirkkaasti kärjessä, vihreät jäämässä pienemmäksi kuin vasemmistoliitto

Analyysi: Koronan varjostamat aluevaalit – helsinkiläisten poissaolo vaaleista nostaa keskustaa ja pudottaa vihreitä

Source Link yle.fi