Yli kaksi tonnia painava satelliitti syöksyy ensi viikolla ilmakehään – osia saattaa pudota Suomeenkin
Kookas satelliitti putoaa alas ensi keskiviikkona iltapäivällä noin klo 14 Suomen aikaa, kertoo Euroopan avaruusjärjestö tuoreen arvionsa perusteella.
Ennusteen epävarmuus on vielä tässä vaiheessa noin 26 tuntia, eli satelliitti voi tulla alas nopeamminkin tai hidastella myöhempään.
Noin viidesosa satelliitista selviää maahan asti. Valtaosa siitä tuhoutuu ilmakehään syöksyessään niin sanotun ilmakehän kitkakuumennuksen takia. Satelliitin ulko-osat kuumenevat yli 1 600 celsiusasteen lämpötilaan ja käytännössä höyrystyvät.
Etenkin kuumuutta kestämään suunnitellut osat ja satelliitin suuret tutka-antennit saattavat selvitä osittain Maan pinnalle saakka.
Pienemmät osat palavat ilmassa ja näyttävät tähdenlennoilta. Tätä sälää voi myös sataa Maahan saakka.
Arvio siitä, minne satelliitin jäänteet putoavat, saadaan vasta juuri ennen maahansyöksyä. Myös Suomi on mahdollista putoamisaluetta.
Yksi satelliitti vähemmän avaruusromua
Alas putoava satelliitti on kaukokartoitussatelliitti ERS-2.
Se on toinen Euroopan avaruusjärjestön 1990-luvulla avaruuteen lähettämistä uudenlaisista kaukokartoitussatelliiteista. Nimi ERS tulee sanoista European Remote Sensing satellite.
Ne pystyivät kuvaamaan alla olevaa maastoa tutkillaan hyvin tarkasti myös yöllä ja pilvien läpi. Havaintoja käytettiin muun muassa tulvien ja kasvillisuuden seurantaan sekä jäätiköiden kartoittamiseen.
ERS-1 ja ERS-2 ylittivät roimasti suunnitellun käyttöikänsä. ERS-1 kiertää edelleen sammuneena lähes alkuperäisellä radallaan hieman alle 800 kilometrin korkeudessa. Käytännössä se on siis avaruusromua, joka voi esimerkiksi törmätä toiseen satelliittiin, mikä taas lisää romun määrää.
Lennonjohto muutti ERS-2:n lentorataa vuonna 2011, jotta sen korkeus painui 537 kilometriin. Sitten satelliitti sammutettiin. Tämä lyhentää aikaa, jonka se pyörii hyödyttömänä avaruudessa, sillä matalammalla olevat satelliitit putoavat nopeammin.
Luonnollinen putoaminen 800 kilometrin korkeudesta kestää yli 200 vuotta, 570 kilometristä vain vuosikymmenen.
Uudemmilla satelliiteilla odottelua ei tarvita, koska ne on suunniteltu siten, että ne voidaan pudottaa suoraan alas ilmakehään.
Riski osua putoavan satelliitin alle on hyvin pieni
ERS-2 kiertää Maata napa-alueiden kautta kulkevalla radalla, joka kartalle piirrettynä kulkee aaltomaisesti pohjoisen ja etelän välissä. Satelliitti menee esimerkiksi 20. ja 21. helmikuuta Suomen päältä.
Alla oleva kartta näyttää satelliitin lentoradan 20. helmikuuta olevan ylilennon aikaan.
Perjantaina tehdyn arvion mukaan se kulkee Etelä-Suomen yli vain noin 21 tuntia ennen arvioitua putoamisaikaa. Arvion epävarmuus on yhä noin 26 tuntia, joten jos putoaminen tapahtuu aiemmin, voisi se tapahtua Suomen päällä.
21. helmikuuta satelliitti kulkee Suomen päältä noin klo 16.30, jolloin se ylittää Lapin.
Arvioidut ylilentoajat muuttuvat sitä mukaa kun satelliitti putoaa alaspäin. Vasta vähän ennen syöksyä ilmakehään satelliitin putoamisalue voidaan määrittää tarkasti.
Satelliitti voi pudota vain ratansa alla oleville alueille – ei minne vain maapallolla, vaikka pitkän ajan kuluessa onkin lentänyt maapallon joka kolkan ylitse.
Eri viranomaiset Suomessa seuraavat tilannetta ja ryhtyvät toimiin, mikäli ERS-2:n putoaminen tapahtuisi Suomen lähellä.
Ilmatieteen laitoksella seurannasta vastaava avaruussääryhmän päällikkö Tiera Laitinen toteaa Ylelle, että vahinkojen riski on pieni siinäkin tapauksessa, että satelliitti putoaisi Suomen päällä.
Avaruudesta putoaa ja pudotetaan alas ilmakehään vuosittain noin 2 500 satelliittia ja avaruusromukappaletta.
Suurin osa näistä tuhoutuu ilmakehässä, mutta silloin tällöin suurikokoisen kappaleen osia putoaa alas saakka. Koska suurin osa maapallosta on merta ja harvaan asuttuja alueita, näistä ei ole juuri lainkaan haittaa.
Historia tuntee vain parikymmentä tapausta, joissa romu on aiheuttanut vaaraa. Vuonna 1997 Oklahomassa, Yhdysvalloissa, pieni taivaalta pudonnut romunpala osui naiseen. Kiinassa vuonna 2002 nuori poika taas sai päällensä kiinalaisraketista peräisin olleen kymmenkiloisen alumiinilevyn.
Tilastollisesti riski osua avaruusromun alle on vuositasolla yhden suhde sataan miljardiIn. Salama iskee 65 000 kertaa todennäköisemmin ihmiseen kuin satelliitin osa putoaa päähän.