Yli puolet kansanedustajista on nyt ”triplapäättäjiä” – ”Pyrin vetämään mahdollisimman paljon kotiinpäin”, kertoo yksi heistä
Eduskuntaan tuoreeltaan valituista 200 kansanedustajasta 103 on samanaikaisesti kunnan- ja aluevaltuutettuja. Viime vaalikaudella triplapäättäjiä oli 85, eli näiden määrä eduskunnassa kasvoi miltei parillakymmenellä.
Uusi eduskunta tulee siis olemaan täynnä kansanedustajia, jotka hoitavat samalla ainakin kahta muuta luottamustoimea.
Pelkästään tuplaroolia kunnanvaltuutettuna hoitaa 73 kansanedustajaa. Tuplaroolia pelkästään aluevaltuutettuna hoitaa 4 kansanedustajaa.
Aluevaltuutettuja pyrki eduskuntaan 499, eli ilmeisesti pelkällä aluevaltuustotaustalla valituksi tuleminen ei ole helppoa.
Eduskunnassa on siis tulevalla kaudella 20 pelkkää kansanedustajaa.
Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Anni Jäntti on vastuullinen johtaja tuoreeltaan käynnistyneessä HALKO-projektissa.
Projektissa tutkitaan hyvinvointialueiden myötä syntynyttä uutta hallintokokonaisuutta. Jäntti näkee triplapäättäjien määrän nousun jossain määrin odotettavissa olleena ilmiönä.
– Tällainen tämä meidän vaalitapamme on, se suosii näkyviä ja tunnettuja. Nyt jo yli puolet eduskunnasta on triplaroolissa eli vallan keskittyminen jatkuu.
Eri puolueiden eduskuntaryhmien sisällä triplapäättäjien määrä on tasaisesti noin puolet kokoonpanosta. Eniten triplapäättäjiä on kokoomuksen riveissä.
Kokoomuksen 48 kansanedustajasta 28 on triplapäättäjiä. Heihin kuuluu muun muassa todennäköisin seuraava pääministeri, Varsinais-Suomen Petteri Orpo, Pirkanmaan Anna-Kaisa Ikonen ja Kaakkois-Suomesta jo toiselle ”triplakaudelle” valittu Jukka Kopra.
– Täytyy sanoa, että tämä on tiukkaa kalenteripeliä. Toistaiseksi se on onnistunut, mutta työtä on paljon, Kopra kertoo kysyttäessä, miten kolmoisroolin vetäminen on sujunut.
Kopran mukaan eduskuntatehtävät menevät muiden edelle. Jos työt Arkadianmäellä lisääntyvät esimerkiksi hallituspaikan takia, pitää miettiä, olisiko jostain valtuustopaikasta syytä luopua. Tähän asti jatketaan kolmella jakkaralla, Kopra näkee.
Kuinka vaikeaa on eri saleissa päättää, kenen etua ajaa: Lappeenrannan, Kaakkois-Suomen vai koko isänmaan?
– Myönnän, että tässä asiassa pyrin vetämään mahdollisimman paljon kotiinpäin Etelä-Karjalaan, Kopra sanoo.
Yliopistonlehtori Jäntti nimeää neljä keskeistä näkökulmaa triplapäättäjiin: oikeudelliset seikat kuten esteellisyys ja jääviys, vallan keskittyminen ja sitä kautta päätöksenteon läpinäkyvyys, intressiristiriidat eli poliitikkojen tilivelvollisuus kansalaisille ja lopulta poliitikkojen ajankäyttö.
”Jätän eropyyntöni lähipäivinä”
Perussuomalaisten 46 kansanedustajasta 25 on triplapäättäjiä. Joukossa on monia hallitusvastuun sattuessa todennäköisesti ministereiksi päätyviä, kuten puheenjohtaja Riikka Purra Uudeltamaalta ja viime kaudella perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana toiminut Varsinais-Suomen Ville Tavio.
Myös puolueen uudet, nuoret pirkanmaalaiskansanedustajat Joakim Vigelius, 26, ja Miko Bergbom, 27, ovat triplapäättäjiä. Entinen PS-nuorten puheenjohtaja Bergbom lupasi Ylen vaalikoneessa (siirryt toiseen palveluun) luopuvansa sekä kunnan- että aluevaltuutetun tehtävistä, jos hänet valitaan eduskuntaan. ”Haluan antaa kaiken aikani (kansanedustajan) haastavaan ja vaativaan työhön”, Bergbom perusteli eroaikeitaan.
Pitääkö sana?
– Jätän eropyyntöni Pirkanmaan hyvinvointialueelle ja Sastamalan kunnanvaltuustolle lähipäivinä, Bergbom vastaa puhelimeen.
Bergbom ei ole aivan varma siitä, miten pyyntöön suhtaudutaan. Valtuustot käsittelevät eropyynnöt ja tekevät ratkaisun siitä, ovatko kansanedustajan tehtävät tarpeeksi hyvä peruste eroamiselle. Ennakkotapaus samankaltaisesta tilanteesta on esimerkiksi perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen kohdalta, Bergbom muistuttaa. Tynkkyselle myönnettiin ero Oulun kaupunginvaltuustosta kansanedustajan tehtävän perusteella vuonna 2019.
Bergbom näkee, että kaikkien kolmen tehtävän hoitaminen hyvin veisi paljon aikaa ja kuormittaisi kohtuuttomasti. Tämä olisi hänen mukaansa todennäköisesti pois eduskuntatyön laadusta. Lisäksi hän näkee ristiriitoja aluevaltuutetun ja kansanedustajan päällekkäisissä rooleissa.
– Jos mietitään kulunutta kautta, niin meillä oli ministereitä, jotka istuivat aluevaltuustoissa ja tiesivät tasan tarkkaan millaisia päätöksiä sinne oli hallitukselta tulossa.
Tarkoittaako tämä sitä, että tulevalla hallitusvastuun heille sattuessa Bergbom jollain tasolla tuomitsee myös perussuomalaiset ministerit, jotka toimisivat kolmella tasolla?
– Tämä on henkilökohtainen näkemykseni, ei puolueen linja. Jokainen tekee ratkaisunsa itse. Joku saattaa olla superihminen ja kokea, että aikaa riittää, mutta itse näen asian näin.
Tampereen yliopiston Jäntti näkee Bergbomin tapauksen esimerkkinä systeemitason ongelmasta: Kansanedustajat joutuvat menettelemään tilanteen kanssa kukin tavallaan, ja heihin mahdollisesti kohdistuva kritiikki voisi yhtä hyvin osua Suomen vaalitapaan. Jäntti ei kuitenkaan usko, että esimerkiksi valtuustopaikoista luopuville poliitikoille jää pysyvää poliittista arpea.
– Äänestäjän muisti on lyhyt. Hädin tuskin itse muistan ketä äänestin aluevaaleissa, enkä ole hänen luottamustoimiaan kovin tarkasti seurannut.
Ääniharaville tilanne on erityisen vaikea. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa yli 10 000 ääntä saanut Bergbom olisi Pirkanmaalla ja Sastamalassa perussuomalaisille tärkeä voimavara tulevissa kunta- ja aluevaaleissa. Puolueelta tulee painetta, Jäntti muotoilee.
Lylyn ruuhkavuodet
Vaaleissa kolmanneksi tulleen SDP:n triplapäättäjien nippu on yhtälailla vaikuttava. Puolueen 43 kansanedustajasta 22 on triplapäättäjiä. Heihin kuuluu muun muassa Tytti Tuppurainen Oulusta, Matias Mäkynen Vaasasta ja Lauri Lyly Tampereelta.
Aikaisemmin muun muassa Tampereen pormestarina toiminut Lyly on nyt ensimmäistä kertaa eduskunnassa. 70-vuotiaalla Lylyllä on vaikuttava lista luottamustoimia: Hän on kansanedustaja, aluevaltuutettu, Pirkanmaan aluevaltuuston puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, Tampereen kaupungin konsernijaoston puheenjohtaja ja muun muassa kuntaliiton hallituksen jäsen.
Ja tähän päälle luottamustoimia voi tulla vielä lisää. Vieläkö virtaa?
– Riippuu eduskuntatehtävistä, pitääkö ruveta karsimaan. Kaupungin konsernijaoston toimista luovun ainakin, Lyly lupaa puhelimessa.
Tampereen kaupungin konsernijaosto käytännössä johtaa (siirryt toiseen palveluun) Tampereen kaupungin omistuksessa olevia yhtiöitä. Konsernijaosto kokoontuu loppuviikosta, ja kaikista tiistai–perjantai -välille painottuvista luottamustoimista Lyly yrittää nyt luopua.
Lyly viittaa aikavälillä ”maakuntapäivään” eli maanantaihin, joka on eduskunnassa omistettu kansanedustajien muille luottamustoimille. Esimerkiksi kunnanvaltuustot kokoustavat maanantaisin. Eduskunta taas herää kunnolla eloon tiistaista eteenpäin. Näin poliitikot ympäri Suomea ehtivät Arkadianmäelle mukavasti muita luottamustoimia vaarantamatta.
– Omaa harkintaa pitää käyttää. Kaupungin- ja aluevaltuutetun tehtävät eivät niin valtavasti työllistä tässä päätöksentekokoneessa, Lyly kertoo.
Kun Lylylle kertoo perussuomalaisten Bergbomin näkemyksen, hän miettii, ovatko kansanedustajan tehtävät pätevä syy valtuustoista eroamiselle. Lyly nostaa myös esille, onko kyseessä jossain määrin äänestäjän luottamusta rapauttava teko, kun poliitikko jättää paikan, johon hänet on varta vasten äänestetty.
– Varahenkilöjärjestelmä on juuri sellaisia tilanteita varten, joissa poliitikko on esteellinen, Lyly miettii.
Toisaalta varahenkilöjärjestelmää voisi kritisoida äänestäjän näkökulmasta yhtä lailla.
Intressiristiriitoja Lyly ei näe mahdottomana haasteena. Esimerkkinä hän nostaa hyvinvointialueet, jotka kyllä saavat rahansa valtiolta, mutta rahoitusmalli toimii tarvekertoimien perusteella.
Tarvekertoimet tarkoittavat sitä, että kunkin alueen saamassa rahoituksessa on huomioitu sellaisia tekijöitä kuin väestön ikärakenne ja sairastavuus. Täten poliitikkojen vaikutusvalta rahoitukseen on Lylyn mukaan alunperinkin rajattu.
Nähdäänkö Lyly jokaisessa kokouksessa, johon hänet seuraavan 4 vuoden aikana kutsutaan?
– Tähän asti olen päässyt kaikkiin kokouksiin, poissaoloja ei taida olla yhtään mistään. Olen pitänyt kunnia-asiana sitä, että olen paikalla.
Pohjoisen poliitikkojen päättymätön matka
Vaalitappion kärsinyt keskusta on neljänneksi suurin puolue 23 kansanedustajalla. Heistä 11 on triplapäättäjiä, kuten Varsinais-Suomen Annika Saarikko sekä Lapin Katri Kulmuni ja Markus Lohi. Lapin vaalipiirin kaikki kuusi kansanedustajaa ovat triplapäättäjiä.
Lohi on kiireinen kansanedustaja: paikka Lapin hyvinvointialueen aluevaltuustossa, Rovaniemen kunnanvaltuustossa, Kevan hallituksessa, Sitran hallintoneuvostossa, Kelan valtuutettuna ja pari kertaa vuodessa kokoontuvassa Fennian hallintaneuvostossa.
Miten pohjoisen mies pysyy kasassa, kun eri rooleja on monta ja välimatkaa töiden välillä 800 kilometriä?
– Sitä ei kovin usein ymmärretä, kuinka kova se ero kauempaa tuleville ja pääkaupunkiseudulla asuville poliitikoille on. Olen viikossa 4–5 päivää poissa kotoa, enkä voi hoitaa kotielämään liittyviä askareita tai ihmissuhteita tuona aikana, Lohi kertoo puhelimitse.
Lohi on haastatteluhetkellä Helsinki-Vantaan lentokentällä, lähdössä takaisin pohjoiseen. Lentokentältä hän osallistuu etäyhteydellä Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston kokoukseen. Haastattelu tehdään kokoustauon aikana, lievässä kiireessä.
– Lento Lapista Helsinkiin tiistaina lähtee joko 5.20 tai 5.30, mikä on fyysisesti aika kuormittavaa. En valita siis, itse valitsee mihin lähtee, mutta harvoin ihmiset tajuavat tätä eroa pohjoisen ja etelän poliitikkojen välillä.
Lohi on päättänyt, ettei kansanedustajana toimiessaan ota vastaan alue- tai kuntatason hallitustehtäviä, vaan on valtuustoissa ”rivijäsenenä”. Hän toistaa useaan kertaan, kuinka ei kannata ”ahmia liikaa”.
– Osa näyttää näitä kykenevän yhdistämään, mutta mulle hallituspöydässä oleminen olisi mahdotonta.
Plussapuolena monella tasolla toimimisessa Lohi näkee sen, että kansanedustaja konkreettisesti näkee ja kuulee lainsäädäntötyön seuraukset.
Muutos olisi kuitenkin tervetullut, Lohi sanoo. Hänen mielestään Suomessa pitäisikin harkita Ruotsin mallia, jossa pääosin poliitikot rajaavat luottamustoimet kahteen kerrallaan.
Katso Yle Areenasta: Eduskuntaan pääsi runsaasti uusia kansanedustajia – mitä he odottavat kaudeltaan?